Olipa itseriittoinen mies jo viestivaiheessa
Saneli, mitä naisen pitää olla ja miksi on lopettanut suhteita. (esim. nainen oli halunnut kuulla joskus sanat rakastan sinua, mutta miehestä se on turhaa)
Kyseli, mitä haluan parisuhteelta, ei kommentoinut siihen mitään, mutta vastasi omaan kysymykseensä varmaan aanelosen verran.
Ammatti johtava asema, jossa paljon esillä eli saa huomiota ja kiitosta. Erittäin komea, mutta tuli fiilis kusipäästä.
Kommentit (15)
Perusmulkku, antaa käydä huorissa. Oikeastaan hyvä, että nuo tuovat nykyään luonteensa jo suht aikaisessa vaiheessa esille. Ennen joku poloinen olisi saattanut erehtyä pariutumaan tuonkin kanssa.
Eli sulla on alemmuuskompleksi etkä saanu siitä tossunalustaa..voi voi:D
Anna sen lipua ohitse. Jos on tuollainen hölmö jo noin alussa, voi aavistella mitä tuleman pitää.
Eipä tuollaisiin toinna patruunoita tuhlata, ei.
Jouni? En kyllä komeaksi sanoisi, oikeastaan päinvastoin.
Päinvastoin. Tuollainen mies on pohjimmiltaan kykenemätön parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole Jouni :)
ap
Tuomo?
Nyt tiedät siis, miksi niin komea ja menestynyt mies on yhä sinkku...
Hmm... pelkästään sen takia en vielä haukkuisi kusipääksi, että ihminen on miettinyt tarkkaan, minkälaista miesta tai naista hakee. Tai että haluaa toisen ymmärtävän tuntemuksia ilman, että niistä pitää alvariinsa hokea (tuo että rakastaa toista).
Mutta tietysti jos ne VAATIMUKSET, joita naiselle tai miehelle asettaa, ovat kovin elitistisen oloiset, niin kannattanee siirtyä ohituskaistalle.
On minullakin aika spesifit odotukset, joiden perusteella ihastun tai jään ihastumatta. Haluan miehen olevan korkeasti koulutettu, sivistynyt, maailmaa nähnyt ja kielitaitoinen. Hänen pitää olla kiinnostunut ja innostunut oppimaan ja kokeilemaan uutta. En halua alkoholistia, en sovinitia, en rasistia. Haluan humaanin ja naista ihmisenä kohtelevan miehen.
Hänellä pitää olla miehekäs ääni ja kohtuunormaali paino. Hän tykkää liikunnasta, muttei ole mikään urheilufanaatikko. Hän pitää ihmisistä, uskaltaa muodostaa mielipiteitä ja puolustaa niitä, muttei ole jyräävä keskustelija tai pakonomaisesti halua olla tilaisuuden keskipiste.
Huumorintaju on tärkeää.
Hänen pitää arvostaa kulttuuria, vaikkei täsmälleen samoista asioista pitäisikään kuin minä. Mutta jos mies pitää museoita, kirjallisuutta sekä elokuvissa ja teatterissa käymistä tylsänä, en huoli.
Niin ja hänen pitää tuntea vastuuta ja olla aloitekykyinen. Joku passattava "en viitsi vaivautua, koska toi ei ole hauskaa" tyyppi saa minun mielestäni valita rauhassa jonkun muun kuin minut.
Eli aika lailla on vaatimuksia, mutta olen jo sen ikäinen nainen, että tiedän mitä tahdon. Toisaalta moni muu seikka, joita ehkä muut naiset pitävät tärkeinä on minulle yhdentekevä.
Kusipääksi en tunnustaudu, olen mielestäni rehellinen ja katson, että yksin on parempi kuin huonossa suhteessa. Siksi olen valmis odottamaan ja jopa jäämään mieluummin kokonaan yksin kuin tekemään huonoja kompromisseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole Jouni :)
ap
Tuomo?
Ei Tuomokaan
Vierailija kirjoitti:
Hmm... pelkästään sen takia en vielä haukkuisi kusipääksi, että ihminen on miettinyt tarkkaan, minkälaista miesta tai naista hakee. Tai että haluaa toisen ymmärtävän tuntemuksia ilman, että niistä pitää alvariinsa hokea (tuo että rakastaa toista).
Mutta tietysti jos ne VAATIMUKSET, joita naiselle tai miehelle asettaa, ovat kovin elitistisen oloiset, niin kannattanee siirtyä ohituskaistalle.
On minullakin aika spesifit odotukset, joiden perusteella ihastun tai jään ihastumatta. Haluan miehen olevan korkeasti koulutettu, sivistynyt, maailmaa nähnyt ja kielitaitoinen. Hänen pitää olla kiinnostunut ja innostunut oppimaan ja kokeilemaan uutta. En halua alkoholistia, en sovinitia, en rasistia. Haluan humaanin ja naista ihmisenä kohtelevan miehen.
Hänellä pitää olla miehekäs ääni ja kohtuunormaali paino. Hän tykkää liikunnasta, muttei ole mikään urheilufanaatikko. Hän pitää ihmisistä, uskaltaa muodostaa mielipiteitä ja puolustaa niitä, muttei ole jyräävä keskustelija tai pakonomaisesti halua olla tilaisuuden keskipiste.
Huumorintaju on tärkeää.
Hänen pitää arvostaa kulttuuria, vaikkei täsmälleen samoista asioista pitäisikään kuin minä. Mutta jos mies pitää museoita, kirjallisuutta sekä elokuvissa ja teatterissa käymistä tylsänä, en huoli.
Niin ja hänen pitää tuntea vastuuta ja olla aloitekykyinen. Joku passattava "en viitsi vaivautua, koska toi ei ole hauskaa" tyyppi saa minun mielestäni valita rauhassa jonkun muun kuin minut.Eli aika lailla on vaatimuksia, mutta olen jo sen ikäinen nainen, että tiedän mitä tahdon. Toisaalta moni muu seikka, joita ehkä muut naiset pitävät tärkeinä on minulle yhdentekevä.
Kusipääksi en tunnustaudu, olen mielestäni rehellinen ja katson, että yksin on parempi kuin huonossa suhteessa. Siksi olen valmis odottamaan ja jopa jäämään mieluummin kokonaan yksin kuin tekemään huonoja kompromisseja.
Kyllä. Mitä annettavaa sitten itsellä on miehelle onkin kokonaan toinen tarina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm... pelkästään sen takia en vielä haukkuisi kusipääksi, että ihminen on miettinyt tarkkaan, minkälaista miesta tai naista hakee. Tai että haluaa toisen ymmärtävän tuntemuksia ilman, että niistä pitää alvariinsa hokea (tuo että rakastaa toista).
Mutta tietysti jos ne VAATIMUKSET, joita naiselle tai miehelle asettaa, ovat kovin elitistisen oloiset, niin kannattanee siirtyä ohituskaistalle.
On minullakin aika spesifit odotukset, joiden perusteella ihastun tai jään ihastumatta. Haluan miehen olevan korkeasti koulutettu, sivistynyt, maailmaa nähnyt ja kielitaitoinen. Hänen pitää olla kiinnostunut ja innostunut oppimaan ja kokeilemaan uutta. En halua alkoholistia, en sovinitia, en rasistia. Haluan humaanin ja naista ihmisenä kohtelevan miehen.
Hänellä pitää olla miehekäs ääni ja kohtuunormaali paino. Hän tykkää liikunnasta, muttei ole mikään urheilufanaatikko. Hän pitää ihmisistä, uskaltaa muodostaa mielipiteitä ja puolustaa niitä, muttei ole jyräävä keskustelija tai pakonomaisesti halua olla tilaisuuden keskipiste.
Huumorintaju on tärkeää.
Hänen pitää arvostaa kulttuuria, vaikkei täsmälleen samoista asioista pitäisikään kuin minä. Mutta jos mies pitää museoita, kirjallisuutta sekä elokuvissa ja teatterissa käymistä tylsänä, en huoli.
Niin ja hänen pitää tuntea vastuuta ja olla aloitekykyinen. Joku passattava "en viitsi vaivautua, koska toi ei ole hauskaa" tyyppi saa minun mielestäni valita rauhassa jonkun muun kuin minut.Eli aika lailla on vaatimuksia, mutta olen jo sen ikäinen nainen, että tiedän mitä tahdon. Toisaalta moni muu seikka, joita ehkä muut naiset pitävät tärkeinä on minulle yhdentekevä.
Kusipääksi en tunnustaudu, olen mielestäni rehellinen ja katson, että yksin on parempi kuin huonossa suhteessa. Siksi olen valmis odottamaan ja jopa jäämään mieluummin kokonaan yksin kuin tekemään huonoja kompromisseja.
Kyllä. Mitä annettavaa sitten itsellä on miehelle onkin kokonaan toinen tarina.
Totta kai. Se on sen toisen osapuolen sitten puolestaan arvioitava minut, sehän se on homman idis. Että kohtaavatko vaatimukset ja vasta-arviot.
Olen kyllä tuollainen itsekin, joten kyse on kanteaan hakevasta vakasta ;-) Eli en vaadi mitään sellaista, mitä en itsessäni pitäisi ominaisuutena. Se sitten toki on jokaisen ehdokkan itsea analysoitava, priorisoiko hän samoja asioita ja katsooko noita olevan riittävästi minulla.
Mutta siis että minusta on vain ihan hyvä, että ihmiset ovat rehellisiä ja miettineet, mitä haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm... pelkästään sen takia en vielä haukkuisi kusipääksi, että ihminen on miettinyt tarkkaan, minkälaista miesta tai naista hakee. Tai että haluaa toisen ymmärtävän tuntemuksia ilman, että niistä pitää alvariinsa hokea (tuo että rakastaa toista).
Mutta tietysti jos ne VAATIMUKSET, joita naiselle tai miehelle asettaa, ovat kovin elitistisen oloiset, niin kannattanee siirtyä ohituskaistalle.
On minullakin aika spesifit odotukset, joiden perusteella ihastun tai jään ihastumatta. Haluan miehen olevan korkeasti koulutettu, sivistynyt, maailmaa nähnyt ja kielitaitoinen. Hänen pitää olla kiinnostunut ja innostunut oppimaan ja kokeilemaan uutta. En halua alkoholistia, en sovinitia, en rasistia. Haluan humaanin ja naista ihmisenä kohtelevan miehen.
Hänellä pitää olla miehekäs ääni ja kohtuunormaali paino. Hän tykkää liikunnasta, muttei ole mikään urheilufanaatikko. Hän pitää ihmisistä, uskaltaa muodostaa mielipiteitä ja puolustaa niitä, muttei ole jyräävä keskustelija tai pakonomaisesti halua olla tilaisuuden keskipiste.
Huumorintaju on tärkeää.
Hänen pitää arvostaa kulttuuria, vaikkei täsmälleen samoista asioista pitäisikään kuin minä. Mutta jos mies pitää museoita, kirjallisuutta sekä elokuvissa ja teatterissa käymistä tylsänä, en huoli.
Niin ja hänen pitää tuntea vastuuta ja olla aloitekykyinen. Joku passattava "en viitsi vaivautua, koska toi ei ole hauskaa" tyyppi saa minun mielestäni valita rauhassa jonkun muun kuin minut.Eli aika lailla on vaatimuksia, mutta olen jo sen ikäinen nainen, että tiedän mitä tahdon. Toisaalta moni muu seikka, joita ehkä muut naiset pitävät tärkeinä on minulle yhdentekevä.
Kusipääksi en tunnustaudu, olen mielestäni rehellinen ja katson, että yksin on parempi kuin huonossa suhteessa. Siksi olen valmis odottamaan ja jopa jäämään mieluummin kokonaan yksin kuin tekemään huonoja kompromisseja.
Kyllä. Mitä annettavaa sitten itsellä on miehelle onkin kokonaan toinen tarina.
Totta kai. Se on sen toisen osapuolen sitten puolestaan arvioitava minut, sehän se on homman idis. Että kohtaavatko vaatimukset ja vasta-arviot.
Olen kyllä tuollainen itsekin, joten kyse on kanteaan hakevasta vakasta ;-) Eli en vaadi mitään sellaista, mitä en itsessäni pitäisi ominaisuutena. Se sitten toki on jokaisen ehdokkan itsea analysoitava, priorisoiko hän samoja asioita ja katsooko noita olevan riittävästi minulla.
Mutta siis että minusta on vain ihan hyvä, että ihmiset ovat rehellisiä ja miettineet, mitä haluavat.
Miksi haet itsesi miespuolista kopiota? Mun mielestä on ihan hyvä, että on yhteisiä juttuja, mutta on myös tärkeää, että on omia asioita.
Vastaa samalla mitalla.