Lue keskustelun säännöt.
Miten tiedeuskovaiset suhtautuvat ei-aineelliseen todellisuuteen?
27.10.2017 |
Tiedeuskovaisilla tarkoitan niitä, jotka uskovat tieteen saavuttaneen kaiken olennaisen, jotta sen perusteella voimme hahmottaa maailman sivuuttaen kaiken sen mitä tiede ei ymmärrä.
Jos oletamme että nykyinen käsitys ihmisen tietoisuudesta pitää paikkansa, meillä ihmisillä on ajatuksia. Jos kaikki tässä maailmassa on ainetta, miten suhtautua ajatuksiin? Ajatuksia on olemassa, vaikka tiede ei niitä pysty mitenkään havaitsemaan, sillä ne eivät koostu aineesta. Ajatukset kuitenkin ottavat jatkuvasti havaittavan, eli fyysisen olomuodon, eli niillä on suora vaikutus todellisuuteen. Ja jos ajatukset ovat osa todellisuutta, vaikkeivat olekaan ainetta, eikö maailma silloin koostu myös henkisestä ulottuvuudesta? Se taas avaisi portit vaikka mille villeille teorioille.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede ei edes yritä selvittää aineettomia henkisiä tasoja, vaan keskittyy fyysisillä mittareilla mitattavaan, toistuvasti kokeiltavissa olevaan ja todennettavaan todellisuuteen.
Tiede tutkii myös mm. Kulttuureita, ihmisten välistä vuorovaikutusta, ihmisen kehitystä, historiaa, yhteiskunnan instituutioita ja rakenteita. Mitä nää on jos ei aineettomia?
Miten niin aineettomia? Kaikkiin noihin liittyy aineellisia objekteja (tai niiden vuorovaikutusta) jota tutkitaan.
Tosin on totta että tuollainen väite ettei tiede tutkisi mitään ei-aineellisia tasoja on aika radikaali. Esim. "onnellisuustutkija" tai vastaava, kyllä ihan lopulta se onnellisuuskin on aineellinen kokemus koska siihen liittyy aivokemiaa ja aivosähkötoimintaa, joka on aineellista toimintaa, mutta silti olisi vähän hassua sanoa että onnellisuustutkija tutkii jotain aineellista.
Mutta ns. henkisiä tasoja tiede ei tosiaan tutki jos ei sitten henkistä samaisteta psyykkiseen. Tiede ei ota kantaa sellaisiin asioihin joita ei voi ihmisen luonnollisin aistein tai mittalaittein havaita. Tällaisia ovat esim. uskonnoissa esiintyvät henki- ja jumalolennot. Niistä ei ole tutkimuskohteiksi, koska niistä ei saa edes mitään havaintoa objektiivisesti, mitään toistettavia havaintoja (subjektiivisia kokemuksia ihmisillä toki on).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai fotonit ovat ainetta, ne ovat alkeishiukkasia. Massaa niillä ei ole, koska ne eivät vuorovaikuta Higgsin kentän kanssa.
T. fyysikko
Suosittelen fyysikollekin pientä lisäopiskelua, taikasanoina bosonit ja fermionit.
Lisäksi suosittelen lukaisemaan wikipediasta materian (joka on synonyymi "aineelle") perusteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Matter
In the classical physics observed in everyday life, matter is any substance that has mass and takes up space by having volume. This includes atoms and anything made up of these, but not other energy phenomena or waves such as light or sound.
Tämä fyysikko ei käytäkään lähteenä wikipediaa... Tuo klassinen eli pari sataa vuotta vanha fysiikka on päivittynyt jo aika monta kertaa. Sitä paitsi ”aine” ja ”säteily” koostuvat tismalleen samoista alkeishiukkasista, ainoa ero on vain niiden nopeus. Eli lähellä valonnopeutta kulkevia hiukkasia kutsutaan säteilyksi ja hitaampia aineeksi. Muuta eroa niillä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai fotonit ovat ainetta, ne ovat alkeishiukkasia. Massaa niillä ei ole, koska ne eivät vuorovaikuta Higgsin kentän kanssa.
T. fyysikko
Suosittelen fyysikollekin pientä lisäopiskelua, taikasanoina bosonit ja fermionit.
Lisäksi suosittelen lukaisemaan wikipediasta materian (joka on synonyymi "aineelle") perusteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Matter
In the classical physics observed in everyday life, matter is any substance that has mass and takes up space by having volume. This includes atoms and anything made up of these, but not other energy phenomena or waves such as light or sound.
Nämä kuitenkin kuuluvat aineelliseen maailmaan, eivät siis ole mitään kummallista "henkisessä" mielessä aineetonta mystiikkaa.
Ihmisyyteen kuuluu muutakin kuin kova arkitodellisuus. Tarinat, uskomukset, mystiikka jne antavat elämälle sisältöä ja tarkoitusta, vaikka sitä ei oskilloskoopissa näkisikään.
Aspergerien on tätä vaikea ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Tämä fyysikko ei käytäkään lähteenä wikipediaa...
Fyysikko on hyvä ja opettelee ymmärtämään, että Wikipediassa itsessäänkin on usein lähteet, kuten tässä tapauksessa nämä:
R. Penrose (1991). "The mass of the classical vacuum". In S. Saunders, H.R. Brown. The Philosophy of Vacuum. Oxford University Press. p. 21. ISBN 0-19-824449-5.
"Matter (physics)". McGraw-Hill's Access Science: Encyclopedia of Science and Technology Online. Archived from the original on 17 June 2011. Retrieved 24 May 2009.
Tuo klassinen eli pari sataa vuotta vanha fysiikka on päivittynyt jo aika monta kertaa.
Laita lähde.
Sitä paitsi ”aine” ja ”säteily” koostuvat tismalleen samoista alkeishiukkasista, ainoa ero on vain niiden nopeus.
Mistähän alkeishiukkasista fotoni sitten koostuu? Ei mistään, se on itsessään alkeishiukkanen. Alkeishiukkaset puolestaan eivät kaikki ole materiaa.
Edelleen: "By contrast, massless particles, such as photons, are not considered matter, because they have neither rest mass nor volume."
Tämä on määrittelykysymys, ei edes varsinaisesti fysiikkakysymys.
Eli lähellä valonnopeutta kulkevia hiukkasia kutsutaan säteilyksi ja hitaampia aineeksi. Muuta eroa niillä ei ole.
Määritelmä. Niillä on erona määritelmä. Tiedän oikein hyvin, että fotoneista voidaan tehdä materiaa ja päinvastoin, kyse ei ole siitä. Kyse on materian määritelmästä.
Ei ole olemassa tiedeuskovaisia.