Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ex-mieheni käytös ihmetyttää
09.10.2017 |
Erosimme vuosi sitten, kun mies löysi 10 vuotta itseään nuoremman naisen. He ovat edenneet sellaista tahtia, ettei 10- ja 17- vuotiaat tyttäremme pysy tahdissa mukana. Muuttomme jälkeen uusi nainen oli jo kahden kuukauden kuluttua yötä nuoremman lapsen kanssa samaan aikaan ja siitä 2 kk, niin oli raskaana.
Eksäni ei suostu maksamaan sen suuruista elatusmaksua, mikä hänelle kuuluisi, vaan tekstaa tytöille, että estän häntä näkemästä heitä, kun asiasta tulee puhe. Meillä oli 10 vuoden ajan rivitaloasunto, joka jäi miehelle, enkä ottanut oikeastaan mitään mukaan.
Nyt viimeinen niitti oli, kun vanhemman tytön huone oli häneltä kysymättä muutettu vauvan huoneeksi, tapetoitu uusiksi ja kaikkea. Uusi nainen ei puhu lapsille mitään, koska on kuulemma sairaalloisen ujo. En enää tiedä, mitä tehdä, tytöt ei ole onnellisia.
Kommentit (53)
Elatusmaksun oikeellisuus kannattaa hoitaa virallisia reittejä niin ei tarvii vääntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa asia mikä sinulle enää kuuluu on nuo elatusmaksut. Muiden asioiden kanssa teidän on vaan opittava elämään.
Tiedän toki, ettei minulle kuulu, mitä omassa kodissaan puuhaavat. On vain tosi kurja seurata vierestä, kun tytöt surevat asiaa. Olen itse koittanut järjestää eron jälkeisen elämän niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän heille haittaa. Mutta ilmeisesti eron myötä aikuiset voivat tehdä ihan mitä huvittaa, koska lapset sopeutuu, eikö niin..
Ap
Hanki lapsille vaikka ulkopuolista keskusteluapua.
Lapset ovat toki tärkeitä, mutta aikuisillakin on oikeus elää elämäänsä sen eron jälkeen. Jos löytää äkkiä uuden kumppanin ja kaikki sujuu, niin muiden takiako pitäisi jarrutella? Lapsia voi rakastaa, vaikka uuden puolison kanssa uutta perhettä rakentaisikin. Ja Se uuden puolison ikä ei kyllä kuulu asiaan juuri mitenkään. Sekö sinua kaivelee?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän toki, ettei minulle kuulu, mitä omassa kodissaan puuhaavat. On vain tosi kurja seurata vierestä, kun tytöt surevat asiaa. Olen itse koittanut järjestää eron jälkeisen elämän niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän heille haittaa. Mutta ilmeisesti eron myötä aikuiset voivat tehdä ihan mitä huvittaa, koska lapset sopeutuu, eikö niin..
Ap
Tuohan se on se asenne mitä noi kodinrikojat toitottaa, vissiin sen avulla pystyvät katsomaan omaa peilikuvaansa. Tuon 17 vuotiaan ei tarvitse enää isän luona käydä jos ei halua, se on hänen päätöksensä. Noi elarit haet vaikka oikeusteitse lapsillesi, ne ovat heidän rahojaan. Ja älä selittele isän tekemisiä, hän on aikuinen ihminen ja saa hoitaa selittelyt ihan itse. Kun lapset asiasta sinulta kysyy, ohjaa suoraan puhumaan isän kanssa. Älä selittele, älä järkeistä, älä pyytele anteeksi. Sano suoraan, että et tiedä etkä osaa mitään selitystä antaa. Ei tietenkään ilkeasti, mutta suoraan ja rehellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsille vaikka ulkopuolista keskusteluapua.
Lapset ovat toki tärkeitä, mutta aikuisillakin on oikeus elää elämäänsä sen eron jälkeen. Jos löytää äkkiä uuden kumppanin ja kaikki sujuu, niin muiden takiako pitäisi jarrutella? Lapsia voi rakastaa, vaikka uuden puolison kanssa uutta perhettä rakentaisikin. Ja Se uuden puolison ikä ei kyllä kuulu asiaan juuri mitenkään. Sekö sinua kaivelee?
Tässä tapauksessa kyllä tuo "elämä" taisi olla syynä tuohon eroon. Ei seuraus.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän toki, ettei minulle kuulu, mitä omassa kodissaan puuhaavat. On vain tosi kurja seurata vierestä, kun tytöt surevat asiaa. Olen itse koittanut järjestää eron jälkeisen elämän niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän heille haittaa. Mutta ilmeisesti eron myötä aikuiset voivat tehdä ihan mitä huvittaa, koska lapset sopeutuu, eikö niin..
Ap
Pettymysten tunteiden kanssa on lapsienkin opittava elämään. Aikuinenkin saa olla itsekäs ja lasten opittava ymmärtämään, että kaikessa ei aina ole kyse yksin heistä vaan aikusillakin saa olla jotain omaa. Vaarallista lasten itsetunnon kannalta, koitaa tasoittaa heidän tietä ja hyvittää eroa suojelemalla heiltä kaikelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsille vaikka ulkopuolista keskusteluapua.
Lapset ovat toki tärkeitä, mutta aikuisillakin on oikeus elää elämäänsä sen eron jälkeen. Jos löytää äkkiä uuden kumppanin ja kaikki sujuu, niin muiden takiako pitäisi jarrutella? Lapsia voi rakastaa, vaikka uuden puolison kanssa uutta perhettä rakentaisikin. Ja Se uuden puolison ikä ei kyllä kuulu asiaan juuri mitenkään. Sekö sinua kaivelee?
Tässä tapauksessa kyllä tuo "elämä" taisi olla syynä tuohon eroon. Ei seuraus.
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Kolmas osapuoli on nimenomaan seuraus, johon on johtanut ne todelliset parisuhteen ongelmat.
Lapset kylläkin tulee laittaa etusijalle tai ainakin hyvä vanhempi tekee niin.
Hoida elarit kuntoon, älä anna miehen lusmuilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsille vaikka ulkopuolista keskusteluapua.
Lapset ovat toki tärkeitä, mutta aikuisillakin on oikeus elää elämäänsä sen eron jälkeen. Jos löytää äkkiä uuden kumppanin ja kaikki sujuu, niin muiden takiako pitäisi jarrutella? Lapsia voi rakastaa, vaikka uuden puolison kanssa uutta perhettä rakentaisikin. Ja Se uuden puolison ikä ei kyllä kuulu asiaan juuri mitenkään. Sekö sinua kaivelee?
Tässä tapauksessa kyllä tuo "elämä" taisi olla syynä tuohon eroon. Ei seuraus.
Hyvässä suhteessa ei ole kolmannen mentävää aukkoa. Kolmas osapuoli on nimenomaan seuraus, johon on johtanut ne todelliset parisuhteen ongelmat.
Ja ainoa tapa korjata olemassa olevan parisuhteen ongelmat on hommata uusi reikä mitä painaa? En missään vaiheessa sanonut, että syy on on tuossa kolmannessa osapuolessa, vaan hänen olemassaolonsa, johon tuo isä on syyllinen, oli se syy eroon.
Olen pahoillani.
Kaikista ihmisistä ei todellakaan ole vanhemmiksi. Ikävää, että entinen miehesi saa jälleen uuden lapsen, jota laiminlyödä tulevaisuudessa ja jättää elatusmaksut maksamatta.
EN ymmärrä miehiä, jotka eivät huolehdi omista lapsistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän toki, ettei minulle kuulu, mitä omassa kodissaan puuhaavat. On vain tosi kurja seurata vierestä, kun tytöt surevat asiaa. Olen itse koittanut järjestää eron jälkeisen elämän niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän heille haittaa. Mutta ilmeisesti eron myötä aikuiset voivat tehdä ihan mitä huvittaa, koska lapset sopeutuu, eikö niin..
Ap
Pettymysten tunteiden kanssa on lapsienkin opittava elämään. Aikuinenkin saa olla itsekäs ja lasten opittava ymmärtämään, että kaikessa ei aina ole kyse yksin heistä vaan aikusillakin saa olla jotain omaa. Vaarallista lasten itsetunnon kannalta, koitaa tasoittaa heidän tietä ja hyvittää eroa suojelemalla heiltä kaikelta.
"Jotain omaa"!? Taitaa kirpaista sua aika syvältä tämä keskustelu? Montakos lasta tuli jätettyä jälkeen uuden p***un takia? Eivät taida ihan hyväksyä sun "jotain omaa"? Ihan vaan news flash: ei lasten tarvitse sua ja sun uutta panopuuta hyväksyä, jos eivät halua. Nimim. uuden p***un takia jätetty lapsi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki lapsille vaikka ulkopuolista keskusteluapua.
Lapset ovat toki tärkeitä, mutta aikuisillakin on oikeus elää elämäänsä sen eron jälkeen. Jos löytää äkkiä uuden kumppanin ja kaikki sujuu, niin muiden takiako pitäisi jarrutella? Lapsia voi rakastaa, vaikka uuden puolison kanssa uutta perhettä rakentaisikin. Ja Se uuden puolison ikä ei kyllä kuulu asiaan juuri mitenkään. Sekö sinua kaivelee?
Tässä tapauksessa kyllä tuo "elämä" taisi olla syynä tuohon eroon. Ei seuraus.
Hyvä syy näköjään onkin, kun on edelleen kuvioissa.
Elämässä sattuu ja tapahtuu. Lapset ymmärtävät nämä asiat usein paremmin kuin aikuiset.
Jatka ap elämääsi. Onnea voi löytää, kun on itse siihen valmis. Katkeruus myrkyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän toki, ettei minulle kuulu, mitä omassa kodissaan puuhaavat. On vain tosi kurja seurata vierestä, kun tytöt surevat asiaa. Olen itse koittanut järjestää eron jälkeisen elämän niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän heille haittaa. Mutta ilmeisesti eron myötä aikuiset voivat tehdä ihan mitä huvittaa, koska lapset sopeutuu, eikö niin..
Ap
Pettymysten tunteiden kanssa on lapsienkin opittava elämään. Aikuinenkin saa olla itsekäs ja lasten opittava ymmärtämään, että kaikessa ei aina ole kyse yksin heistä vaan aikusillakin saa olla jotain omaa. Vaarallista lasten itsetunnon kannalta, koitaa tasoittaa heidän tietä ja hyvittää eroa suojelemalla heiltä kaikelta.
"Jotain omaa"!? Taitaa kirpaista sua aika syvältä tämä keskustelu? Montakos lasta tuli jätettyä jälkeen uuden p***un takia? Eivät taida ihan hyväksyä sun "jotain omaa"? Ihan vaan news flash: ei lasten tarvitse sua ja sun uutta panopuuta hyväksyä, jos eivät halua. Nimim. uuden p***un takia jätetty lapsi...
Katkeuuden kitkerään höttöä.
Lapselle riittää yksi kyllin hyvä vanhempi ja jos äitisi olisi ollut psyykkisesti saatavilla, eikä vellonnut katkeruudessaan olisi sinullakin ollut hyvät mahdollisuudet kasvaa terveeksi aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän toki, ettei minulle kuulu, mitä omassa kodissaan puuhaavat. On vain tosi kurja seurata vierestä, kun tytöt surevat asiaa. Olen itse koittanut järjestää eron jälkeisen elämän niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän heille haittaa. Mutta ilmeisesti eron myötä aikuiset voivat tehdä ihan mitä huvittaa, koska lapset sopeutuu, eikö niin..
Ap
Pettymysten tunteiden kanssa on lapsienkin opittava elämään. Aikuinenkin saa olla itsekäs ja lasten opittava ymmärtämään, että kaikessa ei aina ole kyse yksin heistä vaan aikusillakin saa olla jotain omaa. Vaarallista lasten itsetunnon kannalta, koitaa tasoittaa heidän tietä ja hyvittää eroa suojelemalla heiltä kaikelta.
"Jotain omaa"!? Taitaa kirpaista sua aika syvältä tämä keskustelu? Montakos lasta tuli jätettyä jälkeen uuden p***un takia? Eivät taida ihan hyväksyä sun "jotain omaa"? Ihan vaan news flash: ei lasten tarvitse sua ja sun uutta panopuuta hyväksyä, jos eivät halua. Nimim. uuden p***un takia jätetty lapsi...
Taitaa kirpaista sua aika syvältä tämä keskustelu?
On kyllä kiinnostavaa nähdä, miten erilailla ihmiset tähän suhtautuu. Katkeruudesta ei voi mun kohdalla enää puhua, olen itseasiassa mielestäni se onnekkaampi osapuoli. Olen joutunut prosessoimaan tätä eroa ja kasvamaan ihmisenä ja omassa elämässäni mennyt jo hurjasti eteenpäin.
Uuden kumppanin ikä ei mua vaivaa, mutta saattaa olla selittävä tekijä. Mä ajattelin niin, että kun lapset joutuu tollasen äkkieron keskelle, on meidän vanhempien velvollisuus hoitaa asiat enempää heitä loukkaamatta. Ja pettymyksillä tuskin tarkoitetaan hylätyksi tulemisen tunnetta.
Aikooko vanhempi tytär mennä vielä isälleen? Melkoista kohtelua, jos isän puoliso ei puhu ja huonekin tytöltä viety. Voiko rumemmin erolasta kohdella, kun vielä elatusmaksuistakin isä laistaa ja samalla uutta vauvaa pukkaa :(
Onko siellä sitten vapaita huoneita? 17- vuotias alkaa olla aikuinen eikä taida en'' muuta kun käydä isän luona, pieni lapsi taas tarvitsee oman huoneen.
Kannattaisi vaan hoitaa ne elatusasiat ja jatkaa omaa elämää.
Tää on nähty niin monta kertaa. Kohta se isukki unohtaa kokonaan, että hänellä muita lapsia edes on! Hoida virallista kautta elarit kuntoon ja ole tukena lapsillesi, isää heillä ei kohta enää ole.
Alue: Aihe vapaa
Oma koti oma lupa.