En vaan saa elämästä kiinni. Mikä avuksi? En tahtoisi hullun papereita..

Täällä vanha täti vastaa, että yksi syy voimattomuuteen voi olla netissä surffaaminen. Jos jaksaisit keksiä jotain muuta tekemistä mielellään ulkona, niin voimia voisi alkaa kertyä ihan itsestään. Muutoin kannattaa kyllä hakeutua lääkärille, sinulla voi olla sairaus, joka vaikuttaa tuolla tavoin. Ei sieltä hullun papereita niin vaan tule. Voimia!

YTHS:n kautta masennus/ahdistusdiagnoosipaperit kouraan ja sitä kautta Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.

"Hullun paperit" ei velvoita mihinkään. Pakkohoitoon ei tässä maassa joudu edes ne jotka sitä oikeasti tarvitsisivat. Mielialalääkereseptin jos saat niin niitäkään ei ole pakko ottaa jos ei huvita. Kukaan ei saa tietää diagnoosista tai lääkkeistä jos et kerro itse. Terapeuttikaan ei voi pakottaa mihinkään. Terapeuttisi saat valita itse ja vaihtaa uuteen tai kokonaan dropata jos tuntuu ettei tuota tulosta. Kela korvaa suurimman osan, joten onnistuu opiskelijankin budjetilla. Ainoa syy olla kokeilematta on joku itsepäinen suomalainen jumittaminen yksin pärjäämiseen.

Omasta kokemuksestani voin kertoa sen verran, että neljä vuotta sitten olin vielä täysin passivoitunut ihmisraunio, kyvytön huolehtimaan itsestäni ja aktiivinen itsemurhariski. Mutta terapian ansiosta olen kuntoutunut tasolle jolla pystyn elämään suurin piirtein normaalisti.

Voimia.

Luultavasti taustalla on jonkinlaista masennusalttiutta. Kukaan ei passivoidu ihan täysin ilman syytä. Masennuksesi ei välttämättä ole niin paha että elämä ei maistu lainkaan, se voi olla vasta puhkeamassa. Hakisin keskusteluapua joko YTHS:n ryhmätoiminnasta, opintopsykologilta tai terapiasta.

Kaikkien ei tarvitse olla aikaansaapia teho-teijoja mutta normaaliin suorituskykyyn voi yrittää pyrkiä, vaikka sen ammattiavun kanssa.

Toki voi olla kyse myös jostain muusta diagnoosista, mutta tämäkin selviää vain jos hakeudut hoidon piiriin :)

Kiitos neuvoistanne. Olen lukenut, ettei masennuslääkkeistä olisi oikein oikeasti hyötyä vaan suurempi hyöty saavutettaisiin terveellisillä elämäntavoilla. Tämän olen yrittänyt jatkuvasti pitää mielessä, mutta kun minulla ei vaan ole yksinkertaisestin energiaa tarpeeksi elää terveellisellä tavalla. Kuten jo aiemmin kerroinkin, niin jo pelkkä lenkille lähteminen ja kaupassa käyminen ovat todella suuria saavutuksia minulle. Miten ihmeessä saada parempaa mielenterveyttä elämällä terveellisesti jos ei vaan ole energiaa liikkua jne?

Onko täällä ihmisiä, jotka olisivat jonkun, minkä?, lääkkeen avulla onnistuneet muuttumaan superpassiivisesta ihmisestä suht normaalisti suoriutuvaan ihmiseen? Sellaiseen, jolle arkielämän asiat eivät ole kohtuuttomia ahdistuksen tuottajia ja energiasyöppöjä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Kiitos neuvoistanne. Olen lukenut, ettei masennuslääkkeistä olisi oikein oikeasti hyötyä vaan suurempi hyöty saavutettaisiin terveellisillä elämäntavoilla. Tämän olen yrittänyt jatkuvasti pitää mielessä, mutta kun minulla ei vaan ole yksinkertaisestin energiaa tarpeeksi elää terveellisellä tavalla. Kuten jo aiemmin kerroinkin, niin jo pelkkä lenkille lähteminen ja kaupassa käyminen ovat todella suuria saavutuksia minulle. Miten ihmeessä saada parempaa mielenterveyttä elämällä terveellisesti jos ei vaan ole energiaa liikkua jne?

Onko täällä ihmisiä, jotka olisivat jonkun, minkä?, lääkkeen avulla onnistuneet muuttumaan superpassiivisesta ihmisestä suht normaalisti suoriutuvaan ihmiseen? Sellaiseen, jolle arkielämän asiat eivät ole kohtuuttomia ahdistuksen tuottajia ja energiasyöppöjä.

ap

Lääkkeet eivät "muuta" ihmistä, ja niillä pelkästään ei korjaa mitään; jos masennus on katkennut jalka, niin terapia vastaa jalan kipsausta eli varsinaista hoitoa, ja mielialalääkitys on kainalosauvat, joilla tuetaan arjessa pärjäämistä.

Itse olen syönyt kahta eri SSRI-lääkettä, joista molemmista psykiatri lupasi, että piristäisi, ja apteekkari varoitti, että väsyttäisi. Ensimmäinen väsyttikin, toinen piristi. Tuttavani ovat saaneet päinvastaisia vaikutuksia samoista lääkkeistä. Tämä johtuu siitä, että eri mielialalääkkeiden vaikutus on VAHVASTI yksilöllinen. Siksi ei ole hyödyllistä kysellä, mikä lääke kenellekin on tehonnut.

Mulla oli sama ja diagnoosiksi tuli YTHS:llä kroonistunut keskivaikea masennus. Olen kohta aloittamassa terapian. Mulla oli periaatteessa selkeät syyt masennuksen taustalla, niiden takia en sitten saanut aktivoitua itseäni niin että olisin ns. pärjännyt arjessa. Pitkään yritin silti taistella masennusdiagnoosia vastaan.

6 jatkaa: Kokeilin kolmea lääkettä, kaikki vähän eri periaatteella toimivia, eivät auttaneet/muuttaneet minua mitenkään. Mulla ainakin psykiatri antoi lopettaa lääkkeet kun niistä ei tuntunut apua olevan.