Kun mies tapaa kavereita ja jättää äidin lapsenvahdiksi
Meillä tilanne mennyt siihen, että yhteistä aikaa ei ole tippaakaan, ei ole ollut vuosiin. Joskus järkkäsin ja siitä tuli mieheltä valitusta kun meni rahaa. Nyt olen usein kotona lasten kanssa kun miehellä omat juttunsa, kalastus ja autot yms.
Minua ketuttaa olla aina lasten kanssa ja toisaalta kun lähden johonkin, jää lapset itkemään ja huutamaan perään ja kotiin tullessa vastassa on äkäiset lapset ja kiukkuinen mies joka on kaivanut ja keksinyt jokaisen asian esiin jonka olen unohtanut tehdä.
Jotenkin väsyttää. Mies kuitenkin naukuu että häntä vituttaa kun ei ole yhteistä aikaa, no se on hänelle elokuva netflixistä ja pikainen seksi, muutoin meillä ei ole oikein enää mitään.
Tänäänkin olen taas päivän lasten kanssa ja illan lasten kanssa ja viikonloppunakin lasten kanssa kun mies kalahommissa.
Kavereiden kanssa kyllä järkkää treffejä mutta minun kanssa ei, kai mun pitäis se hoitaa ja kysellä.
On jotenkin niin loppu. Ei jaksais aina olla vaan lasten kanssa. Ja jos lähden johonkin, otan tietty lapset mukaan ja vahdin niitä sielläkin. Yksin käyn kaupassa ja joskus sienessä ja sieltäkin äkkiä pois kun saateltu matkaan huonon omantinnon kanssa ja kaupasta tullessa valitetaan nykyään että käytän siellä liikaa rahaa ( ja siis ostan ihan ruokatarvikkeita joista minä teen ruoan)
Kuinka paljon naisen pitää kestää?
Kommentit (237)
Miksi lapset ovat äkäisiä kotiin tullessasi? Eikö miehesi osaa pitää heistä huolta?
On sanomattakin selvää, että myös sinulla on oikeus joskus tuulettua ja hengailla kavereittesi kanssa. Teidän pitää sopia keskenään lastenvahtivuorot.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika.
Jep, kiitos tästä!
Vierailija kirjoitti:
Sillä on uusi nainen.
Ai siä järvellä vai tuolla autotallissa?
Entä jos menisit töihin ja tienaisit itse rahasi? Silloin et olisi tilivelvollinen miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on uusi nainen.
Ai siä järvellä vai tuolla autotallissa?
Autotallissa puhuu ja viestittelee, sitten se on pian "soutelemassa järvellä".
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat äkäisiä kotiin tullessasi? Eikö miehesi osaa pitää heistä huolta?
On sanomattakin selvää, että myös sinulla on oikeus joskus tuulettua ja hengailla kavereittesi kanssa. Teidän pitää sopia keskenään lastenvahtivuorot.
Ei ole enää ketään. Kyllä he olisivat vähän helkkarin ihmeissään kun ilmestyisin johonkin yksin ja ilman lapsia.. Ei me vaan tehdä sellaista me vanhat mammat. Miehen kanssa minä haluaisin olla, en muiden äitien ja lasten kanssa.
En tiedä miksi tuo onnistuu miehiltä muttei naisilta?
En osaa ajatella että lähtisin kenenkään kanssa mihinkään, mihin menisin joka ei vaadi penniäkään rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Entä jos menisit töihin ja tienaisit itse rahasi? Silloin et olisi tilivelvollinen miehelle.
No ikävä kyllä mä en nyt mene kun olen kotona olosuhteiden pakosta.
Ja minä hoitaisin lapset, vuorotyöni, tarhat, koulut ja kodin.. Joo ei kiitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä on uusi nainen.
Ai siä järvellä vai tuolla autotallissa?
Autotallissa puhuu ja viestittelee, sitten se on pian "soutelemassa järvellä".
Autotallissa on musta kuin padan kylki ja puhelin usein sisällä, järvellä kalalta haisevissa rönttävaatteissa..
Ei se ole ikävä kyllä nainen, se vaan ei viihdy kotona.
Meillä oli sama homma :(
Jos voisin antaa neuvon nuorelle itselleni, se olisi; juokse ja lujaa!!
Tilanne vaan pahenee tuosta, kohta huomaat että teet kaiken kotona yksin. Vaikka lapset kasvaa isoksi, ettette enää (SINÄ et ) tarvitse lapsenvahtia, miehelläsi ei silti ole aikaa/kiinnostusta viettää sinun kanssasi.
Miehen harrastukset menee kaiken edelle, olet yksin ja se ei miestä yksinkertaisesti edes kiinnosta.
Muistan kun lapset oli pieniä, mies sanoi että "sinä imetät, niin et pääse mihinkään, mennään sitten kun lapsi on isompi" ja lähti itse tyytyväisenä kaverilleen kun minä jäin itkemään!
Jos aikuinen mies ei puhetta ymmärrä, älä jää odottamaan. Olet jaksavampi ilman kuormaa, jonka mies itsekkyydellään aiheuttaa.
terv, eronnut ja onnellisempi
Hienosti mies edistää omaa eroaan. No jos erootte, oot kuitenkin ylsin niiden lasten kanssa. Mieti tarkkaan, mikä on sulle tärkeintä. Kestätkö sen, että kaikki lomat, joulut, viikonloput menosi puoliksi miehen kanssa?
Sinuna tekisin sen, että vaatisin maksaan miestä kaikki kulut. Ihan siitä syystä, että sluibaa kaikista kotihommista. Sinun kotona tekemä työ ei ole ilmaista!!! Jos saat rahaa jostain, niin käytät itseesi tai säästät.
Nim. Kerran eronnut.
Mieti itsellesi harrastus. Mene sinne säännöllisesti ja pidä siitä kiinni. Mies hoitaa lapset silloin. Huutakoon mies ja penskat, mut se on sun omaa aikaa. Eikö sulla ole yhtään omaa ystävää? Pikkuhiljaa alat etsimään sen oman tilan elämääsi takaisin. Sit ehkä jaksat miehenkin kanssa järkätä omaa aikaa...
Vierailija kirjoitti:
Hienosti mies edistää omaa eroaan. No jos erootte, oot kuitenkin ylsin niiden lasten kanssa. Mieti tarkkaan, mikä on sulle tärkeintä. Kestätkö sen, että kaikki lomat, joulut, viikonloput menosi puoliksi miehen kanssa?
Sinuna tekisin sen, että vaatisin maksaan miestä kaikki kulut. Ihan siitä syystä, että sluibaa kaikista kotihommista. Sinun kotona tekemä työ ei ole ilmaista!!! Jos saat rahaa jostain, niin käytät itseesi tai säästät.
Nim. Kerran eronnut.
Joo, kyllä mä nyt huomaan tässä kuinka multa on luisunut kaikki pois. Miehellä on veneensä ja autonsa, onhan mulle helppo sanoa että mee ja tee. Mihin hittoon minä menen ja teen rahatta? Jos menen mulla on penskat mukana ja vahdin kyläpaikassakin niitä ja olen vielä enemmän poikki. Ja kyllä, olen kuin orpo piru yksinäni ja sitä pikemminkin sitten ihmetellään että miten sinä ilman lapsia olet lähtenyt.
Kaikki kaverit on jääneet johonkin matkan varrelle. Miten helvetissä mä oon päästänyt tän tähän?
Kamala mies. Onko hoitanut lapsia alusta alkaenkaan? Meillä isä on ottanut tasapuolisesti tai ehkä jopa enemmänkin vastuuta lapsista ihan syntymästä lähtien. Alusta alkaen selvä ettei äiti yksinään toimi yksinhuoltajana. Järkyttävää ajatella ettei koskaan voi lähteä kotonta ilman lapsia eikä sitä aikaa joudu erikseen anelemaan. En ymmärrä miten joissain perheissä eletään elämää kuin monta vuosikymmentä sitten.
Olisi helppo kehottaa eroamaan mutta samassa tilanteessa olevana tiedän ettei ole helppo päätös. Meillä mies tuhlaa kaikki rahatkin niihin harrastuksiinsa ja itse venytän penniä jatkuvasti jotta saan elämisen maksettua. Välillä sitä miettii miksi sietää elämää pelkän piian roolissa mutta eihän se ero toisaalta mitään muuttaisi omalta osalta ja lapset näkisivät isäänsä vieläkin harvemmin.
Miksi se sun tekeminen ei saisi maksaa mitään? Maksaahan ne miehenkin harrastukset. Jos on yhdessä tehty päätös, että sinä hoidat kotona lapsia ja mies käy palkkatöissä, niin yhtä lailla sinä saat päättää perheenne raha-asioista, naimisissa (kun varmaan?) olette? Et ole mikään palkaton kotiorja sentään. Kai miestä kiinnostaa sinunkin hyvinvointi?
Minä käyn yksin esim. elokuvissa, koiran kanssa lenkillä, kirjastossa ja yhdessä liikuntaharrastuksessa. Suurin osa harrastuksistani on tosin sellaisia jota teen kotona, mutta linnottaudun yksin omassa rauhassa esim. pariksi tunniksi ompelemaan, ja silloin mies on vastuussa lapsesta. Melkein joka päivä saan (ja tarvitsen) edes tunnin omaa aikaa, ja vielä tärkeämpää se oli silloin kun hoidin lasta päivät kotona!
Mieti millainen toiminta tuottaisi sinulle iloa, ja varaat sen ajat itsellesi, samoin kuin myös budjetistanne siivun siihen tarkoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Kamala mies. Onko hoitanut lapsia alusta alkaenkaan? Meillä isä on ottanut tasapuolisesti tai ehkä jopa enemmänkin vastuuta lapsista ihan syntymästä lähtien. Alusta alkaen selvä ettei äiti yksinään toimi yksinhuoltajana. Järkyttävää ajatella ettei koskaan voi lähteä kotonta ilman lapsia eikä sitä aikaa joudu erikseen anelemaan. En ymmärrä miten joissain perheissä eletään elämää kuin monta vuosikymmentä sitten.
Ei tämä aina ole tälläistä ollut. Huomasin oikeastaan hirveän pienellä aikavälillä muutoksen. Tajusin että mies hiippailee iltaisin töistä tullessaan ulos." mää meen hetkeksi" ja että perheelle hankittiin vene ja hirveät määrät kalastusvehkeitä ja sitten se menikin siihen että " mä äkkiä käyn vähä nykäseen" ( 2 tuntia) ja minä täällä kotona jatkoin lasten ja kotitöiden kanssa.
Mies on taitava, tekee jonkun astianpesikoneen tyhjäyksestä aikamoisen seremonian ja valittaa kun en vie pyykkejä ulos kuivumaan ja vie ne ja lähtee " tekemään jonkun pikkuhomman".
Lopulta olen huomannut että teen kaikki yksin, lapset, kodin ja ruoat ja mies tekee niitä " pikkuäkkiähommia" joka ilta.
Kun sitten koitan sanoa että mennäänkö porukalla niin ei pysty erinäisistä syistä.
Minun menot sitten väkisin vähän on jääneet ja kummasti se sienireissu tai koiran lenkitys osuu todella hankalaan väliin ja miehen on pitänyt juuri silloin hoitaa tietokoneella jotain ja lapset on vaan häirinneet..
En tiä. Vittu ku vituttaa.
Et vastannut kysymykseen lasten iästä, joten luultavasti niitä on monta. Ja sinä olet ne kaikki halunnut ja pienellä aikavälillä.
Jätä se sika.