Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten tiedeuskovaiset suhtautuvat ei-aineelliseen todellisuuteen?

Vierailija
27.10.2017 |

Tiedeuskovaisilla tarkoitan niitä, jotka uskovat tieteen saavuttaneen kaiken olennaisen, jotta sen perusteella voimme hahmottaa maailman sivuuttaen kaiken sen mitä tiede ei ymmärrä.

Jos oletamme että nykyinen käsitys ihmisen tietoisuudesta pitää paikkansa, meillä ihmisillä on ajatuksia. Jos kaikki tässä maailmassa on ainetta, miten suhtautua ajatuksiin? Ajatuksia on olemassa, vaikka tiede ei niitä pysty mitenkään havaitsemaan, sillä ne eivät koostu aineesta. Ajatukset kuitenkin ottavat jatkuvasti havaittavan, eli fyysisen olomuodon, eli niillä on suora vaikutus todellisuuteen. Ja jos ajatukset ovat osa todellisuutta, vaikkeivat olekaan ainetta, eikö maailma silloin koostu myös henkisestä ulottuvuudesta? Se taas avaisi portit vaikka mille villeille teorioille.

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskooko joku tieteen saavuttaneen jo kaiken olennaisen?

Tuossa artikkeli ajatusten havaitsemisesta tieteellisesti.

http://neurosciencenews.com/machine-learning-thought-6974/

Vierailija
2/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika paljon virheellisiä oletuksia aloituksessa. Tieteeseen ei kuulu käsitys kaiken olennaisen tietämisestä jo. Ajatuksia voidaan kuvantaa vaikkakin sisällöstä pitää kysyä aineelliselta olennolta eli ajattelevalta ihmiseltä. Tai tarkkailenalla eläimen käytöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuossa edellinen sen jo totesikin.

Aloittajan määritelmä tiedeuskovaisille sulkee käytännössä ulkopuolelle kaikki tiedettä tuntevat ja tieteen tuottamaan tietoon luottavat.

Todella omituinen olisi käsitys, että tiede olisi jo saavuttanut kaiken olennaisen. Ei tietenkään. Saavutettavissa olevan tiedon määrä on loputon. Tiedehän on menetelmä luotettavan tiedon hankkimiseksi, mutta eihän se, että tieteellisin menetelmin on hankittu jotain tietoa, tarkoita se, että hankittu tieto on kaikki mitä on saavutettavissa. Jos näin olisi, ei tiedettä tarvitsisi enää tehdäkään.

Vierailija
4/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki tässä maailmassa on ainetta, miten suhtautua ajatuksiin?

Kuka sulle on kertonut, että kaikki on ainetta? Uskovaisethan tuollaista jauhavat, kun eivät mistään mitään tiedä. Laita valot päälle huoneeseesi, niin näet valoa, joka ei ole ainetta. Myöskään ääniaalto ei ole aine, vaikka se esiintyy aineessa.

Ja jos ajatukset ovat osa todellisuutta, vaikkeivat olekaan ainetta, eikö maailma silloin koostu myös henkisestä ulottuvuudesta? Se taas avaisi portit vaikka mille villeille teorioille.

Menit metsään jo "aineen" määritelmän kanssa, joten koko viestisi hajosi siihen.

Ei joku Tuhkimokaan ole ainetta, eikä sitä voi mitata, silti se on olemassa. Ei se silti tarkoita, että Tuhkimo olisi "henkisestä ulottuvuudesta".

Vierailija
5/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiede ei edes yritä selvittää aineettomia henkisiä tasoja, vaan keskittyy fyysisillä mittareilla mitattavaan, toistuvasti kokeiltavissa olevaan ja todennettavaan todellisuuteen.

Vierailija
6/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei edes yritä selvittää aineettomia henkisiä tasoja, vaan keskittyy fyysisillä mittareilla mitattavaan, toistuvasti kokeiltavissa olevaan ja todennettavaan todellisuuteen.

Paitsi että nykyään voidaan mitata asioita, joita ennen pidettiin "henkisenä tasona".

Gravitaatioaallot, kvanttifysiikka jne.

Oikeasti ei ole olemassa "yliluonnollista". Kaikki on luonnollista, emme vain pysty nykyisillä laitteillamme tutkimaan tätä "yliluonnollista" niin kattavasti että ymmärtäisimme ne luonnon lait, joiden alla se toimii. Mutta tiede kehittyy, kyllä vielä pystytään tieteellisesti tutkimaan esim kummituksia ja kummittelua (etenkin nk videonauhakummittelua) niin pätevästi, kuin mitä tahansa muutakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ajatukset eivät mielestäsi ole ainetta, oletatko pääkoppasi olevan tyhjiö?

Vierailija
8/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei edes yritä selvittää aineettomia henkisiä tasoja, vaan keskittyy fyysisillä mittareilla mitattavaan, toistuvasti kokeiltavissa olevaan ja todennettavaan todellisuuteen.

Paitsi että nykyään voidaan mitata asioita, joita ennen pidettiin "henkisenä tasona".

Gravitaatioaallot, kvanttifysiikka jne.

Oikeasti ei ole olemassa "yliluonnollista". Kaikki on luonnollista, emme vain pysty nykyisillä laitteillamme tutkimaan tätä "yliluonnollista" niin kattavasti että ymmärtäisimme ne luonnon lait, joiden alla se toimii. Mutta tiede kehittyy, kyllä vielä pystytään tieteellisesti tutkimaan esim kummituksia ja kummittelua (etenkin nk videonauhakummittelua) niin pätevästi, kuin mitä tahansa muutakin.

Ehkä pystytään. Vaan sitä ennen yliluonnollisuuksista pitää pystyä esittämään luotettavasti ja toistettavasti mitattava suure, ennen kuin ne voidaan ottaa luonnontieteen piiriin. Humanismi on sitten asia erikseen.

Ja totta on, että ei ole vielä pystytty esittämään rakkauskvanttia, oikeusmolekyyliä, moraalikenttää tai hyvyysaaltoa. Se ei tarkoita, ettei niitä ole olemassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valo=fotoneja=ainetta. Tuo aalto oli hyvä esimerkki.

Vierailija
10/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uskooko joku tieteen saavuttaneen jo kaiken olennaisen?

Tuossa artikkeli ajatusten havaitsemisesta tieteellisesti.

http://neurosciencenews.com/machine-learning-thought-6974/

Muuhun en nyt ota kantaa, mutta minusta ei voida sanoa, että aivojen impulssien havaitseminen on samaa kuin ajatusten havaitseminen. Jos nämä olisivat sama asia, voisit pelkästään niiden impulssien perusteella kuvailla täysin henkilön ajatukset. Suuntaahan ne toki antavat ja kuvaavat niiden syntyä, mutta sitä ajatuksen sisältöä ei kyllä kovin kattavasti niistä impulsseista pystytä kertomaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Valo=fotoneja=ainetta. Tuo aalto oli hyvä esimerkki.

Fotonit eivät ole ainetta.

Vierailija
12/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valo=fotoneja!=ainetta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muuhun en nyt ota kantaa, mutta minusta ei voida sanoa, että aivojen impulssien havaitseminen on samaa kuin ajatusten havaitseminen. Jos nämä olisivat sama asia, voisit pelkästään niiden impulssien perusteella kuvailla täysin henkilön ajatukset. Suuntaahan ne toki antavat ja kuvaavat niiden syntyä, mutta sitä ajatuksen sisältöä ei kyllä kovin kattavasti niistä impulsseista pystytä kertomaan. 

Impulssien perusteella voidaan varmasti kuvailla täysin henkilön ajatukset. Ei toki välttämättä käytännössä teknologian nykytasolla, mutta noin niin kuin teoriassa, sekä mahdollisesti käytännössäkin tulevaisuudessa.

Ei se tosin siltikään välttämättä ole ihan sama asia kuin havaita itse ajatukset, jos ajatellaan sitä ajatuksen tuomaa tunnetta.

Vierailija
14/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskooko joku tieteen saavuttaneen jo kaiken olennaisen?

Tuossa artikkeli ajatusten havaitsemisesta tieteellisesti.

http://neurosciencenews.com/machine-learning-thought-6974/

Muuhun en nyt ota kantaa, mutta minusta ei voida sanoa, että aivojen impulssien havaitseminen on samaa kuin ajatusten havaitseminen. Jos nämä olisivat sama asia, voisit pelkästään niiden impulssien perusteella kuvailla täysin henkilön ajatukset. Suuntaahan ne toki antavat ja kuvaavat niiden syntyä, mutta sitä ajatuksen sisältöä ei kyllä kovin kattavasti niistä impulsseista pystytä kertomaan. 

On kyllä jännä homma, ettei maailma olekaan valmis. Menetelmiä kehitetään edelleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tottakai fotonit ovat ainetta, ne ovat alkeishiukkasia. Massaa niillä ei ole, koska ne eivät vuorovaikuta Higgsin kentän kanssa.

T. fyysikko

Vierailija
16/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei edes yritä selvittää aineettomia henkisiä tasoja, vaan keskittyy fyysisillä mittareilla mitattavaan, toistuvasti kokeiltavissa olevaan ja todennettavaan todellisuuteen.

Tiede tutkii myös mm. Kulttuureita, ihmisten välistä vuorovaikutusta, ihmisen kehitystä, historiaa, yhteiskunnan instituutioita ja rakenteita. Mitä nää on jos ei aineettomia?

Vierailija
17/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskooko joku tieteen saavuttaneen jo kaiken olennaisen?

Tuossa artikkeli ajatusten havaitsemisesta tieteellisesti.

http://neurosciencenews.com/machine-learning-thought-6974/

Muuhun en nyt ota kantaa, mutta minusta ei voida sanoa, että aivojen impulssien havaitseminen on samaa kuin ajatusten havaitseminen. Jos nämä olisivat sama asia, voisit pelkästään niiden impulssien perusteella kuvailla täysin henkilön ajatukset. Suuntaahan ne toki antavat ja kuvaavat niiden syntyä, mutta sitä ajatuksen sisältöä ei kyllä kovin kattavasti niistä impulsseista pystytä kertomaan. 

On kyllä jännä homma, ettei maailma olekaan valmis. Menetelmiä kehitetään edelleen.

???

Onko jollekin yllätys, että maailma ei ole "valmis"?

Tokihan maailma itsessään on koko ajan "valmis" siinä mielessä että se on mitä on, vaikkakin jatkuvassa muutoksen tilassa. Mutta ihmiskunnan tietämyksen ja teknologian tila ei tietenkään ole koskaan valmis, vaan kasvaa ja kehittyy koko ajan. Yksittäinen ihminen tosin on mukana sitä ihmettelemässä vain joidenkin vuosikymmenien ajan.

Vierailija
18/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tottakai fotonit ovat ainetta, ne ovat alkeishiukkasia. Massaa niillä ei ole, koska ne eivät vuorovaikuta Higgsin kentän kanssa.

T. fyysikko

Suosittelen fyysikollekin pientä lisäopiskelua, taikasanoina bosonit ja fermionit.

Lisäksi suosittelen lukaisemaan wikipediasta materian (joka on synonyymi "aineelle") perusteet:

https://en.wikipedia.org/wiki/Matter

In the classical physics observed in everyday life, matter is any substance that has mass and takes up space by having volume. This includes atoms and anything made up of these, but not other energy phenomena or waves such as light or sound.

Vierailija
19/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiede ei edes yritä selvittää aineettomia henkisiä tasoja, vaan keskittyy fyysisillä mittareilla mitattavaan, toistuvasti kokeiltavissa olevaan ja todennettavaan todellisuuteen.

Tiede tutkii myös mm. Kulttuureita, ihmisten välistä vuorovaikutusta, ihmisen kehitystä, historiaa, yhteiskunnan instituutioita ja rakenteita. Mitä nää on jos ei aineettomia?

Aineettomiahan ne normaalin määritelmän mukaan ovat, vaikkakin muodostuvat aineellisten tekijöiden toiminnasta. Tieteen kannalta "aineellisuuden" sijaan oleellisempaa on havaittavuus. Ellei jotain voida millään menetelmillä havaita eikä havaintoja toistaa, ei sitä voida tutkiakaan tieteellisesti.

Kulttuurilliset ilmiöt ovat hyvin havaittavissa, joten niitä voidaan tieteellisin menetelmin tutkiakin.

Vierailija
20/26 |
27.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuhun en nyt ota kantaa, mutta minusta ei voida sanoa, että aivojen impulssien havaitseminen on samaa kuin ajatusten havaitseminen. Jos nämä olisivat sama asia, voisit pelkästään niiden impulssien perusteella kuvailla täysin henkilön ajatukset. Suuntaahan ne toki antavat ja kuvaavat niiden syntyä, mutta sitä ajatuksen sisältöä ei kyllä kovin kattavasti niistä impulsseista pystytä kertomaan. 

Impulssien perusteella voidaan varmasti kuvailla täysin henkilön ajatukset. Ei toki välttämättä käytännössä teknologian nykytasolla, mutta noin niin kuin teoriassa, sekä mahdollisesti käytännössäkin tulevaisuudessa.

Ei se tosin siltikään välttämättä ole ihan sama asia kuin havaita itse ajatukset, jos ajatellaan sitä ajatuksen tuomaa tunnetta.

No sitähän juuri tarkoitinkin. Ihan eri asia havaita impulsseja kuin itse ajatuksia. Ne kun ovat niin subjektiivisia kokemuksia. Onhan myös mahdotonta määritellä esim ihmisten kivun kokemuksia muuten kuin suuntaa antavasti.  

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän seitsemän seitsemän