Kehityn kovaa vauhtia joka saralla ja jotain todella erityisiä asioita tapahtuu minussa jatkuvasti? Oletteko kokeneet saman?
Olin allikossa muutama vuosi sitten.
Huonoja suhteita, huonot elämäntavat, addiktioita, sairaudet, niin psyykkiset kuin fyysiset. Jotka pohjautui surullisesta lapsuudesta vailla turvaa ja tasapainoa.
Muutin elämääni ensin vaihtamalla ympäristöä ja jättämällä lähes kaiken taakseni.
Aloin tekemään paljon töitä alalla josta olin aina kiinnostunut ja kehityin nopeasti.
Olen tavannut paljon ihmisiä, ollut yksin, pohtinut mitä elämältäni haluan, käsitellyt asioita. Tehnyt virheitä uudestaan ja uudestaan.
Mutta vähitellen kaikki ajatukset alkoi menemään positiivisempaan päin.
Tahdon olla terve sekä jakaa muille hyvää. Tahdon tehdä kaiken sydämestäni ja opiskella asioita jotka tekevät hyvää minulle ja myöhemmin muille.
Ravinto kiinnostaa, ympäristö, liikunta ja hyvät ihmissuhteet. Meditointi, vegaanisuus, savuttomuus ja selvänä oleminen.
En ole vielä saavuttanut asioita, olen matkalla sinne ja intohimo näitä asioita kohtaan kasvaa koko ajan. Tuntuu, että olen löytämässä itseni.
En tiedä mistä tämä kaikki on tullut, minä vain yhtäkkiä olen alkanut kiinnostumaan sellaisista asioista jotka ovat hyödyksi minulle vaikka ennen joka päivä mietin lähinnä milloin pääsen seuraavan kerran ryyppäämään, millon poltan seuraavan savukkeen. Kaikkea pinnallista ja mikä ei tee hyvää muille tai minulle.
Olen alkanut ajattelemaan pintaa syvemmälle joka on mielestäni uskomatonta. Tahdon oppia ja päästä sisään terveyteen ja luontoon sekä mielen rauhaan.
Olen vielä todella nuori ja pidän tätä kiitollisena asiana. En tiedä ketä kiittäisin siitä, että olen halukas oivaltamaan asioita.
Onko teille tapahtunut joskus yllättävää itsessänne? Mihin ette olisi uskonut.
Tämä on tapahtunut pikkuhiljaa ja joka päivä vain tunnen vahvempaa intoa mutta kuitenkin yllättävän lyhyen ajan sisällä olen päässyt paljon eteenpäin.
Muutenkin tuntuu, että moni asia olisi tarkoitettu menevän näin, valitsin oikean tien vaikka olen välillä vähän polulta eksynyt.
Uskomatonta, että jopa työelämässä olen saanut hyväksynnän toteuttaa itseäni tällä saralla jos haluan.
Toivon mukaan palo pitää tämän hengissä ja kehitys jatkuu vaikka haasteita tulisi.
Kommentit (16)
Muutama vuotta sitten yritin tappaa itseni. Tänä päivänä mielenterveysongelmat yhä jokapäiväinen ongelma, mutta enää ei tee mieli kuolla. Ainakaan ihan koko ajan. Se on mulle paljon.
En tiennyt osaavani olla hyvä ystävä. Olin aina vain ollut tavallinen kaveri, joka hengaa toisten samanlaisten kanssa.
Sitten kohtasin ihmisen, jonka huomasin kaipaavan hirvittävän kovasti jonkun ystävyyttä. Ja kun siinä kerran olin ja olimme jo vähän ystävystyneet, niin jatkoin rohkeasti ystävyyden syventämistä. Olen ylittänyt itseni tässä ihmissuhteessa ihan täysin. Olen kyennyt sellaisiin venymisiin, joita en ole ennen kokenut. Olen ollut niin kärsivällinen, etten tiennyt sellaiseen kykeneväni. Olen oppinut elämästä ja ihmisistä kaikenlaista uutta hänen kauttaan, kun luulin, että olisin näin keski-ikäisenä jo niin kokenut, etten hirveästi uutta tällä saralla oppisi.
Mielenkiintoista on ollut. Ja olen saanut hämmästellä itseäni kerta toisensa jälkeen.
Sitä viisastuu vanhetessaan. Ainakin yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Olet menossa maniaan.
Olen tuntenut näin pitkään.
Ap
Liian pitkä teksti..
Mulla toisinpäin. Taannun kaikessa.
Olet vaan tullut aikuiseksi. Ihmisen aivot eivät ole täysin kypsät ennen noin 25 ikävuotta. Minäkin olin ihan kujalla siihen asti, mutta sitten järki tuli mukaan kuvaan. Sellaiset nuoret, joilla on ollut rikkinäistä tuntevat tämän rajapyykin selvemmim.
Onnea! Osaat varmasti arvostaa kaikkea!
Jotkut vaan kehittyy vähän myöhemmin. Mä 20+ ikäisenä eritoten.
hei sun kertomus on kuin suoraan mun suusta! kaikki tapahtui mulla n.6.v sitten. Uskon että oli maniaa mutta ei haittaa yhtään
Vastaus otsikkoon; olen, sitä kutsutaan hypomaniaksi.
Mutta sinulla ei sitä taida olla niin onnea upeasta elämästä. Toivottavasti jatkuu hyvin :)