Leikkaukseen menossa, paljon kysyttävää!!
Lyhyesti: pääsen leikkaukseen, jossa ronkitaan alavatsaa. En oo ennen ollut leikkauksessa. Oon hereillä leikkauksen ajan.
Kun vaihdan sairaalavaatteet ylleni, jätänkö omat alkkarit alle? Vai oonko ilman alkkareita? Vai saako sieltä mummopökät?
Ne joutuu siellä sheivaamaan mun römpsää, niin oonko mä sit ilman mitään housuja siinä vai mitä..
Spinaalipuudutuksen kokeneet, miltä tuntuu? Tekeekö miten kipeetä, kauanko sen laitto kestää?
Entä jos (ja kun) panikoin ja mulla ei oo saattajaa? Onkohan hoitajilla aikaa rauhottaa mua.. saan kyllä varmaan rauhottavaa lääkettä aika heti mutta silti
Tuskin siellä enää kiinnostaa mikään muu kuin että saan itteni kuntoon mut nyt jännittää ja mietityttää ihan kaikki mahollinen.
Kommentit (15)
Kyllä ne siellä ohjeistaa. Ja saat rauhoittavaa ennen leikkaussaliin vientiä. Spinaalin laittaminen tuntuu samalta kuin eoiduraalin laittaminen. Pistetään jonnekin tuonne nikamien väliin eikä kestä kauaa. Ota ihan rauhallisesti, kyllä se hyvin sujuu.
Mikä toimenpide sinulle tehdään? Voidaan paremmin kommentoida, jos tiedetään.
Sinua hoidetaan kuin lasta: saat koko ajan yksityiskohtaiset ohjeet mitä tehdä ja mitä sinulle tehdään. Voit olla aivan rauhassa. Ei mitään hätää. Sinulle annetaan vaatteet mitä puet päällesi.
Oottepa ihania kun vastailette :) jännittää kovin ja ehkä eniten jännittää siksi, kun mies ei nyt pääsekään paikalle saattamaan.
Alavatsalla avoleikkaus, tyrä/kysta leikataan.
Ap
Ainiin!!
Pöiväkirurgiseen oon tosiaan menossa ja mulla pitäisi tosiaan olla joku henkilö mun kanssa sit kotona vuorokausi leikkauksen jälkeen. Mut saattaa olla ongelmia senkin kanssa nyt kun mies ei ole paikalla.. joten entä jos en saakaan itselleni hakijaa/perään katsojaa?? Ap
Vierailija kirjoitti:
Ainiin!!
Pöiväkirurgiseen oon tosiaan menossa ja mulla pitäisi tosiaan olla joku henkilö mun kanssa sit kotona vuorokausi leikkauksen jälkeen. Mut saattaa olla ongelmia senkin kanssa nyt kun mies ei ole paikalla.. joten entä jos en saakaan itselleni hakijaa/perään katsojaa?? Ap
PÄIKI-ohjeissa sanotaan erittäin selkeästi, että jos ei ole hakijaa ja kotona aikuista seuraa yöksi, täytyy jäädä sairaalaan. Simple. Spinaalipuudutus tosiaan tuntuu samalta kuin epiduraalipuudutuksen ihopuudutteen laitto, muttei kestä niin kauaa koska kertapistos eikä katetria uiteta epiduraalitilaan. Saat leikkauksen aikana rentouttavaa lääkitystä josta tulee ihan hyvä olo. PÄIKI-potilaalle ei mielellään anneta esilääkkeenä mitään rauhoittavaa ellei ole aivan välttämätöntä, koska se saattaa viivästyttää kotiutumista. Saat kyllä leikkaussalissa lääkettä suoneen, vaikutus tulee nopeasti ja häipyy nopeasti.
Olin ensimmäisessä leikkauksessani viime kesänä, ja oli kyllä jännää. Luulin meneväni nukutukseen, mutta selvisi leikkauksen alkaessa että mennään "pelkillä kipulääkkeillä". Tropit oli kyllä sen verran tehokkaita, että nukahdin arviolta vartin jälkeen (tämä lääkityn ajantasolla, joten voi olla ihan mitä vaan), ja sitäkään ennen en tuntenut mitään kun kyselivät sattuuko tm. Kaikki raajani olivat myös täysin puutuneet, joten en sinänsä ihmettele ettei ollut kipuakaan.
En saanut sairaalasta alusvaatteita, joten käytin omiani. Olin siellä 3 päivää, eli olihan se pitkä aika yksillä alkkareilla. Tuttavat ja sukulaiset asuvat kaukana, eivätkä voineet käydä tuomassa uusia vaatteita. Kompensoin likaisuuden tunnetta käyttämällä terveyssiteitä, niistäkin tosin kuulee paljon pahaa joten en tiedä olisiko parempi ollut olla ilman.
Vastaajalle 7, mitkä ovat PÄIKI-ohjeet? Minulta ei ainakaan koskaan kysytty onko ketään kotona, ja saanko apua mennessäni sinne. Leikkaus oli sen verran suuri, että en kyennyt toimimaan normaalisti sen jäljiltä. Onnekseni sain kyydin vanhemmilleni, jotka myös suostuivat katsomaan aikuisen lapsen perään.
Vierailija kirjoitti:
Olin ensimmäisessä leikkauksessani viime kesänä, ja oli kyllä jännää. Luulin meneväni nukutukseen, mutta selvisi leikkauksen alkaessa että mennään "pelkillä kipulääkkeillä". Tropit oli kyllä sen verran tehokkaita, että nukahdin arviolta vartin jälkeen (tämä lääkityn ajantasolla, joten voi olla ihan mitä vaan), ja sitäkään ennen en tuntenut mitään kun kyselivät sattuuko tm. Kaikki raajani olivat myös täysin puutuneet, joten en sinänsä ihmettele ettei ollut kipuakaan.
En saanut sairaalasta alusvaatteita, joten käytin omiani. Olin siellä 3 päivää, eli olihan se pitkä aika yksillä alkkareilla. Tuttavat ja sukulaiset asuvat kaukana, eivätkä voineet käydä tuomassa uusia vaatteita. Kompensoin likaisuuden tunnetta käyttämällä terveyssiteitä, niistäkin tosin kuulee paljon pahaa joten en tiedä olisiko parempi ollut olla ilman.
Vastaajalle 7, mitkä ovat PÄIKI-ohjeet? Minulta ei ainakaan koskaan kysytty onko ketään kotona, ja saanko apua mennessäni sinne. Leikkaus oli sen verran suuri, että en kyennyt toimimaan normaalisti sen jäljiltä. Onnekseni sain kyydin vanhemmilleni, jotka myös suostuivat katsomaan aikuisen lapsen perään.
PÄIKI- eli päiväkirurgisissa ohjeissa sanotaan ettei LEIKKAUSPÄIVÄNÄ voi kotiutua ellei kotona ole yön yli aikuista joka voi tarkkailla tarvittaessa. TÄmä johtuu nukutus- tai puudutusaineiden sekä vahvojen kipulääkkeiden mahdollisesta pitkittyneestä vaikutuksesta. Ohjeet eivät koske leikkauksia joissa ollaan joka tapauksessa yön yli sairaalassa: seuraavana aamuna em.lääkkeet ovat jo haihtuneet eikä sen jälkeen ole kotiutumiselle sääntöjä. Toki olisi pärjättävä siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ensimmäisessä leikkauksessani viime kesänä, ja oli kyllä jännää. Luulin meneväni nukutukseen, mutta selvisi leikkauksen alkaessa että mennään "pelkillä kipulääkkeillä". Tropit oli kyllä sen verran tehokkaita, että nukahdin arviolta vartin jälkeen (tämä lääkityn ajantasolla, joten voi olla ihan mitä vaan), ja sitäkään ennen en tuntenut mitään kun kyselivät sattuuko tm. Kaikki raajani olivat myös täysin puutuneet, joten en sinänsä ihmettele ettei ollut kipuakaan.
En saanut sairaalasta alusvaatteita, joten käytin omiani. Olin siellä 3 päivää, eli olihan se pitkä aika yksillä alkkareilla. Tuttavat ja sukulaiset asuvat kaukana, eivätkä voineet käydä tuomassa uusia vaatteita. Kompensoin likaisuuden tunnetta käyttämällä terveyssiteitä, niistäkin tosin kuulee paljon pahaa joten en tiedä olisiko parempi ollut olla ilman.
Vastaajalle 7, mitkä ovat PÄIKI-ohjeet? Minulta ei ainakaan koskaan kysytty onko ketään kotona, ja saanko apua mennessäni sinne. Leikkaus oli sen verran suuri, että en kyennyt toimimaan normaalisti sen jäljiltä. Onnekseni sain kyydin vanhemmilleni, jotka myös suostuivat katsomaan aikuisen lapsen perään.
PÄIKI- eli päiväkirurgisissa ohjeissa sanotaan ettei LEIKKAUSPÄIVÄNÄ voi kotiutua ellei kotona ole yön yli aikuista joka voi tarkkailla tarvittaessa. TÄmä johtuu nukutus- tai puudutusaineiden sekä vahvojen kipulääkkeiden mahdollisesta pitkittyneestä vaikutuksesta. Ohjeet eivät koske leikkauksia joissa ollaan joka tapauksessa yön yli sairaalassa: seuraavana aamuna em.lääkkeet ovat jo haihtuneet eikä sen jälkeen ole kotiutumiselle sääntöjä. Toki olisi pärjättävä siellä.
Kiitos! Olin joka tapauksessa sairaalassa, eli nämä eivät ole minua koskeneet :)
Mä en saanut alkkareita ollenkaan, vain reisiin saakka ylettyvät kiristesukat ja jönkkikset. Omia alkkareita ei saanut käyttää. Kun heräsin nukutuksesta, mulla ei ollu housuja ollenkaan. Mihin lie hävinnyt:-)
Minut leikattiin menin jo edellisenä päivänä sairaalaan ja aamuyöstä herätys pesulla käynti karvojen ajelu jaloista sekä rinnasta. Naamaan 20 mg Diapamia ja odottelemaan vuoteeseen, jossain vaiheessa sairaanhoitoja sitten tuli viemään leikkaussaliin olin hereillä kokoajan ja sain itse nousta leikkauspöydälle. Leikkaussali oli jäätävän kylmä mutta se leikkauspöytä lämmin. Anestasialääkäri tuli laittoi kanyyliin Propofolia sitä vaalee maitomasta nukutuslääkettä siihen tipahti tämä heppu...
Iltapäivällä heräsin teholta 3 sairaanhoitajan keskeltä jotka kaikki hokivat sitä miten leikkaus oli mennyt hyvin ja kaikki on ok. Olin täyteen tungettu kanyyleja, pleuraputkia, ekg-lätkiä, sekä katetri. Vietin runsaan vuorokauden teholla ja sitten 6 vuorokautta osastolla.
Sairaalassa kaikki sujui automaattisesti ja olo oli kuin liukuhihnalla kun tapahtumat vaan etenivät. Kotona sitten paraneminen oli pitkä ja kyllä kivuliaskin.
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut alkkareita ollenkaan, vain reisiin saakka ylettyvät kiristesukat ja jönkkikset. Omia alkkareita ei saanut käyttää. Kun heräsin nukutuksesta, mulla ei ollu housuja ollenkaan. Mihin lie hävinnyt:-)
Minulla puolestaan oli sellaiset neppareilla kiinnitettävät alushousut, jotka ei pysynyt kiinni kunnolla. Ja niinpä huomasin minäkin leikkauksen jälkeen, että eipä ole housuja enää jalassa.
Vierailija kirjoitti:
Minut leikattiin menin jo edellisenä päivänä sairaalaan ja aamuyöstä herätys pesulla käynti karvojen ajelu jaloista sekä rinnasta. Naamaan 20 mg Diapamia ja odottelemaan vuoteeseen, jossain vaiheessa sairaanhoitoja sitten tuli viemään leikkaussaliin olin hereillä kokoajan ja sain itse nousta leikkauspöydälle. Leikkaussali oli jäätävän kylmä mutta se leikkauspöytä lämmin. Anestasialääkäri tuli laittoi kanyyliin Propofolia sitä vaalee maitomasta nukutuslääkettä siihen tipahti tämä heppu...
Iltapäivällä heräsin teholta 3 sairaanhoitajan keskeltä jotka kaikki hokivat sitä miten leikkaus oli mennyt hyvin ja kaikki on ok. Olin täyteen tungettu kanyyleja, pleuraputkia, ekg-lätkiä, sekä katetri. Vietin runsaan vuorokauden teholla ja sitten 6 vuorokautta osastolla.
Sairaalassa kaikki sujui automaattisesti ja olo oli kuin liukuhihnalla kun tapahtumat vaan etenivät. Kotona sitten paraneminen oli pitkä ja kyllä kivuliaskin.
Ohitusleikkaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minut leikattiin menin jo edellisenä päivänä sairaalaan ja aamuyöstä herätys pesulla käynti karvojen ajelu jaloista sekä rinnasta. Naamaan 20 mg Diapamia ja odottelemaan vuoteeseen, jossain vaiheessa sairaanhoitoja sitten tuli viemään leikkaussaliin olin hereillä kokoajan ja sain itse nousta leikkauspöydälle. Leikkaussali oli jäätävän kylmä mutta se leikkauspöytä lämmin. Anestasialääkäri tuli laittoi kanyyliin Propofolia sitä vaalee maitomasta nukutuslääkettä siihen tipahti tämä heppu...
Iltapäivällä heräsin teholta 3 sairaanhoitajan keskeltä jotka kaikki hokivat sitä miten leikkaus oli mennyt hyvin ja kaikki on ok. Olin täyteen tungettu kanyyleja, pleuraputkia, ekg-lätkiä, sekä katetri. Vietin runsaan vuorokauden teholla ja sitten 6 vuorokautta osastolla.
Sairaalassa kaikki sujui automaattisesti ja olo oli kuin liukuhihnalla kun tapahtumat vaan etenivät. Kotona sitten paraneminen oli pitkä ja kyllä kivuliaskin.
Ohitusleikkaus?
Unohtu tuo leikkauksen syy. Kyseessä oli avosydänleikkaus missä minun hiippaläppä korjattiin. Ohituksia ei tehty kun sepelvaltimot ovat kunnossa.
Ei omia kalsareita, saat ehkä verkkokalsarit. Saat rauhoittavaa.