Oi, kun oli ihana tunne
kun lapseni 4v sanoi minulle, että Sami on minun paras kaveri.
Lapsi on käynyt nyt kuukauden päiväkodissa ja minä jännitin kovasti, että pääseekö miten mukaan toisten leikkeihin, kun on niin kamalan hiljainen ja rauhallinen lapsi.
Onneksi samaan ryhmään sattui sitten tämä Sami, joka on ihan yhtä rauhallinen, kuin minun poikani :) Kun muut pojat juoksee ja riehuu niin nämä kaksi istuu, juttelee ja leikkii rauhassa.
Kommentit (5)
varmaan olen minäkin sitten jälkeenjäänyt. Olin vieläkin rauhallisempi lapsena kuin ap:n lapsi, ja vieläkin olen rauhallinen ja kärsivällinen luonteeltani. Oletko sattunut huomaamaan että kaikki lapset eivät ole samanlaisia? Onneksi
T:kasvatustieteen maisteri (ja tutkintoni todistaakin jälkeenjääneisyyteni, opettajaksi kun pääsee tämän palstan mukaan kaikki idiootitkin)
On läpäissyt kaikki neuvolan ja sairaalan (ollut sairaalassa muun sairauden takia) testit mennen tullen.
On vain älyttömän kiltti ja rauhallinen. Ja vieraassa seurassa nuo piirteet vielä korostuu, kun lapsi ujostelee vähän vieraita.
Miksi ajattelette aina, että jos on jotenkin erilainen niin siinä täytyy olla jotain vikaa?
onnea sinulle....
lapsesi on löytänyt sukulaissielu-kaverin ja se on suurta.
hyvää syksyä ;)
Onko ihan normaali? Kyllä lapsen pitäisi tehdä paljon muutakin kuin istua rauhassa ja leikkiä.
Onko lastasi ikinä tutkittu? Huolissani olisin jos olisi oma lapseni. ONNEKSI ei ole!!