Lue keskustelun säännöt.
Tunnustan tämän vain tässä
29.10.2017 |
En pidä juurikaan toisesta lapsestani. Toivoisin, että hän on mahdollisimman usein isällään ja kavereiden kanssa ulkona. Hänen takiaan minulla on paljon hankaluuksia myös käytännön asioissa.
Mikä on sinun tunnustan tämän vain tässä -juttusi? Tuomitsijoita ei ketjuun kaivata. Tiedetään jo.
Kommentit (34)
En pidä lemmieläimistä, lapsista enkä seuraleikeistä. Vihaan häitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pidä juurikaan toisesta lapsestani. Toivoisin, että hän on mahdollisimman usein isällään ja kavereiden kanssa ulkona. Hänen takiaan minulla on paljon hankaluuksia myös käytännön asioissa.
Mikä on sinun tunnustan tämän vain tässä -juttusi? Tuomitsijoita ei ketjuun kaivata. Tiedetään jo.
Sama. (paitsi, että olen mies) Toista taas rakastan yli kaiken. Niin, että meinaan pakahtua.
Minä en ole aito oma itseni. Olen siis kai feikki. En ulkonäöllisesti vaan käytökseltä.
En yksinkertaisesti osaa olla oma itseni, jos ympärillä on yksikin ihminen. Joskus eläinkin riittää siihen, että alan "esittää" jotain.
Tämä ärsyttää itseäni. Johtuu varmaan liiasta itsetietoisuudesta. Joskus yksin ollessa toki unohdan itseni, mutta koska olen unohtanut itseni, ei käytöksestäni jää mitään muistikuvia, joten en voi sitten ihmisten ilmoilla vain matkia sitä, miten käyttäydyin omana itsenäni - sillä enhän mä sitä käytöstä mieleeni tallentanut. Jo olisin tallentanut, niin olisin ollut itsetietoinen ja alkanut feikata. Tajuskohan kukaan yhtään?
Eli siis olen feikki myös yksin ollessani, jos kiinnitän käytökseeni huomiota. Kävelen jääkaapille varmaankin eri tavalla, jos ajattelen miten sinne kävelen.
En tiedä miten kävelen jääkaapille silloin, kun en ajattele kävelyäni lainkaan.
nro 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole aito oma itseni. Olen siis kai feikki. En ulkonäöllisesti vaan käytökseltä.
En yksinkertaisesti osaa olla oma itseni, jos ympärillä on yksikin ihminen. Joskus eläinkin riittää siihen, että alan "esittää" jotain.
Tämä ärsyttää itseäni. Johtuu varmaan liiasta itsetietoisuudesta. Joskus yksin ollessa toki unohdan itseni, mutta koska olen unohtanut itseni, ei käytöksestäni jää mitään muistikuvia, joten en voi sitten ihmisten ilmoilla vain matkia sitä, miten käyttäydyin omana itsenäni - sillä enhän mä sitä käytöstä mieleeni tallentanut. Jo olisin tallentanut, niin olisin ollut itsetietoinen ja alkanut feikata. Tajuskohan kukaan yhtään?
Tajusin kyllä - Olin itse nuorena samanlainen, aina joku rooli päällä, koska pelkäsin, etteivät muut hyväksy minua sellaisena kuin oikeasti olen.
Kerran eräs ihminen kysyi minulta " Mitä oikein leikit olevasi"? Ja se totisesti herätti minut!!
Sen jälkeen ajattelin, että alan vaan olemaan se joka olen, vaikka kukaan ei tykkäisi minusta yhtään - mutta tähän on mennyt paljon aikaa, ennenkuin pystyin suhtkoht olemaan oma itseni ja vieläkin voin joskus mennä "roolin taakse", mutta aina vaan harvemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muut ihmiset ahdistavat minua niin paljon, että oikeasti toivoisin ettei koskaan tarvitsisi tehdä mitään töitä tms missä pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Eli siis olen feikki myös yksin ollessani, jos kiinnitän käytökseeni huomiota. Kävelen jääkaapille varmaankin eri tavalla, jos ajattelen miten sinne kävelen.
En tiedä miten kävelen jääkaapille silloin, kun en ajattele kävelyäni lainkaan.
nro 4
Tykkäätkö hapoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis olen feikki myös yksin ollessani, jos kiinnitän käytökseeni huomiota. Kävelen jääkaapille varmaankin eri tavalla, jos ajattelen miten sinne kävelen.
En tiedä miten kävelen jääkaapille silloin, kun en ajattele kävelyäni lainkaan.
nro 4
Tykkäätkö hapoista?
Mistä hapoista, ja kuinka niin? :D En kai.
Olen nainen, mutta en ymmärrä naisia jotka haluavat häissään leikkiä päivän prinsessaa ja tuhlata niihin ainakin kymppitonnin, vaikkei omat säästöt edes riittäisi. Siis jo se että täysi-ikäiset haluaa leikkiä prinsessaa menee ihan yli ymmärryksen. Sitten päälle vielä se että joku haluaa tuhlata yhteen ainoaan päivään ihan tajuttomasti rahaa menee yli myös. Toki jos on älyttömästi ylimääräistä rahaa, niin mikäs siinä sitten. Useimmilla jotka tuhlaa häihin ei vain ole sitä rahaa oikeasti, vaan maksatetaan häät vanhemmilla tms. Itseä hävettäisi moinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole aito oma itseni. Olen siis kai feikki. En ulkonäöllisesti vaan käytökseltä.
En yksinkertaisesti osaa olla oma itseni, jos ympärillä on yksikin ihminen. Joskus eläinkin riittää siihen, että alan "esittää" jotain.
Tämä ärsyttää itseäni. Johtuu varmaan liiasta itsetietoisuudesta. Joskus yksin ollessa toki unohdan itseni, mutta koska olen unohtanut itseni, ei käytöksestäni jää mitään muistikuvia, joten en voi sitten ihmisten ilmoilla vain matkia sitä, miten käyttäydyin omana itsenäni - sillä enhän mä sitä käytöstä mieleeni tallentanut. Jo olisin tallentanut, niin olisin ollut itsetietoinen ja alkanut feikata. Tajuskohan kukaan yhtään?
Voi vitsi, kuulostaa niiiiin tutulta. Mulla joskus tuntui, että sotkeudun jalkoihini kun kävely ei tullut luonnostaan vaan se piti "feikata". Mulla se meni kuta kuinkin ohi ajan kanssa. edelleen uusien ihmisten kans jännittää vähän, mutta se on erilaista. Mut tsemppiä sulle, mikään ei kestä ikuisesti, ei edes tuo ;D
Ikä Vapauttaa Rooleista kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole aito oma itseni. Olen siis kai feikki. En ulkonäöllisesti vaan käytökseltä.
En yksinkertaisesti osaa olla oma itseni, jos ympärillä on yksikin ihminen. Joskus eläinkin riittää siihen, että alan "esittää" jotain.
Tämä ärsyttää itseäni. Johtuu varmaan liiasta itsetietoisuudesta. Joskus yksin ollessa toki unohdan itseni, mutta koska olen unohtanut itseni, ei käytöksestäni jää mitään muistikuvia, joten en voi sitten ihmisten ilmoilla vain matkia sitä, miten käyttäydyin omana itsenäni - sillä enhän mä sitä käytöstä mieleeni tallentanut. Jo olisin tallentanut, niin olisin ollut itsetietoinen ja alkanut feikata. Tajuskohan kukaan yhtään?
Tajusin kyllä - Olin itse nuorena samanlainen, aina joku rooli päällä, koska pelkäsin, etteivät muut hyväksy minua sellaisena kuin oikeasti olen.
Kerran eräs ihminen kysyi minulta " Mitä oikein leikit olevasi"? Ja se totisesti herätti minut!!
Sen jälkeen ajattelin, että alan vaan olemaan se joka olen, vaikka kukaan ei tykkäisi minusta yhtään - mutta tähän on mennyt paljon aikaa, ennenkuin pystyin suhtkoht olemaan oma itseni ja vieläkin voin joskus mennä "roolin taakse", mutta aina vaan harvemmin.
Minä en pohjimmiltani usko, että mua hyväksyttäisiin omana itsenäni. Toisaalta en tiedä mihin muiden hyväksyntää edes tarvitsen ja miksi piittaan siitä. Jos olisin oma itseni, en muuttuisi kuitenkaan miksikään hirviöksi. Ehkä puhuisin eri tavalla ja ilmeeni olisivat erilaisia, en tiedä. Mutta kun en tiedä millainen omana itsenäni olisin, en osaa sellainen olla. On vaikea olla ajattelematta asiaa, jota yrittää olla ajattelematta (jos sanot "älä ajattele itseäsi", silloinhan vasta ajatteletkin). Joskus vahingossa tulee pieniä "lipsahduksia", joina unohdan esittää. Silloin saatan vähän jopa säikähtää, että nyt minusta tuli jotain vastenmielistä (kuten möreämpi ääni) esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei vois vähempää kiinnostaa käydä töissä.
Inhoan laiskoja vässyköitä töissä jotka ei ole ollenkaan omatoimisia. Pomon pitää niiltä takapuoletkin pyyhkiä etteivät ala märisemään "ei mun tarvi ite kun työpaikan kuuluu huolehtia". Kaikki asiat aina jumii noitten takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole aito oma itseni. Olen siis kai feikki. En ulkonäöllisesti vaan käytökseltä.
En yksinkertaisesti osaa olla oma itseni, jos ympärillä on yksikin ihminen. Joskus eläinkin riittää siihen, että alan "esittää" jotain.
Tämä ärsyttää itseäni. Johtuu varmaan liiasta itsetietoisuudesta. Joskus yksin ollessa toki unohdan itseni, mutta koska olen unohtanut itseni, ei käytöksestäni jää mitään muistikuvia, joten en voi sitten ihmisten ilmoilla vain matkia sitä, miten käyttäydyin omana itsenäni - sillä enhän mä sitä käytöstä mieleeni tallentanut. Jo olisin tallentanut, niin olisin ollut itsetietoinen ja alkanut feikata. Tajuskohan kukaan yhtään?
Voi vitsi, kuulostaa niiiiin tutulta. Mulla joskus tuntui, että sotkeudun jalkoihini kun kävely ei tullut luonnostaan vaan se piti "feikata". Mulla se meni kuta kuinkin ohi ajan kanssa. edelleen uusien ihmisten kans jännittää vähän, mutta se on erilaista. Mut tsemppiä sulle, mikään ei kestä ikuisesti, ei edes tuo ;D
Joo, siis vaikka kävely, kun tietää tai luulee olevansa katseen alaisena. Mihin laitan mun kädet?! Pitäis vaan jotenkin olla sopivalla tavalla välinpitämätön eikä ajatella niin neuroottisesti ja... no liikaa! Kiitos "vertaistsempeistä"! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole aito oma itseni. Olen siis kai feikki. En ulkonäöllisesti vaan käytökseltä.
En yksinkertaisesti osaa olla oma itseni, jos ympärillä on yksikin ihminen. Joskus eläinkin riittää siihen, että alan "esittää" jotain.
Tämä ärsyttää itseäni. Johtuu varmaan liiasta itsetietoisuudesta. Joskus yksin ollessa toki unohdan itseni, mutta koska olen unohtanut itseni, ei käytöksestäni jää mitään muistikuvia, joten en voi sitten ihmisten ilmoilla vain matkia sitä, miten käyttäydyin omana itsenäni - sillä enhän mä sitä käytöstä mieleeni tallentanut. Jo olisin tallentanut, niin olisin ollut itsetietoinen ja alkanut feikata. Tajuskohan kukaan yhtään?
Voi vitsi, kuulostaa niiiiin tutulta. Mulla joskus tuntui, että sotkeudun jalkoihini kun kävely ei tullut luonnostaan vaan se piti "feikata". Mulla se meni kuta kuinkin ohi ajan kanssa. edelleen uusien ihmisten kans jännittää vähän, mutta se on erilaista. Mut tsemppiä sulle, mikään ei kestä ikuisesti, ei edes tuo ;D
Joo, siis vaikka kävely, kun tietää tai luulee olevansa katseen alaisena. Mihin laitan mun kädet?! Pitäis vaan jotenkin olla sopivalla tavalla välinpitämätön eikä ajatella niin neuroottisesti ja... no liikaa! Kiitos "vertaistsempeistä"! :D
Ootko muuten minkä ikäinen?
Inhoan ja pelkään kehitysvammaisia.
Tunnustan että Sauli on ällö kun nai kummilastaan
En juurikaan pidä ihmisistä.