Jatkokertomus T. Lehtisen tyyliin

Jessica herää, kun koneen moottorit sammuvat ja matkustajia alkaa nousta koneen käytäville seisomaan. Janette on tietysti ollut jo pitkään hereillä käyden työpapereita läpi, Jessica ajattelee hieman ivallisesti. Janetten koko elämä on ollut pelkkää opiskelua ja töitä. Jessica sen sijaan osaa mielestään ottaa elämästä kaiken irti. Jos vain Janette saisi ikinä tietää hänen ja Ridolfin kiihkeästä suhteesta... Jessican mielestä Ridolf oli kuitenkin liian mitäänsanomaton ja tylsä. Jessica kaipaa elämäänsä jotain jännittävämpää.

Koneen rullatessa kohti porttia toisella puolella käytävää istuva komea, tumma mies kysyy ujosti, että anteeksi, olethan sinä Engströmin Janette?

Et varmaan muista minua, minä olen Voutilaisen Mika Kyröskosken lukiosta. Olin abi kun sinä aloitit lukion. Kuulin isäsi kuolemasta, olen todella pahoillani. Mikä sinut tuo Etelä-Afrikkaan?

Mies on sopiva sekoitus Greyn Anatomian Mc Dreamya ja Goeroge Clooneya. Jessica ottaa tietenkin tilanteen haltuunsa ja kutsuu itsensä drinkille tämän Dreamyn kanssa. Käy pian ilmi, että asumme samassa hotellissa. Jessica ja Dreamy ovat juttusilla ja lämpimissä väleissä odotellessamme matkalaukkuja. Dreamy vilkaisee minua aina välillä, onkohan minulla huulipunaa levinneenä poskelle tai jotain? Miksi ihmeessä hän vilkuilee minua, vaikka näyttää syventyneen keskusteluun pikkusiskoni kanssa?????

Päästyämme hotellille Jessica vaihtaa ylleen valkoiset bikinit ja lähtee uima-altaalle. Minä päätän käydä vielä muutamia lukuja läpi ja vaihdan ylleni kukallisen kesämekon ja nappaan läppärin mukaani. Tilaan kahvin ja yhtäkkiä Mika Voutilainen ilmestyy aulabaariin gin&tonicin kanssa. Tajuan aivan yhtäkkiä, että mekkoni kaula-aukko on aivan törkeän avonainen ja rintani pullottavat sieltä kuin kaksi kypsää greippiä.

Mikalla on yllään vaaleat farkut ja valkoinen teepaita, farkkujen etumus pullottaa epäilyttävästi ja hän tähyilee uima-altaalla makoilevaa Jessicaa utuinen katse silmissään.

Tietenkin hän on kiinnostunut Jessicasta, kuten kaikki miehet ovat. Minua luonnollista pörröpäätä pisamineni ei kukaan mies koskaan lähesty...

Mika kävelee monua kohti ja on juuri sanomassa jotain, kun joku tarttuu käsivarteeni. Ridolf! Hänellä on toisessa kädessään salkku, päällään puuvillavaatteet ja päässään leveälierinen olkihattu. Tahtomattani hymyilen, sillä hän näyttää hieman koomiselta safariasussa salkkunsa kanssa.

Tervehdimme ja Ridolf piikittelee hieman hitaudestani, hän oli käynyt Wiijkim viinitilalla jo eilen. En saa keskityttyä hänen puheeseensa, sillä tahtomattani tarkkailen Mikan katsetta, joka lepää rantatuolilla makoilevassa Jessicassa. Ridolf seuraa katsettani ja näyttää oudon yllättyneeltä. Aivan kuin hän tuntisi Jessican jostain.

Ridolf huomaa Jessican ja huomaa vanhojen tunteiden pulpahtavan pintaan välittömästi. Kaikki ne kiihkeät yöt, joita he viettivät hotelleissa eri puolilla Suomea ja Saksaa. Hän oli ensin pitänyt Jessicaa pelkkänä hupakkona, mutta oli lopulta oikeasti rakastunut häneen. Sitä ennen hän oli rakastanut vain työtään. Edes ex-vaimoaan kohtaan hän ei ollut tuntenut todellista rakkautta, se oli ollut vain bisnestä auttava sopimus. Vaimon rikas perhe oli auttanut Ridolfin Berliinin seurapiireihin. Vaimo oli halunnut nopeasti naimisiin ja hankkia monta lasta. Ennen kuin silmukka kiertyi liian tiukalle, oli Ridolf paennut hänen luotaan sanaakaan sanomatta. Silläkin tavoin hän oli saanut paljon julkisuutta. Rikas mies sai näköjään sikailla rauhassa, silti naisia riitti ympärillä. Jessica oli ollut erilainen, sillä Ridolfin rikkaudet eivät olleet häntä kiinnostaneet. Luksushotellit ja lahjat, joita Ridolf osti, eivät tehneet häneen suurtakaan vaikutusta. Ridolf tiesi, että hänen on mentävä Jessican puheille mahdollisimman pian. Heti, kun Janetten arvosteleva silmäpari kääntyisi muualle.

Jessica makoilee tyytäväisenä uima-altaan luona. Etelä-Afrikan porottavan kuumaan keskipäivään on vielä aikaa, joten ulkona ei ole liian lämmintä. Jessica vilkuilee trendikkäiden aurikolasiensa yli vaivihkaa allasbaarilla istuvaa komeaa, tummaa miestä, joka lukee lehteä ja hörppii kahvia keskittyneesti. Jessica ei voi olla huomaamatta miehen leveitä hartioita ja kapeahkoa vyötäröä. Hänen täytyy keksiä tekosyy, miksei voikaan lähteä isosiskonsa mukaan Wiijkin viinitilalle! Täällä hotellilla hänellä olisi paljon tärkeämpää tekemistä..

Yhtäkkiä aurinko menee pilveen ja Jessica avaa taas silmänsä. Kyseessä ei olekaan pilvi, vaan se tylsä saksalaismies, Ridolf, josta oli ollut niin vaikea päästä eroon. Juuri minun tuuriani, että tuo vätys osuu heti samaan hotelliin kanssani, Jessica ajattelee samalla, kun vetää kasvoilleen väkinäisen hymyn ja koittaa peitellä bikinivartaloaan pyyhkeellä. Ridolfin katse ja koko olemus ärsyttävät häntä suunnattomasti.

Ridolf ei yhtäkkiä keksikään mitään sanomista Jessicalle. Hän tajuaa, ettei hän voi noin vain koittaa saada Jessicaa lähtemään kanssaan lounaalle, saatikka huoneeseensa. Ridolfia alkaa hermostuttaa aivan kuin silloin, kun hänen ex-vaimonsa kouli häntä ensimmäisiä kertoja salonkikelpoiseksi Berliinin seurapiirien juhlissa. Se oli inhottava alemmuuden ja epävarmuuden tunne. Samassa Jessica nouseekin jo ylös, käärii pyyhkeen ympärilleen ja huikkaa "nähdään", täysin välinpitämättömästi. Ridolf katsoo Jessican perään, kun tämä astelee allasbaarin luo ja tilaa drinkin. Onneksi hotellissa ei näytä ainakaan olevan muita varteenotettavia miehiä kuin Ridolf ja se Janetten luona ollut suomalaismies. Ridolf ajattelee, että hänellä on vielä mahdollisuuksia, kun Jessica istuskelee baaritiskillä pelkkien paikallisten ympäröimänä.