Jos täällä on isiä, joilla on tyttäriä, niin kehukaa heitä ja viettäkää aikaa heidän kanssaan
Siten estätte sen, mikä on tapahtunut minulle kylmän ja etäisen, jopa henkisesti väkivaltaisen, isäni takia.
En koskaan koe olevani tarpeeksi. Itsetuntoni on huono. Haen varsinkin hieman vanhempien miesten huomiota oman parisuhteeni kustannuksella. Minulle pitää koko ajan todistella, että kelpaan ja olen kaunis jne. tai muuten otan hatkat seuraavan ihailijan luo.
Voi kun tuonkin energian saisi kohdennettua johonkin muuhun.
Luulen, että moni ns. julkkistyrkkynainen kärsii samasta. Itse en ole julkkis, mutta hyvin tyrkky kuitenkin.
Kommentit (4)
Tai jos on äitejä joilla poikia niin älkää kasatko menetyspaineita. Antakaa pojan olla hyvä niinkuin on. Älkää sanoko että ole sitä ja sitä. Tai etenkään älkää sanoko että älä ole niinkuin isäsi. ja haukkuko aina isää pojan kuulen.
Rakastan miestäni, koska hän rakastaa Jumalaa, ja on siksi meidän lapsille juuri noin hyvä kuin AP sanoo.
Hyvä neuvo. Valitettavasti oma tyttäreni on isänsä hylkäämä ja sittemmin myös haukkuma, vaikka tytön suurin itsetunnon kehittäjä on oman isän ihailu. Onneksi sai sitä kuitenkin varhaislapsuudessaan, mutta sittemmin on kamppaillut isänsä käsittämättömien aivoitusten kanssa. Milloin tytär valehtelee, milloin elää haavekuvissaan. Isä arvostelee, vaikka on itse hävinnyt nuoren elämästä omasta halustaan. Hän ei tiedä tyttären elämästä mitään, mutta katsoo voivansa arvostella. Tätä on järkyttävää seurava sivusta, mutta tytär on jo täysi -ikäinen, joten en pysty oikein enää puuttumaankaan. Voin vain olla kuunteluapuna ja tukena. Surullista!
Ja vaikka nykyään tiedostan tuon asian, en voi sille mitään. Kai jostain terapiasta olisi apua.
ap