Huoh... taas piti selitellä juomattomuutta.

Ota käyttöön mun kikka. Sanon, että pienikin määrä nousee päähän ja alan sitten haastaa heti riitaa ja tapella. Kummasti auttaa. 

Halaukset sinulle siskoni/veljeni. Minä käytän autoa aina tekosyynä, etten joutuisi haukutuksi.

Mä kyllästyin tohon ja aloin ryypätä, ja vähemmän yllättäin, liikaa näiden muitten mielestä. Cannot win. Enkä suosittele kellekään.

Mulla vähän sama juttu. Olen ennen juhlinut railakkaasti, mutta vuosien mittaan kyllästynyt koko juttuun. Olen ratkaissut asian niin, että juon todella hitaasti. Kun ei tee itse asiasta numeroa, harva humalassa huomaa, että olen selvin päin ja pyörinyt tuntikausia saman pullon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä niin rasittavaa kun aina joutuu selittämään miksi ei käytä alkoholia ja leimataan sitten joksikin ihmeellisesti kummajaiseksi. Itsellä takana on vain se että en pidä alkoholin mausta enkä humalan tunteesta. Tulee heti huono olo. Lisäksi olen mielummin selvinpäin.

Kaikki asiat pyörii niin viinan ympärillä... :(

Ehdota "kavereille" paikalliseen AA kerhoon liittymistä, saanevat apua alkoholiongelmaansa eikäole tarvetta olla humalassa.

Munkin pitää selitellä, vaikka alkoholia käytänkin. Siis kun kieltäydyn, kun en halua useasti ottaa.

Siihen pitää vaan tottua ja tehdä, kuten oma pää sanoo.

Niin tuttua, niin tuttua.. Itse käytän erittäin vähän alkoholia, ja se tuntuu olevan "ongelma" osalle tuttaviani ja työtovereitani. En tuomitse muiden alkoholin käyttöä enkä tee omasta juomattomuudesta sen isompaa numeroa saati ole muutenkaan mikään ilonpilaaja esimerkiksi työporukan kekkereissä. Aina joku kuitenkin ottaa asian puheeksi ja omia valintojaan saa perustella juurta jaksain. Huoh..

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän sama juttu. Olen ennen juhlinut railakkaasti, mutta vuosien mittaan kyllästynyt koko juttuun. Olen ratkaissut asian niin, että juon todella hitaasti. Kun ei tee itse asiasta numeroa, harva humalassa huomaa, että olen selvin päin ja pyörinyt tuntikausia saman pullon kanssa.

Noin absolutistivaimoni tekee. Ottaa lasin, skoolaa, käyttää huulillaan ja käyskentelee ympäriinsä se kädessä. Kukaan ei ihmettele, kysele tai valita. Eikö teillä tuon vertaa ole tilannetajua?

Typerää touhua. Luulisi että alkoholia juovat olisivat vain tyytyväisiä, kun on yksi vähemmän kuluttamassa tuota loputonta nektariinia.

Juoppohullu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän sama juttu. Olen ennen juhlinut railakkaasti, mutta vuosien mittaan kyllästynyt koko juttuun. Olen ratkaissut asian niin, että juon todella hitaasti. Kun ei tee itse asiasta numeroa, harva humalassa huomaa, että olen selvin päin ja pyörinyt tuntikausia saman pullon kanssa.

Noin absolutistivaimoni tekee. Ottaa lasin, skoolaa, käyttää huulillaan ja käyskentelee ympäriinsä se kädessä. Kukaan ei ihmettele, kysele tai valita. Eikö teillä tuon vertaa ole tilannetajua?

Miksi pitäisi olla mitään tilannetajua? Eikö juopoilla pitäisi itsellään olla tilannetajua ja ymmärtää että on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua juoda?

Mä lopetin selittelyn. Jos jonkun ilta menee pilalle siitä, että minä en juo ja hän juo, niin todennäköisesti hänen iltansa menee enemmän pilalle siitä että itse juo. Ei vaan tajua sitä itse, enkä minä sille mitään voi.

Jos ollaan miehen kanssa samoissa kännäämisördäämis -juhlissa, niin mies juo ja minä en. mulle ihan ok tämä. Jotta en joutuisi kuulusteltavaksi juomattomuudestani, kannan yhtä pulloa tai lasia kädessäni ja mies toista. Kun mies on juonut omansa, niin vaihdetaan. Mulle se tyhjä ja miehelle täysi.

Nuorempana olin kova juomaan, mutta ne illat päättyivät aina samoin, hirveään riitaan jonkun kanssa. En voi juoda mitään alkoholia, koska minusta tulee kärttyinen, vittumainen ja jopa väkivaltainen. En halua päätyä poliisin huostaan, joten siksi päätin lopettaa juomisen.

Vierailija kirjoitti:

Juoppohullu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla vähän sama juttu. Olen ennen juhlinut railakkaasti, mutta vuosien mittaan kyllästynyt koko juttuun. Olen ratkaissut asian niin, että juon todella hitaasti. Kun ei tee itse asiasta numeroa, harva humalassa huomaa, että olen selvin päin ja pyörinyt tuntikausia saman pullon kanssa.

Noin absolutistivaimoni tekee. Ottaa lasin, skoolaa, käyttää huulillaan ja käyskentelee ympäriinsä se kädessä. Kukaan ei ihmettele, kysele tai valita. Eikö teillä tuon vertaa ole tilannetajua?

Miksi pitäisi olla mitään tilannetajua? Eikö juopoilla pitäisi itsellään olla tilannetajua ja ymmärtää että on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua juoda?

Pitäisi tietysti olla hienotunteinen ja yksityisyyttä kunnioittava puolin ja toisin. Näin ei vain valitettavasti ole. Siksipä kerroin mielestäni kätevän tavan välttää utelut raskaudesta, sairaudsta, uskonnosta tai muuten vaan tuputtaminen. Koska vastaukseni ärsyttää joitain, niin voitaneen todeta jälleen kerran padan kattilaa soimaavan.

Aika sivistymätöntä tehdä numero siitä, että joku ei käytä alkoholia. Ihan sama, kieltäytyykö henkilö alkoholista vain tänään, tai yleensä tai aina. Sen ei pitäisi olla kenellekään ongelma. Kenellä tahansa voi tulla eteen tilanne, ettei syystä tai toisesta voi tai halua ottaa yhtään alkoholia, vaikka koko muu seurue ottaisi.

Ongelma on se, että alkoholi poistaa estoja ja tuntuukin aivan luontevalta alkaa keskustella toisen juomattomuudesta (ja muistakin henkilökohtaisista asioista, joita ei selvin päin viitsisi kysyä).

Toisaalta monelle on tärkeää vetää huomiota juomattomuuteensa, tai jos joku erehtyy huomaamaan seikan, ainakaan sen selostaminen ei läheskään aina vaikuta yhtään vastentahtoiselta. Ihmisen suosikkipuheenaihe on pääsääntöisesti ihminen itse.

En vietä aikaa humalaisten kanssa. Tapaan heitä kun he ovat selvinpäin. En ole absolutisti, mutta käytännössä en juo koskaan. Jos on pakko olla samoissa tiloissa alkoholia juovien kanssa ja minulta kysytään, miksi en juo, vastaan, etten jaksa krapulaa, ja se onkin ihan oikeasti keskeinen syy.

Ihan kummallisissa piireissä te liikutte. Mun kavereissa, sukulaisissa ja työporukassa on kaikkea joka lähtöön: Juoppoja, entisiä juoppoja, absolutisteja, kohtuukäyttäjiä jne. 

En ole koskaan kuullut, että tentattaisiin kenekään vieraan juomattomuutta.

Niin tuttua. Itse en pidä alkoholin mausta, vatsani ei siitä tykkää enkä yksinkertaisesti pysty juomaan sitä. Kirsikaksi kakunpäälle minua on yritetty kerran pakottaa väkivallalla uhkaillen juomaan. Ensin kovasti ihmeteltiin miksi en ota mitään. Olenko absolutisti, raskaana tai uskovainen, onko kontrollointi ongelmia? Sitte hoetaan että pitäisi jokasen ihmisen osata edes vähän juoda jne. Aivankuin juomattomuuteni ärsyttäisi näitä. Sitten on ne sankarit jotka polttavat "vain" kun ovat kännissä. Jopa tupakkaa yritetty tyrkyttää vaikka en halua. Tämä jopa sen jälkeenkin kun kerroin että on yritetty väkivalloin pakottaa juomaan. Mikä siinä juomisessa oikeasti on niin hemmetin tärkeää? Onko se niin ärsyttävää kun toisen ei tarvitse " tyhjentää päätä" alkoholilla niinkuin nämä? Myönnän, että kun minua tökitään tikulla tarpeeksi alan itse paasaamaan raittiudesta takaisin samalla tavalla kun ei mene jakeluun ja puutun heti ongelmakohtiin yhtä kärkkäästi mistä nämä juojat ei tykkää yhtään ja naama muuttuu heti happamaksi.

Hulluimpia ovat tilanteet, jossa saa terveydenhoitohenkilokunnalle jonkun kaavakkeen täytön yhteydessä todistella, että ei valehtele vaan ei todellakaan juo mitään alkoholia koskaan. Luulisi niiden ilahtuvan kun edes joku elää niin kuin opetetaan. Mutta ovat varmaan nähneet niin monta piilojuoppoa, ettei selitykset mene läpi. Kun ei maistu niin ei maistu.

Minä en juo ja kävin aikoinani baarissa aina autolla. Juomattomuus ei ollut yleensä miehille ongelma, mutta siitä seurasi se että yksi ja toinen pyysi että heittäisin heidät kotiin, ihan kuin olisin ollut joku taksikuski :(