Pelkään että olen ihastunut kaveriini
Moi olen 13-vuotias poika ja minua pelottaa että olen ihastunut kaveriini joka on myös poika. Aiemmat ihastukset ovat olleet aina tyttöjä. Pelkään että olen ihastunut häneen tai sitten kuvittelen vain. 2vk sitten minulle alkoi pakkoajatus entä jos olen homo ja sellasta ilman mitään syytä. En kiihotu homoilusta. Joten se sopisi ihan hyvin tähän että kuvittelisin sen. En haluaisi oikeasti edes pussata häntä tai mitään. Ajatus tuntuu ahdistavalta ja pelottavalta. Mutta jotenkin tämä vain lähti eilen että entä jos olenkin ihastunut häneen ja sellasta vaikka en ole tai haluaisi olla. Sitten minulle tuli eilen outo tunne ehkä hieman mustasukkainen tunne kun kaverini tuli hänen viereen en tiedä saatoin kuvitella sen ja en oikeasti ollut mustasukkainen. Olo on hyvin sekava sellaista. Tämä ei ole eka kerta myöskään kun olen kuvitellut että olen ihastunut poikaan tämän homouspelkoni takia. Ja ei en ole homofoobinen ihminen. Vaikutanko että olisin ihastunut?
Kommentit (10)
Öö koulu alkaa huomenna tänää on loma päivä
Hei!
On ihan ok olla ihastunut kaveriinsa. Itse olin ihastunut parhaaseen kaveriini (olemme siis tyttöjä molemmat) monta vuotta yläasteella ja lukiossa. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään, koska kaverini tykkäsi vain pojista. Olemme edelleen parhaita kavereita. Hänen jälkeensä ihastuin mieheen, jonka kanssa olin 7 vuotta yhdessä.
Ihastuminen/rakastuminen ja seksuaalisuus eivät ole mustavalkoisia asioita, ja tuossa iässä sitä on vielä aika keskeneräinen. Mitä siitä, vaikka olisit ihastunut kaveriisi? Ei sinun tarvitse tehdä asian suhteen mitään. Eikä ole välttämätöntä lokeroida itseään heteroksi tai homoksi. Voit olla vaikka biseksuaali tai jotain muuta. :) Itse olen nykyään pääasiassa kiinnostunut vain miehistä, mutta ei sitä tiedä mitä elämä tuo eteen. :) Enkä myöskään ikinä unohda ensirakkauttani.
Eli älä murehdi, nauti ihastumisen tunteesta. Sinun ei tarvitse määritellä loppuelämän identiteettiäsi yhden ihastuksen perusteella.
T. N27
Kiitos vastauksestasi mutta en varsinaisesti edes koe ihastuneeni häneen en oikeestaa näe hänessä mitään mihin ihastua mutta en tiedä mitä tämä sitten on
Ns. pakkoajatus. Joku ajatus pääsee päähäsi ja sitten et voi olla ajattelematta juuri sitä ajatusta, analysoimatta sitä ja sen merkitystä. Ja toisaalta, mitä enemmän koitat olla sitä ajattelematta, sitä enemmän se mielessä on. Nyt vaan hyväksy se ajatus, se on vain ajatus, ei mitään konkreettistä eikä se vaadi mitään sinulta. Se on vain ajatus. Anna sen pauhata päässäsi kun se sinne putkahtaa ja sitten päästä siitä irti, älä mieti sen merkitystä äläkä pelkää sitä.
Monenlaisia ajatuksia sitä kuule päähän mahtuu ja olet nyt siinä iässä, jolloin aivosi kehittyvät loogisempaan ajatteluun, luvassa myräkkää ja ahdistusta... Mutta kun hyväksyt kaiken ja muistat, etteivät ne vaadi toimintaa, niin helpottaa. :)
Se, olisitko homo vai et, ei liity asiaan juuri mitenkään. Se on sitten enemmänkin tunne, kuin ajatus. Ja sekin on ok, ja sekin selviää sulle ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Itsemurha on ratkaisu.
Olen harkinnut sitä
Olet vain normaali teini, joka alkaa miettiä seksuaalisuuttaan. Et koe olevasi ihastunut, joten et ole ihastunut. Olet vain saanut lievän pakkomielteen sen asian ajattelusta. Täysin tuttua mullekin, nuo menee ohi.
Kiitos tunnistin itseni kommentistasi! Oloni helpottui heti. Kiitos paljon oikeasti!
Etkä ole mikään 13-vuotias poika, ne on koulussa.