Onko vaihdevuosien aikana tai jälkeen todella vaikea, ellei mahdotonta laihduttaa?
Onko jollain kokemuksia laihduttamusesta, kun kuukautiset jäivät pois ja kunnon omenavartalo alkoi muodostua..? Heräsin liian myöhään todellisuuteen reippaanlaisesta pyöristymisestäni. Ikäänkuin varkain se tapahtui, kun hikoilun takia käytin ilmavia ja väljiä vaatteita. Koosta 38/40 ollaankin nyt paisuttu kokoon 42/44, tavoitteena olisi ehdottomasti 38!
Mahdollista?
Kommentit (44)
Riippuu mihin paino kertyy. Vatsanseudun paino on sitä haitallista.
Aineenvaihduntaongelmanestekertymäpöhötyslihomiseen kannattaa kokeilla lymfahierontaa sekä pitkäkestoista kevyttä liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Havahduin apn tavoin liian myöhään. Olen aina ollut x-mallinen ja vaikka elämäntapani eivät muuttuneet paisuin vuodessa omenavartaloksi. Ällöttävää!
Liikunta lienee avainsana. Olen ns mummoäiti, joten minulla lapset eivät tod ole vielä lähteneet kotoa ja mies tekee pitkiä päiviä.
Elokuun alussa aloitan kuitenkin treenaamisen. Baby steps. Lapsien ehdoilla. Mieleeni ei tulisi olla poissa kotoa viitenä iltana viikossa. Lapset mukaan porrastreeneihin jne. Karkit pois. Syön terveellisesti joten siinä ei pysty paljoa tekemään.
Rakastan vaatteita, shoppailen paljon. Nyt olen siirtynyt urheiluvaatteisiin -> sekin motivoi.
Laihtuminen lähtee aina syömisestä, liikkumalla ei laihdu. Toki liikkuminen on hyväksi. Ei pidä asennoitua niin, että syömisiin ei tarvitse muutoksia tarvittaessa tehdä. Se "terveellisyys" ei ole niin kiveen kirjoitettu, etteikö korjauksiin olisi joskus aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Hei, olisi kiva jos kertoisitte hieman, miten onnistuitte eli miten söitte, liikuitte jne.
ap
Ainakin minä vaihdevuosien jälkeen syön paljon vähemmän ja liikunnan olen tuplannut, ellen kolminkertaistunut, jos aikoo pysyä entisessä painossa.
Sain syödä 40v. kuin hevonen, enkä herkkuja vältellyt ja liikuin todella vähän, eikä painon kanssa ollut mitään ongelmia, mutta nyt joudun tekemään senkin edestä, ettei paino nouse ja käyn vaa alla viikottain.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu mihin paino kertyy. Vatsanseudun paino on sitä haitallista.
Jos se on ihonalaista, se lähinnä indikoi stressistä ja liiasta sokerista/ rasvasta+sokerista, mutta ei ole itsessään vaarallista, ainoastaan aiheuttaja on. Sen sijaan viskeraalinen rasva on aina haitallista.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan löytyy syy, jos epäonnistuu laihduttamisessa. Ap:llä vaihdevuodet :)
Jotenkin ilkeä kommentti asialliseen kysymykseen. Eihän ollut kyse mistään "syystä".
Sukulaiseni laihdutti 20 kiloa kuusikymppisenä ruokatapoja muuttamalla.
En ole huomannut mitään eroa painossa tai painon pudottamisessa. Parin kilon pudotus normaalipainon sisällä on aina vaikeaa. 5:2 tehoaa mulla jos on reissussa tai juhlapyhinä tullut kilo-pari lisää. Viikossa saan pois.
n 57v, vv48-53 v:nä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olisi kiva jos kertoisitte hieman, miten onnistuitte eli miten söitte, liikuitte jne.
apAinakin minä vaihdevuosien jälkeen syön paljon vähemmän ja liikunnan olen tuplannut, ellen kolminkertaistunut, jos aikoo pysyä entisessä painossa.
Sain syödä 40v. kuin hevonen, enkä herkkuja vältellyt ja liikuin todella vähän, eikä painon kanssa ollut mitään ongelmia, mutta nyt joudun tekemään senkin edestä, ettei paino nouse ja käyn vaa alla viikottain.
Näin juuri. Paino tuppaa nousemaan pienestäkin herkuttelusta, esim. minulla nousi paino noin 2 kg juhannuksen aikaan syödyistä makkaroista ja jäätelöstä. Nyt paino on jo tasaantunut entiselle tasolleen.
En varsinaisesti ole laihduttanut, mutta tässä minun ohjeitani painonhallintaan: älä syö/juo lainkaan karkkia, keksejä, sipsejä, makkaroita, limsaa, mehuja, jäätelöä, mitään voitaikinaan tehtyä. Syö ravintoloissa harvakseltaan. Syö pähkinöitä tosi vähän, koska ovat terveellisiä, mutta erittäin lihottavia. Tarkkaile annoskokojasi, ja lopeta syöminen kun olet lähes täynnä = suurin nälkä mennyt, ei ähkyyn asti koskaan.
Joskus harvoin herkuttelen kahvilassa korvapuustilla tai munkilla.
Minulla on ollut lapsesta asti ongelmia kehon kuonanpoistossa ja nestekierrossa. Jos jostain syystä liikuntaan tulee pitkä tauko, alkaa pöhötys ja pulleutuminen oikeastaan syömisistä riippumatta. Myös laihduttaessa liikunnalla on ollut oleellinen merkitys, koska ei ole mitään järkeä yrittää laihduttaa alle tuhannella kilokalorilla. Jokaisen kannattaakin miettiä sitä omaa kehoaan ja sen syyseuraussuhteita lihomiselle ja laihtumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut lapsesta asti ongelmia kehon kuonanpoistossa ja nestekierrossa. Jos jostain syystä liikuntaan tulee pitkä tauko, alkaa pöhötys ja pulleutuminen oikeastaan syömisistä riippumatta. Myös laihduttaessa liikunnalla on ollut oleellinen merkitys, koska ei ole mitään järkeä yrittää laihduttaa alle tuhannella kilokalorilla. Jokaisen kannattaakin miettiä sitä omaa kehoaan ja sen syyseuraussuhteita lihomiselle ja laihtumiselle.
Ei olekaan mitään järkeä laihduttaa vähillä kaloreilla. Ruuan sisällöllä on merkitystä, ei kaloreiden liiallisella vähyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut lapsesta asti ongelmia kehon kuonanpoistossa ja nestekierrossa. Jos jostain syystä liikuntaan tulee pitkä tauko, alkaa pöhötys ja pulleutuminen oikeastaan syömisistä riippumatta. Myös laihduttaessa liikunnalla on ollut oleellinen merkitys, koska ei ole mitään järkeä yrittää laihduttaa alle tuhannella kilokalorilla. Jokaisen kannattaakin miettiä sitä omaa kehoaan ja sen syyseuraussuhteita lihomiselle ja laihtumiselle.
Ei olekaan mitään järkeä laihduttaa vähillä kaloreilla. Ruuan sisällöllä on merkitystä, ei kaloreiden liiallisella vähyydellä.
Totta kai se liikunta pitää yhdistää oikeanlaiseen ravintoon, mutta minulla pelkkä ravintomuutos jättää edelleen sen kuonaläjän elimistön sisäpuolelle ja vasta liikunta tuuppaa sen ulos.
Täytän syksyllä 62 vuotta. Varsinaisia vaihdevuosia minulla ei ole ollut, koska olen ollut estrogeenikorvaushoidolla 20 vuotta (kohtu ja toinen munasarja poistettu alle nelikymppisenä). Koska ikääntyessä aineenvaihdunta hidastuu, on selvää, että varsinainen laihduttaminen on työläämpää kuin nuorempana; mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Itselläni painonhallintaa auttaa se, että iltaisin lopetan kaiken syömisen klo. 18-19 välillä. Sen jälkeen ei suupalaakaan. Alussa sääntö tuntui vähän pahalta, kun elimistö ikään kuin vaati ruokaa. Äkkiä kroppa kuitenkin tottui. Ja niin kuin täällä on jo todettu, ikävä kyllä, herkuttelusta on luovuttava liki kokonaan. Koska minuun näyttävät tepsivän erilaiset säännöt, herkkujen osalta uusin on sellainen, että jäätelöä saan syödä vain kesälomalla (lue: yhtenä kuukautena vuodessa). Sama sääntö koskee toista suurta herkkuani suklaata. Sitä saan syödä vain joulun aikaan. En myöskään saa (heh, heh) koskaan ostaa mitään herkkuja ruokakaupassa käyntien yhteydessä. Lisäksi kävelen paljon, vaikka muuten inhoan liikuntaa. Näillä tempuilla painoindeksini on tällä hetkellä jotakin 22-23.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut lapsesta asti ongelmia kehon kuonanpoistossa ja nestekierrossa. Jos jostain syystä liikuntaan tulee pitkä tauko, alkaa pöhötys ja pulleutuminen oikeastaan syömisistä riippumatta. Myös laihduttaessa liikunnalla on ollut oleellinen merkitys, koska ei ole mitään järkeä yrittää laihduttaa alle tuhannella kilokalorilla. Jokaisen kannattaakin miettiä sitä omaa kehoaan ja sen syyseuraussuhteita lihomiselle ja laihtumiselle.
Ei olekaan mitään järkeä laihduttaa vähillä kaloreilla. Ruuan sisällöllä on merkitystä, ei kaloreiden liiallisella vähyydellä.
Totta kai se liikunta pitää yhdistää oikeanlaiseen ravintoon, mutta minulla pelkkä ravintomuutos jättää edelleen sen kuonaläjän elimistön sisäpuolelle ja vasta liikunta tuuppaa sen ulos.
Mikä ihmeen kuonaläjä :D:D:D
Kyllä pystyy jos vaan löytyy motivaatiota ja itsekuria. Mulla se on juuri haussa. Olen ollut nuoresta pitäen taipuvainen lihomiseen helposti ja olen tyypiltäni omenavartalo. Paino on jojoillut. Mun paino tippuu aika tiukalla ruokavaliolla helposti. Sitä vaan kyllästyy siihen kun olen herkuttelija ja helposti sorrun hyvään ruokaan. Mulle sopii leivän ja pastan jättäminen pois mutta tykkään niistä. Sitten kyllästyn ja alan noudattaa tiukempaa ruokavaliota. Käyn myös pitkillä kävelylenkeillä ja välillä salilla. En ole mikään himourheilija mutta jotain liikuntaa olen yrittänyt harrastaa. Olen 56v ja kuukautiset jäivät pois n 3v sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut lapsesta asti ongelmia kehon kuonanpoistossa ja nestekierrossa. Jos jostain syystä liikuntaan tulee pitkä tauko, alkaa pöhötys ja pulleutuminen oikeastaan syömisistä riippumatta. Myös laihduttaessa liikunnalla on ollut oleellinen merkitys, koska ei ole mitään järkeä yrittää laihduttaa alle tuhannella kilokalorilla. Jokaisen kannattaakin miettiä sitä omaa kehoaan ja sen syyseuraussuhteita lihomiselle ja laihtumiselle.
Ei olekaan mitään järkeä laihduttaa vähillä kaloreilla. Ruuan sisällöllä on merkitystä, ei kaloreiden liiallisella vähyydellä.
Totta kai se liikunta pitää yhdistää oikeanlaiseen ravintoon, mutta minulla pelkkä ravintomuutos jättää edelleen sen kuonaläjän elimistön sisäpuolelle ja vasta liikunta tuuppaa sen ulos.
Mikä ihmeen kuonaläjä :D:D:D
Sinulla ilmeisesti ei tällaisia ongelmia ole. Joillain muilla sen sijaan on eikä ikä niitä ainakaan helpota.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pystyy jos vaan löytyy motivaatiota ja itsekuria. Mulla se on juuri haussa. Olen ollut nuoresta pitäen taipuvainen lihomiseen helposti ja olen tyypiltäni omenavartalo. Paino on jojoillut. Mun paino tippuu aika tiukalla ruokavaliolla helposti. Sitä vaan kyllästyy siihen kun olen herkuttelija ja helposti sorrun hyvään ruokaan. Mulle sopii leivän ja pastan jättäminen pois mutta tykkään niistä. Sitten kyllästyn ja alan noudattaa tiukempaa ruokavaliota. Käyn myös pitkillä kävelylenkeillä ja välillä salilla. En ole mikään himourheilija mutta jotain liikuntaa olen yrittänyt harrastaa. Olen 56v ja kuukautiset jäivät pois n 3v sitten.
Oletko tutustunut hiivasyndroomaan? Esim. Paula Heinosen kirja tai vaan netistä/youtubesta? Suosittelen, siitä voisi olla apua sinulle.
Minun on aina ollut erittäin helppoa laihtua ja pianoindeksini oli nuorena 19. Nyt 50 lähestyessä jouduin aloittamaan hormonit vaikeiden vaihdevuosioireiden takia ja olen alkanut lihoa. Hormonit eivät sovi mulle, mutten voi olla ilmankaan tai kuolisin unettomuuteen, mihin edes unilääkkeet eivät auttaneet enää. Hormonit sekoittavat kilpirauhalääkitykseni tasapainon lisäksi eli säätäminen on haastavaa. Osalla kilpirauhashormonia syövistä pitää nostaa annosta, jos käyttää estrogeenia, osalla ei. Mulla ilmeisesti pitää, mutta lisäannoksen suuruuden tarve tuntuu vaihtelevan melkein viikoittain ja sen mukaan, käytänkö myös keltarauhashormonia. Todella vaikeaa. Eli minulla vaihdevuodet panivat koko kropan ihan sekaisin ja tottakai yksi elementti, mihin se vaikuttaa, on paino.
Just laihdutin n. 30 kg pelkällä ruokavaliolla sohvalla maaten ja netflixiä katsoen. Olen reilusti vaihdevuosi-ikäinen, menkat tosin tulee yhä. Joten onnistuu se. Voin kertoa, ettei vielä päärynävartaloni ole muuttunut myöskään omenaksi (damn).
Tupakoivilla naisilla ei mtn ongelmia pysyä hoikkina läpi vaihdevuosien siksi paino ei noussut muinoin.
Olen mtös huomannut,että lievästi alkoholisoituneilla ei minkäänlaisia vaihtareita tai tukka lähde päästä kuin ns.terveesti elävillä stressaajilla.
Sama kuin minulla. Tosin en ole yh mutta mies tekee törkeän pitkiä päiviä. Minullakin vaativa asiantuntijatyö ja välillä teen iltaisinkin töitä. Liikunnan lisäämiselle täytyy järjestää aikaa eikä se aina ole niin yksiselitteistä!