Lue keskustelun säännöt.
Onko vaihdevuosien aikana tai jälkeen todella vaikea, ellei mahdotonta laihduttaa?
23.07.2017 |
Onko jollain kokemuksia laihduttamusesta, kun kuukautiset jäivät pois ja kunnon omenavartalo alkoi muodostua..? Heräsin liian myöhään todellisuuteen reippaanlaisesta pyöristymisestäni. Ikäänkuin varkain se tapahtui, kun hikoilun takia käytin ilmavia ja väljiä vaatteita. Koosta 38/40 ollaankin nyt paisuttu kokoon 42/44, tavoitteena olisi ehdottomasti 38!
Mahdollista?
Kommentit (44)
Vaihdevuodet on pelkkä tekosyy, jos ei laihdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan löytyy syy, jos epäonnistuu laihduttamisessa. Ap:llä vaihdevuodet :)
En ole siis vielä aloittanutkaan :)
Olen kahlannut nettiä ja lukenut artikkeleita ja hieman säikähtänyt, mitähän projektistani mahtaa tulla. Mutta nythän rohkaistuin.
ap
Hei, olisi kiva jos kertoisitte hieman, miten onnistuitte eli miten söitte, liikuitte jne.
ap
Vastaajat 1,2 ja 3 tuskin ovat vaihdevuosi-ikäisiä, joilla on omakohtaista kokemusta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole siis vielä aloittanutkaan :)
Olen kahlannut nettiä ja lukenut artikkeleita ja hieman säikähtänyt, mitähän projektistani mahtaa tulla. Mutta nythän rohkaistuin.
ap
Ala vaan pudottamaan painoa, ei vaihdevuodet laihtumista estä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen reippaasti vaihdevuosi-ikäinen, vaikkei niitä vaihdevuosia näy eikä kuulu. Omalla kohdallani ainakin painon pitänee kurissa liikunta. Huolehdi siis, ettei lihasmassasi pääse muuttumaan rasvaksi. Omaan ohjelmaan kuuluu juoksuharjoittelua, kuntosalia ja erilaisia jumppia. Liikuntaa harrastan keskimäärin 5 kertaa viikossa. Olen liikkunut koko ikäni eli liikunnallinen elämäntapa on minulle se, jota rakastan. En siis koe rääkkääväni itseäni millään tavalla. Lapseni ovat jo aikuisia ja parasta tässä iässä on juuri se, että pääsee aina halutessaan treenaamaan.
Vierailija kirjoitti:
On vaikeaa.
t. N50
Mutta vaihdevuosia on aivan turha siitä syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka av:n asiantuntijaraati on toista mieltä, tosiasia on, oikeiden asiantuntijoiden mukaan, että menopussin hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat monilla keskivartalolihavuuden syntyyn.
On vaikeaa. Reilu kolmekymppisenä laihdutin toistakymmentä kiloa vain kontrolloimalla syömistä, ilman mitään liikuntaa. Jonnekin vähän yli nelikymppiseksi tämä aina toimi jos meinasi lähteä paino nousuun. Nyt olen toistuvasti yrittänyt samaa eikä mitään tulosta, vaikka myös liikun vähän enemmän kuin silloin. Nyt minulla on myös kilpirauhasvaivaa. Vähäinen syöminen auttaa ettei paino nouse niin paljon, vyötärö silti katoaa.
Täytyy järjestää jostain aika liikunnalle, minulla on vielä alaikäisiä lapsia ja vaativa työ ja olen yh.
N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen reippaasti vaihdevuosi-ikäinen, vaikkei niitä vaihdevuosia näy eikä kuulu. Omalla kohdallani ainakin painon pitänee kurissa liikunta.
Niin mutta tässä kyllä nimenomaan kysyttiin vaihdevuosien aikana ja jälkeen...
Kyllä se on ainakin minulla ollut selvästi vaikeampaa laihtua nyt vaihdevuosissa. Minulle kävi myös niin että havahduin kun 10+ kiloa oli päässyt pesiytymään ihan varkain. Raskauskilot tippuivat ihan itsestään aikoinaan ja olen saanut koko ikäni syödä mitä huvittaa ilman pelkoa lihomisesta, siksi en edes omistanut vaakaa.
Kyllä paino laskee mutta saa vahtia jokaista suupalaa. Ja se paino kertyy tosiaan helposti vatsalle, yök. En "syytä" vaihdevuosia, mitä se nyt sitten tarkoittaakin. Totean vain että kroppa käyttäytyy ihan eri lailla sen jälkeen kun vaihdevuodet alkoivat, sattumaa tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja olen pannut merkille että tästä on ainakin osa nesteen kertymistä, ja liittyi hormoneihin ja tuli melko lyhyellä ajalla. Ap kannattaa harkita hormonikorvaushoitoa, auttaa myös siihen hikoiluun ja huonoihin uniin, kärttyisyyteen ja muistin huononemiseen.
N50 / 12
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on ainakin minulla ollut selvästi vaikeampaa laihtua nyt vaihdevuosissa. Minulle kävi myös niin että havahduin kun 10+ kiloa oli päässyt pesiytymään ihan varkain. Raskauskilot tippuivat ihan itsestään aikoinaan ja olen saanut koko ikäni syödä mitä huvittaa ilman pelkoa lihomisesta, siksi en edes omistanut vaakaa.
Kyllä paino laskee mutta saa vahtia jokaista suupalaa. Ja se paino kertyy tosiaan helposti vatsalle, yök. En "syytä" vaihdevuosia, mitä se nyt sitten tarkoittaakin. Totean vain että kroppa käyttäytyy ihan eri lailla sen jälkeen kun vaihdevuodet alkoivat, sattumaa tai ei.
Minullakin raskauden aikana paino nousi tosi vähän, ja ne lähtivät imetysaikana itsestään. Muutenkin olen pysynyt melko saman kokoisena koko iän, paitsi kun täytin 48 niin alkoi selvästi tapahtua.
Yhtä vähän voi estää murrosiässä hormoneja levittämästä lantiota ja kasvattamasta rintoja sillä että juoksee maratoneja tai lakkaa syömästä. Tämähän on sama toisinpäin.
12
Vierailija kirjoitti:
Ja olen pannut merkille että tästä on ainakin osa nesteen kertymistä, ja liittyi hormoneihin ja tuli melko lyhyellä ajalla. Ap kannattaa harkita hormonikorvaushoitoa, auttaa myös siihen hikoiluun ja huonoihin uniin, kärttyisyyteen ja muistin huononemiseen.
N50 / 12
Hei, tilanteeni on se, että vaikeista pms-vauvoista koko kuukautiskestoikäni kärsineenä kuukautisten poisjääminen ei tehnyt minua kärttyisemmäksi, vaan seesteisemmäksi sitten vuosikymmeniin! Univaikeuksia ei ole, enkä ole huomannut muistinkaan heikentyneen. En oikein löydä mitään indikaatiota aloittaa hormonikorvaushoitoa, koska tuskin lihominen omassa mittakaavassani sekään sitä olisi.
ap
Havahduin apn tavoin liian myöhään. Olen aina ollut x-mallinen ja vaikka elämäntapani eivät muuttuneet paisuin vuodessa omenavartaloksi. Ällöttävää!
Liikunta lienee avainsana. Olen ns mummoäiti, joten minulla lapset eivät tod ole vielä lähteneet kotoa ja mies tekee pitkiä päiviä.
Elokuun alussa aloitan kuitenkin treenaamisen. Baby steps. Lapsien ehdoilla. Mieleeni ei tulisi olla poissa kotoa viitenä iltana viikossa. Lapset mukaan porrastreeneihin jne. Karkit pois. Syön terveellisesti joten siinä ei pysty paljoa tekemään.
Rakastan vaatteita, shoppailen paljon. Nyt olen siirtynyt urheiluvaatteisiin -> sekin motivoi.
Ainakin se on vaikeampaa, sillä aineenvaihdunta hidastuu iän myötä ja eikä liikkuminenkaan ole niin helppoa, kuin nuorempana.
Itse olen lievästi ylipainoinen eli painoindeksi 27 ja syön enemmän, jos paino laskee, sillä yksikään lääkäri ei ole sanonut painosta mitään ja itselleni se on passeli, myös terveydellisesti, kun en suuri sairastele ja kaikki veriarvot ovat hyvät ja jaksan ja voin paljon paremmin.
Oman kokemukseni mukaan laihtuminen sinänsä onnistuu yllätys-yllätys, syömällä vähemmän. Esim. 800 kcal/päivä tai vaikka 800kcal kahtena päivänä viikossa, viitenä päivänä 'normaalisti'. Se oikea ongelma minulla on estää lihominen takaisin. Itse olen jojotellut kuuden vuoden aikana jo kolmasti noin seitsemän kiloa suuntaansa. Eli laihtumisen jälkeen pitäisi aina muistaa syödä vähemmän kuin ennen. Tri Mosley suosittelee mindfulnessiä myöskin omien kokemustensa perusteella, ja toteaa itsekin, ettei alussa lainkaan uskonut moiseen hölynpölyyn.
Lihaskunnosta on hyvä huolehtia, sekin on lohdullista, että HIIT -treenaus ja lyhyet lihaskuntoharjoitteet kolmasti viikossa nähtävästi riittävät. Liikkuminen ei sinänsä juuri laihduta.
Ehkä viisi-kuusikymppisten naisten ei välttämättä tarvitsisi laihduttaa, ainakaan kosmeettisia kiloja... Toisaalta, jos hoikka varsi tuo iloa elämään, miksipä ei. Mutta ei se helppoa ole, muutenhan maailmassa ei olisi yhtään ylipainoista ihmistä.
Ei ole lainkaan vaikeaa.