Parikymppinen sisko, joka ei koskaan kerro, jos lähtee vaikka matkoille

Hänen valintansa. 

Ei halua kertoa, mökö mikä mökö

Miksi hänen pitäisi koko ajan kertoa mitä tekee? Antakaa nyt hänen olla rauhassa.

Toivon, että hän kertoo ystävillensä. Emme vain tunne kuin yhden hänen ystävistään. Ap

Itselläkin oli tuo vaihe nuorempana, kun halusin olla niin itsenäinen. Kyllä sitä vanhemmiten viisastuu. Olen reilu 40v ja aina kerrotaan joko minun tai miehen vanhemmille kaupungin tarkkuudella mihin reissataan ja milloin jos jotain vaikka sattuukin. On myös kivaa kun joku huolehtii kodista meidän poissaollessa (postit, kukkien kastelu, lumityöt jne).

Vierailija kirjoitti:

Miksi hänen pitäisi koko ajan kertoa mitä tekee? Antakaa nyt hänen olla rauhassa.

En tarkoittanut aloitustani niin. Olen huolissani vain siitä, ettei kerro pidemmistä reissuistaan. Mutta ehkä huoleni on aiheeton. Mielestäni on myös kummallista, ettei koskaan vastaa puhelimeen. Ap

Aikuiset voi tehdä niinkuin itse haluavat.

Ei kaikki taho ilmoittaa jokaisesta liikkeestään toisille. Nauttii ehkä vapaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset voi tehdä niinkuin itse haluavat.

Kuka väitti, ettei näin olisi? Onhan se vähän outoa, jos ei halua kertoa mitään elämästään läheisilleen, eikä halua edes puhelimeen vastata.

Ilmeisesti ei koe teitä läheisikseen ja haluaa elää vapaana omaa elämäänsä? Hänellä on siihen oikeus. Tai voi olla, että kritisoitte hänen elämäntapaansa ja ei siksi halua kertoa menoistaan. 

kirjoitti:

Ei kerro minulle, vanhimmalle veljelleen, eikä meidän nuorimmalle siskolle, eikä vanhemmille, mitä puuhailee vapaa-aikana. Asuu siis yksin, eikä kukaa meistä tiedä, onko hänellä poikaystävää, onko missä, jos ei ole kotona. Yleensä ei koskaan vastaa edes puhelimeen. Jälkikäteen saattaa kertoa olleensa vaikka jonkun miehen luona koko viikonlopun tai matkoilla ulkomailla.

Mielestäni on huolestuttavaa, että ei kerro isommista menoistaan kellekään, jolloin läheiset eivät tiedä, missä tän menee. Mitä, jos jotakin sattuisi matkalla, eikä kukaan tietäisi, missä hän on?

Olisitteko te muut huolissanne? Annanko vain olla?

Ihan kuin minä, en tunne velvollisuutta ilmoitella menemisistäni etukäteen eikä vättämättä jälkikäteenkään.

Tuttua. :( Ei se auta kun yrittää joskus jutustelevaan sävyyn kysellä, jotkut kun kertoo kysellessä, muttei oma-alotteisesti. Myös siitä yritän itse puhua välillä, että olisi ihan oman turvallisuuden vuoksi hyvä olla ainakin tavoitettavissa, tai edes viestin päässä. Toivottavasti ikä tekee tehtävänsä ajan mittaan.

Kyllä varmasti kertoisi, jos kokisi tarpeelliseksi.

Perhesuhteenne ei ilmeisesti ole kovin kiinteä tai lämmin.

Meillä kyllä tiedetään kaikkien menemiset, työt ja tilanteet.

Puhutteko yleensä asioista?

En minäkään kerro. Ei mun mielestä kuulu muille mitä teen ja missä olen. T. N24

Oletko sinä tai vanhempanne hyvin kontrolloivia? Arvosteletteko muiden tekemisiä ja matkoja, rahankäyttöä? Tai oletteko jotenkin läheisriippuvaisia?

Kuulostat nimittäin vähän siltä. Ymmärrän tavallaan huolesi, mutta siskosi on kuitenkin aikuinen. Äitini on saman oloinen kuin sinä. Kaikki pitäisi raportoida hänelle. Jos olen reissussa, pitäisi säännöllisesti ilmoitella, missä menemme (eli laittaa joka päivä vähintään tekstaria, missä menemme, olemmeko hengissä...). Tuo on oikeasti tosi ahdistavaa. En kerro enää nykyään reissuistani läheskään aina. Tietyt ihmiset kyllä tietää, missä reissaamme mieheni kanssa ja missä kuljemme. Oma lapsuuden perheeni ei vain ikävä kyllä kuulu siihen joukkoon.

T. N34

Tuli mieleen, että onko siskosi se palstalle aikaisemmin tänään aloituksen tehnyt, joka haluaisi matkustaa yksin, mutta kun suku ei sitä ymmärrä:D

Eli tulee kyllä mieleen, että saako joskus tekemisistään arvostelua tai negatiivisia kommentteja, eli on kokenut, että parempi olla kertomatta.

Toisaalta tuossa iässä on usein voimakas itsenäistymisen tarve, ottaa eroa liiankin toiseen laitaan, ennenkuin voi taas olla luontevasti läheinen.

Mun ystävä sai  sairauskohtauksen matkallaan. Onnneksi se sattui hotellissa ja pääsi sairaalaan hoitoon (Eu-maa). 

Oli hankalaa, kun ei saatu häneen moneen päivään yhteyttä ja perheelle oli aika rankkaa, kun kukaan ei tiennyt edes hotellin nimeä, jossa oli majoittunut. Arvattiin että jotain oli tapahtunut kun someen ei enää ilmestynyt kuvia, eikä vastannut viesteihin. 

Tuon tapauksen jälkeen, oma perhe ja ystävät jättävät aina matkareitin ja tiedot kotiin jääville. Ulkoministeriöön kannattaa myös tehdä se matkustusilmoitus. 

On hirveä tunne, kun tietää, että jotain on tapahtunut, mutta ei pysty tekemään mitään, kun ei tiedä yhtään missä henkilö on liikkunut.

Ilmeisesti läheisistään ei saa olla huolissaan. Onko se typerää ilmoittaa, että lähtee viikonlopuksi matkoille paikkaan x? Ei kukaan vaadi raportointia matkan varrelta tai matkan tapahtumista. Haluaa vain tietää, että läheinen on paikassa x, eikä olettaa tämän olevan kotikaupungissaan. Joskus voi tapahtua onnettomuuksia ja silloin olisi hyvä tietää läheisen ihmisen olinpaikka. Ap

Kyllä ulkomaanmatkoista pitäisi ilmoittaa. Miesjuoksuista ei niinkään, tai kotimaan viikonloppulomista. Minusta kyllä turha sitten yhtäkkiä itkeä, että "Mut ryöstettiin täällä Kongossa, laittakaa rahaa". Paras olla itsenäinen sitten!

Niin ja olen itse parikymppinen, vanhempani eivät tunne poikaystäväni, jne. mutta kyllä heidän kuuluu tietää, missä maassa heidän läheisensä liikkuu.