Lue keskustelun säännöt.
Mahdollistajavaimon ja vastuuttoman miehen ongelma
12.09.2017 |
Mieheni on sydämeltään kultainen ja kaikkien rakastama, mutta arkielämässä täysin kyvytön kantamaan vastuuta. En epäile, etteikö taustalla olisi masennustakin, mutta mies itse vähättelee tuota puolta eikä suostu etsimään apua. Laskut jäävät usein maksamatta ja selvitykset tekemättä. Sitten perintäkirjeitä lukiessa itketään, että maailma on epäreilu ja lähdetään ryyppäämään minun säästöistäni kysymättä lainatuilla rahoilla. Hän maksaa aina takaisin heti, kun voi, mutta siihen hänen rahansa menevätkin. Ei ole harvinaista, että minä joudun selviämään vuokrasta ja muista kuluista yksin, vaikka olen itsekin hyvin pienituloinen. Tilanne uuvuttaa ja vaikka rakastankin miestäni hyvin paljon, olen alkanut haaveilla erilleen muuttamisesta. Valitettavasti tiedän, että se suistaisi miehen mielenterveyden, talouden ja elämänhallinnan täysin retuperälle. Eihän rakastamaansa ihmistä voisi sillä tavalla hylätä?
Olen neuvoton. Ymmärrän, että tiettyyn pisteeseen asti on pakko venyä, jos haluaa kumppanuudessa pysyä, mutta tämä on ollut jo kauan pois omastakin hyvinvoinnistani. Olen yrittänyt pitää henkistä etäisyyttä miehen ongelmiin, joita en voi ratkaista, mutta huoli yhteisistä asioista on jatkuva. Tilanne on myrkyllinen ja kestämätön. Miten aikuisen miehen voi saada ymmärtämään vastuunsa omasta elämästään? Vaatiko se aina ihan totaalisen kriisin?
Kommentit (15)
Voi myös käydä niin, että mies skarppaa eron jälkeen ja ottaa itseään niskasta kiinni. Nyt ei ole syytä, kun sä hoidat kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kuin olet pelastamassa miehen vastuuttomalta törttöilyltä, hän jatkaa sitä, koska voi. Kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: 1) jätät miehen selviämään itsekseen tai 2) jatkat yhdessäoloa, mutta vaadit erilliset rahat, lakkaat lainaamasta ja maksatte menot tasan tarkkaan puoliksi.
Kolmas vaihtoehto on se että jatkat nykyiseen tapaan ja palat loppuun.
Luulen, että tässä on pakko käyttää kovaa rakkautta ja pakolla laittaa mies itse vastuuseen. Muuten tuo ei lopu. Jotenkin jos pystyisit ajattelemaan, että loppujen lopuksi se on hänen etunsa. Eli suosittelen poismuuttamista esim. vuodeksi, jolloin miehen on pakko hoitaa itse asiansa tai selvittää itse, jos jättää hoitamatta. Olet puoliso, et holhooja. Ja siinä on sinullekin vaikea tehtävä opittavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin olet pelastamassa miehen vastuuttomalta törttöilyltä, hän jatkaa sitä, koska voi. Kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: 1) jätät miehen selviämään itsekseen tai 2) jatkat yhdessäoloa, mutta vaadit erilliset rahat, lakkaat lainaamasta ja maksatte menot tasan tarkkaan puoliksi.
Kolmas vaihtoehto on se että jatkat nykyiseen tapaan ja palat loppuun.
Kiitos. Vaihtoehto 2 kuulostaa mahdolliselta ja kohtuulliselta.
Vaikea kuvitella, että aikuinen, fiksu ihminen ei voisi oppia vastuunkantoa ilman, että joutuu oikeasti kunnon liriin, mutta voi se niinkin olla.
Tämä voi kuulostaa ilkeältä mutta jos se on löytänyt sinut mahdollistajavaimokseen, löytää kyllä jonkun toisenkin. Sehän on hänen ainoa mahdollisuutensa jos hän ei halua opetella ottamaan vastuuta elämästään. Aina löytyy naisia jotka uskovat voivansa parantaa miehen kaikista paheista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se ulosotto opettaa eli ero pystyyn ja omat erilliset elämät. Jos teidät on yhteen tarkoitettu, palaatte vielä yhteen.
Meillä meni 2v erillisissä asunnoissa ja omilla taloudenhoidoilla ja nyt ollaan taas palattu yhteen. Vaadin heti mieheltä kuukausittaisen tietyn rahasumman yhteiselle tilille yhteisiin menoihin ja minä hoidan laskujen maksun siltä tililtä (tai olen siis ohjlmoinut laskut menemään automaattisesti). Toimii.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tässä on pakko käyttää kovaa rakkautta ja pakolla laittaa mies itse vastuuseen. Muuten tuo ei lopu. Jotenkin jos pystyisit ajattelemaan, että loppujen lopuksi se on hänen etunsa. Eli suosittelen poismuuttamista esim. vuodeksi, jolloin miehen on pakko hoitaa itse asiansa tai selvittää itse, jos jättää hoitamatta. Olet puoliso, et holhooja. Ja siinä on sinullekin vaikea tehtävä opittavaksi.
Olet ihan oikeassa. Ja on myös tärkeää huomata, että meitä on tässä kaksi. Jos yhteinen tendenssi omaksua tällaiset roolit on näin vahva, siinä on kyllä mullakin kunnolla tekemistä. Mutta joo, oma asunto ei välttämättä olisi yhtään huono ratkaisu. Kiitos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet jo tosi hienosti oivaltanut tilanteen, koska tottahan tuo on, mitä kirjoitat; sinä olet tässä tilanteessa mahdollistaja.
Voitteko järjestää raha-asiat niin, että miehen tuloista siirtyy joka kuukausi automaattisesti hänen osuutensa vuokraan ja muihin yhteisiin pakollisiin menoihin eri tilille, jolle hänellä ei ole maksukorttia eikä verkkopankin käyttömahdollisuutta? Pankki tuskin teitä tässä asiassa auttaa, mutta voisiko hän itse sitoutua siihen, että teette hänen tililleen automaattisen siirron niin, että aina kun palkka tai muu tulo tulee, siitä siirtyy sovittu summa sinun tilillesi? Sinä puolestaan suojaat tilisi niin, ettei mies pääse sille. Jos olette pitkään olleet yhdessä ja sinä olet tähänkin saakka aina huolehtinut vuokran, sähkön yms maksamisesta, niin miehellä ei luulisi olevan syytä epäillä ettetkö käyttäisi rahoja niihin tulevan puolen vuoden aikanakin.
Jäljelle jäävän rahan kanssa mies saisi toimia kuten haluaa. Joko hän hoitaa velkojaan tai jättää ne hoitamatta, mutta sinä et auta. Mikäli hän mieluummin jatkaa juomista kuin hoitaa velkojaan, niin eiköhän se ole hän, joka sinut valitsee hylätä.
Vaihtoehtoisesti suosittelen eroa heti ilman tällaista puolen vuoden "koeaikaa".
Osta sille kirja ADHD aikuisen selvitytmisopas.
Vaikka ei oliskaan ADHDta niin kirjassa on keinoja selviytyä siitä kun arkielämän hoitaminen itse tuntuu liian vaativalta.
Ja lopeta se paapominen: paapomalla ylläpidät tilannetta.
Hanki itsellesi tietoa läheisriippuvuudesta: kyse ei ole siitä ettäkö et selviäisi ilman miestäsi, vaan siitä että saatat tarvita jonkun autettavan tunteaksesi itsesi arvokkaaksi ihmiseksi.
Parempi olisi yksinkertaisesti olla se arvokas ihminen ja auttaa itse itseään, ja antaa muiden pärjäillä mahdollisimman pitkälle omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies on vain kykenemätön, niin tuskin sitä muutettua saa. Voisitte sopia, että sinä hoidat teidän taloutenne ja miehen tililtä tulee palkkapäivänä 70% palkasta sinulle. Jos mies ei tähän suostu, niin suosittelisin sitä eroa.
Jokaisessa ihmisessä on jotain ärsyttävää. On vain löydettävä tapa elää asian kanssa, tai elää ilman tätä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä voi kuulostaa ilkeältä mutta jos se on löytänyt sinut mahdollistajavaimokseen, löytää kyllä jonkun toisenkin. Sehän on hänen ainoa mahdollisuutensa jos hän ei halua opetella ottamaan vastuuta elämästään. Aina löytyy naisia jotka uskovat voivansa parantaa miehen kaikista paheista.
En epäile, etteikö näin olisi. Ilmeisesti vastaava oli ennen minuakin. Sitä vain toivoisi, että tuollaisen kaavan ei tarvitsisi toistua.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ulosotto opettaa eli ero pystyyn ja omat erilliset elämät. Jos teidät on yhteen tarkoitettu, palaatte vielä yhteen.
Meillä meni 2v erillisissä asunnoissa ja omilla taloudenhoidoilla ja nyt ollaan taas palattu yhteen. Vaadin heti mieheltä kuukausittaisen tietyn rahasumman yhteiselle tilille yhteisiin menoihin ja minä hoidan laskujen maksun siltä tililtä (tai olen siis ohjlmoinut laskut menemään automaattisesti). Toimii.
Tsemppiä!
Onpa rohkaisevaa, että te löysitte noin toimivan ratkaisun. Hienoa kuulla, että vanhat kaavat voivat todella murtua!
Vierailija kirjoitti:
Olet jo tosi hienosti oivaltanut tilanteen, koska tottahan tuo on, mitä kirjoitat; sinä olet tässä tilanteessa mahdollistaja.
Voitteko järjestää raha-asiat niin, että miehen tuloista siirtyy joka kuukausi automaattisesti hänen osuutensa vuokraan ja muihin yhteisiin pakollisiin menoihin eri tilille, jolle hänellä ei ole maksukorttia eikä verkkopankin käyttömahdollisuutta? Pankki tuskin teitä tässä asiassa auttaa, mutta voisiko hän itse sitoutua siihen, että teette hänen tililleen automaattisen siirron niin, että aina kun palkka tai muu tulo tulee, siitä siirtyy sovittu summa sinun tilillesi? Sinä puolestaan suojaat tilisi niin, ettei mies pääse sille. Jos olette pitkään olleet yhdessä ja sinä olet tähänkin saakka aina huolehtinut vuokran, sähkön yms maksamisesta, niin miehellä ei luulisi olevan syytä epäillä ettetkö käyttäisi rahoja niihin tulevan puolen vuoden aikanakin.
Jäljelle jäävän rahan kanssa mies saisi toimia kuten haluaa. Joko hän hoitaa velkojaan tai jättää ne hoitamatta, mutta sinä et auta. Mikäli hän mieluummin jatkaa juomista kuin hoitaa velkojaan, niin eiköhän se ole hän, joka sinut valitsee hylätä.
Vaihtoehtoisesti suosittelen eroa heti ilman tällaista puolen vuoden "koeaikaa".
Kiitos arvokkaasta käytännön vinkistä. Se kuulostaa täysin toteuttamiskelpoiselta. Uskon, että mieskin on halukas löytämään ratkaisun, sillä hän ei missään nimessä haluaisi erota, ja jollain tasolla hänkin ymmärtää tilanteen olevan minulle raskas.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osta sille kirja ADHD aikuisen selvitytmisopas.
Vaikka ei oliskaan ADHDta niin kirjassa on keinoja selviytyä siitä kun arkielämän hoitaminen itse tuntuu liian vaativalta.
Ja lopeta se paapominen: paapomalla ylläpidät tilannetta.
Hanki itsellesi tietoa läheisriippuvuudesta: kyse ei ole siitä ettäkö et selviäisi ilman miestäsi, vaan siitä että saatat tarvita jonkun autettavan tunteaksesi itsesi arvokkaaksi ihmiseksi.
Parempi olisi yksinkertaisesti olla se arvokas ihminen ja auttaa itse itseään, ja antaa muiden pärjäillä mahdollisimman pitkälle omillaan.
Pistetään kirja korvan taakse, kiitti.
Vasta äsken aloitusta kirjoittaessani huomasin, että tämähän on aivan täyttä läheisriippuvaisen tekstiä. Kun asiasta ei ole puhunut tai kirjoittanut juuri mitään aiemmin, ei ole tullut huomanneeksi moista taipumusta. Tällaista sokeaa pistettä pitää tosiaan tutkailla.
"Eihän rakastamaansa ihmistä voisi sillä tavalla hylätä?"
No tuossa se sun ongelma on. Ei kyse ole hylkäämisestä, jos ja kun toinen ei pysty tai halua elää tasaveroisessa parisuhteessa.