Lue keskustelun säännöt.
Suuret nälkävuodet 150 vuotta sitten, muistitko?
23.09.2017 |
Itse en muistanut, satuin lukemaan tämän Ylen jutun: https://yle.fi/uutiset/3-9844746
"Näyttelyä ei avattu sattumalta juuri nyt: tässä kuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta hallaöistä, jotka veivät sadon lähes koko Suomesta.
Kylmä ja sateinen sää oli koetellut peltoja jo pitkään, ja nälkä oli lisääntynyt vähitellen, mutta ensimmäinen hallayö oli lopullisen katastrofin alku.
”Masentuneella mielellä ja alakuloisina katselivat ihmiset viljavainioita, joissa pakkasesta valkoisiksi muuttuneet tähät ikään kuin kuolemaa ennustaen hiljaa ja totisina seisoivat, joista vielä eilen jotakin toivoa oli.”
Näin muisteli tyrvääläinen Frans Törmä aamua hallayön jälkeen. Lainaus on Kirsi Nevalan Tampereen yliopistossa vuonna 2015 tekemästä pro gradu -tutkielmasta (siirryt toiseen palveluun) Kerjäläisiä ja jauhomattoja – 1860-luvun nälkävuodet muistitietoaineistoissa."
Tiedätkö omaa sukuasi tuonne asti? Ketkä sinun esivanhemmista on olleet elossa nälkävuosina ja missä ovat olleet, mitä tehneet, miten selvinneet? Itselleni kauimmaisin sukulainen, jonka tiedän nimeltä, on isoäidin isä joka on syntynyt nälkävuosien jälkeen, eli ne olisi hänen vanhempansa jostakin Kainuun korvesta, jotka ovat jotenkin pysyneet katovuosina hengissä, itse lapsina tai nuorina aikuisina. Kuolivat kyllä sitten molemmat kun omat lapsensa olivat pieniä, ehkä myöhempinä katovuosina, en tiedä tarkasti. Muiden sukuhaarojen vaiheista en tiedä.
Maailma on muuttunut Suomessa sadassaviidessäkymmenessä vuodessa paljon, mutta... en tiedä, välillä käy mielessä että ei hirvittävän suurta ongelmaa esim. öljyn tuonnissa tarvitsisi olla, kun traktorit ja rekat jäisi seisomaan ja oltaisiin taas samanlaisessa tilanteessa, että jos säät on sinä vuonna suosineet, niin yksinkertaista ruokaa voi riittää jos säästeliäästi eletään... Toisaalta se tuntuu niin kaukaiselta todellisuudelta. Pitäisi useammin yrittää eläytyä menneiden vuosien elämään, jotta osaisi arvostaa tätä yltäkylläisyyttä.
Kommentit (61)
Siitä on kirjoitettu hyvä kirja " Nälkä vai tauti tappoi?". Muistaakseni Oiva Turpeisen kirjoittama. Kyllä minä ainkin luin näistä mälkävuoista jo koulussa, paljonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuh.
Pysäyttävää miten vähän aikaa siitäkin on kun täällä kuoltiin nälkään laumoittain. Ei uskoisi nykyään.
En muista, mutta sukututkimus antaa siitä karun kuvan.
Olen lukenut isoäidin tädin kirjeitä, joissa hän muistelee sitä, miten kerjäläislaumat vaelsivat yli Näsijärven. Kaikki eivät jaksaneet., osa tuupertui sinne hankeen. Ruokaa oli todella niukasti, tuossa perheessä kuitenkin sen verran, että selvisivät yli talven.
Karua se oli, paikoitellen kuoli lähes kaikki kylän lapset, jopa 30% koko väestä. Me kaikki olemme niiden selviytyjien jälkeläisiä. Tiedän sukuani nälkävuosiin saakka ja edemmäskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vegaanit menehtyvät ensimmäisinä, kauramaitoa ja avocadoa ei ole saatavilla ja kvinoakin on vähissä. Ja mikä kamalinta: ohraa ei ole tarpeeksi olutta varte.n.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi Euroopassa. Vasta tuon jälkeen alettiin karjanhoito nähdä muunakin kuin lannoitteen tuottajana pelloille.
Suomen suuriruhtinaskunnan hallinto olisi halutessaan voinut auttaa kansalaisia nälkävuosina, mutta ei niin tehnyt. Tiukka rahapolitiikka oli tärkeämpää. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005292559.html
Kansalaisten annettiin mieluummin kuolla nälkään. Nykypolitiikka ei tunnu eroavan nälkävuosista mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isovanhempieni vanhemmat elivät tuona aikana. Olivat kauppiaita Savossa järven rannalla, joten kalaa söivät eikä halla vienyt kaikkea satoa kuitenkaan.
Taudit jylläsivät rankasti. Lavantauti ja pilkkukuume ym. Isoisovanhempien kotipitäjästä tiedetään että tautiepidemian jälkeen miltei koko seurakunta oli kirkossa vailla hiuksia - lavantaudin jälkitautien seurauksiin kuului hiustenlähtö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomen suuriruhtinaskunnan hallinto olisi halutessaan voinut auttaa kansalaisia nälkävuosina, mutta ei niin tehnyt. Tiukka rahapolitiikka oli tärkeämpää. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005292559.html
Kansalaisten annettiin mieluummin kuolla nälkään. Nykypolitiikka ei tunnu eroavan nälkävuosista mitenkään.
Suomesta jopa vietiin viljaa ulkomaille nälkätalvina. Toisaalta ongelma oli maaseudun tilattoman väestön ylimäärä, heitä vaan oli liikaa sen ajan huonon maanviljelyksen tuottoon nähden. Mahdollisuudet hankkia elantoa olivat surkeat.
Globaalin kaupan ja nykyisen gloaablin infrastruktuurin hyviä puolia on, että tämä voi tapahtua uudelleen vain totalitaristisissa diktatuurivaltioissa, joissa jollakulla on valta määrätä, että rahat käytetään johonkin muuhun kuin viljan ostamiseen. Demokratiassa se ei onnistu.
Tuolloin syksyllä 1867 -toisin kuin Hesarin pääkirjoitus antaa ymmärtää - hallitus itse asiassaa osti hätäviljaa Virosta. Vaan kun sielläkin oli ollut kato, sitä oli vaikea saada ostaa ja oli vain niin kallista, että kaupankåynti kesti liian pitkään, ja ehkä ne ei olleet ajoissa liikkeelläkään, kun eivät tajunneet koko karmeutta Suomessa. Niin että ne viljalastit juuttuivat sitten jäihin Tallinnan satamassa. Tätähän ei enää voi tapahtua, koska markkina on nyt lobaali ja aina jossain on satoa saatu, ja ostettavissa, jos vaan on rahaa maksaa. Nykyään lastit ei myöskään juutu jäihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Globaalin kaupan ja nykyisen gloaablin infrastruktuurin hyviä puolia on, että tämä voi tapahtua uudelleen vain totalitaristisissa diktatuurivaltioissa, joissa jollakulla on valta määrätä, että rahat käytetään johonkin muuhun kuin viljan ostamiseen. Demokratiassa se ei onnistu.
Tuolloin syksyllä 1867 -toisin kuin Hesarin pääkirjoitus antaa ymmärtää - hallitus itse asiassaa osti hätäviljaa Virosta. Vaan kun sielläkin oli ollut kato, sitä oli vaikea saada ostaa ja oli vain niin kallista, että kaupankåynti kesti liian pitkään, ja ehkä ne ei olleet ajoissa liikkeelläkään, kun eivät tajunneet koko karmeutta Suomessa. Niin että ne viljalastit juuttuivat sitten jäihin Tallinnan satamassa. Tätähän ei enää voi tapahtua, koska markkina on nyt lobaali ja aina jossain on satoa saatu, ja ostettavissa, jos vaan on rahaa maksaa. Nykyään lastit ei myöskään juutu jäihin.
Eikö ensin olisi kannattanut pysäyttää rukiin ja kalan yms. vienti ulkomaille, ennen kuin mitään hätäviljoja ostellaan? Suomessa on ihme vääristelty historia, jossa nälkävuodet on joku talvisota joka vain tapahtui tai oli Neuvostoliiton vika. Irlantilaisilla sentään on munaa sanoa, että vastuu heidän nälänhätänsä seurauksista oli Lontoon eliitillä, joka vain kertoili rotuteorioita irlantilaisten alemmuudesta samaan aikaan kun siellä kuoltiin nälkään.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempieni vanhemmat elivät tuona aikana. Olivat kauppiaita Savossa järven rannalla, joten kalaa söivät eikä halla vienyt kaikkea satoa kuitenkaan.
Onko suvussanne ollut 40-vuotiaita synnyttäjiä, vai oletko itse syntynyt 1930-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Globaalin kaupan ja nykyisen gloaablin infrastruktuurin hyviä puolia on, että tämä voi tapahtua uudelleen vain totalitaristisissa diktatuurivaltioissa, joissa jollakulla on valta määrätä, että rahat käytetään johonkin muuhun kuin viljan ostamiseen. Demokratiassa se ei onnistu.
Tuolloin syksyllä 1867 -toisin kuin Hesarin pääkirjoitus antaa ymmärtää - hallitus itse asiassaa osti hätäviljaa Virosta. Vaan kun sielläkin oli ollut kato, sitä oli vaikea saada ostaa ja oli vain niin kallista, että kaupankåynti kesti liian pitkään, ja ehkä ne ei olleet ajoissa liikkeelläkään, kun eivät tajunneet koko karmeutta Suomessa. Niin että ne viljalastit juuttuivat sitten jäihin Tallinnan satamassa. Tätähän ei enää voi tapahtua, koska markkina on nyt lobaali ja aina jossain on satoa saatu, ja ostettavissa, jos vaan on rahaa maksaa. Nykyään lastit ei myöskään juutu jäihin.
Eikö ensin olisi kannattanut pysäyttää rukiin ja kalan yms. vienti ulkomaille, ennen kuin mitään hätäviljoja ostellaan? Suomessa on ihme vääristelty historia, jossa nälkävuodet on joku talvisota joka vain tapahtui tai oli Neuvostoliiton vika. Irlantilaisilla sentään on munaa sanoa, että vastuu heidän nälänhätänsä seurauksista oli Lontoon eliitillä, joka vain kertoili rotuteorioita irlantilaisten alemmuudesta samaan aikaan kun siellä kuoltiin nälkään.
Samaa mieltä. Suomessa on yllättävän vähän keskusteltu historian kipeistä asioista.
Ruotsissa on kutsuttu Mannerheimia pikku-Hitleriksi ja sitten on nämä nälkävuodet, joista ison vastuun kantaa Snellman, joka kieltäytyi ottamasta lainaa viljan ostoon. Kaikki tabuja täällä. Sitten on vielä se jatkosotakin, jossa Suomi tosiasiallisesti lähti rauhan tehtyään natsien rinnalla hyökkäyssotaan tavoitteena suur-Suomi.
Puhumme paljon muiden maiden poliittisesti värittyneistä historiantulkinnoista, mutta omaamme emme juuri ole tarkastelleet kriittisesti.
Lontoo ei vain ollut välinpitämätön, vaan Britannia toi koko ajan viljaa Irlannisra. Vaikka perunan vri rutto, niin vilja kavoi hyvin. Sen vin omisti englantilainen valtiasluokka, joka oli ajanut irlantiliset mailtaan. Vilja myytiin ja vietiin britanniaan, samaan aikan kuin irlantiliset kuoli nälkään.
En voi muistaa kun en ole lukenut siitä.
Koko väestöstä kuoli 8% . Nykyisin se olisi 440000 henkilöä, jotka kuolisi vuodessa nälkään Suomessa. Melkoinen määrä. Alueittain jossain oli vielä suurempi osuus, jopa kolmannes.
Muistan hyvin, olin silloin 14 vuotias.