Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi lupiinien leviämiselle ei tehdä mitään?

Vierailija
07.07.2017 |

Karsean värinen kasvi, joka leviää kuin syöpä pitkin tien varsia. Yrittäkää ainakin pitää omat tonttinne puhtaana kyseisestä turhakkeesta ja pienet kylätien varret voisi vielä koettaa kitkemällä pitää vapaana tästä ketokasveja syrjäyttävästä tulokkaasta.
Myrkyttäkää vaikka, jos muu ei auta.

Kommentit (79)

Vierailija
1/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiinit ovat kauniita monissa väreissään. Jossain varastorakennuksen pihallakin oli hyvin käytetty hyödyksi niitä ja jätetty ruoho ajamatta tiettyjen puskakohtien kohdalta, näytti hyvältä.

Lupiinejahan myydään jalomuotoisinakin monenvärisinä eli jotkut jopa ostavat niitä omaan puutarhaansa.

Vierailija
2/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Montako lajia se nyt ihan oikeasti on syrjäyttänyt?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sopii ojanvarsille,osa suomalaista maisemaa

Vierailija
4/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyy tuoda Amerikasta (josta tämä kasvikin lähtöisin) jokin elukka, tai hyönteinen, joka alkaisi rajoittamaan sen leviämistä.

Vierailija
5/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa ihmettelen. Kaupunki leikkaa lupiineja jossain määrin, mutta ei läheskään tarpeeksi.

Positiivisena puolena olen huomannut, että kun olen katkonut lupiineja kaupungin laiminlyönnistä kohdista, niin jotkut muut alueen asukkaat ovat myös ryhtyneet samoihin puuhiin.

Vierailija
6/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jättiukonputkeakin pidettiin aluksi vain koristekasvina puutarhoissa -ja kuinkas sitten kävikään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vähemmänhän sitä nykyään näkee kuin joskus 90-luvulla.

Vierailija
8/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sopii ojanvarsille,osa suomalaista maisemaa

Kyllä ne perinteiset kissankellot ja muut ovat nätimpiä. Eikä lupiini niin kovin perinteinen ole, 70-luvun alussa sitä istutettiin kotipuutarhoihin, kun se oli niin uusi ja ihmeellinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan niitä yritetty, mutta luovutettu sen suhteen. Alkaa levitä vähitellen tänne pohjoiseenkin. Itse värjään niillä lankoja mökillä jossa niitä kasvaa.

Vierailija
10/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiini on näyttävä ja nätti kukka, mutta jos sen antaa vapaasti levitä, hetken päästä ei pientareilla ja niityillä muuta kasvakaan. Mä katselin mielelläni erilaisia leinikkejä, mataroita, apiloita, mesiangervoa, heinäkasveja, koiranputkea ja kaikkia sen luonnonvaraisia sukulaisia... vain muutamia lapsuuden pellonpientareilta tuttuja mainitakseni. Mutta lupiinin kasvupaikoilla ei viihdy kuin ehkä jokunen heinä, kaikki muu häviää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sehän vain tarkoittaa että lupiini on paras kasvi.

Vierailija
12/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistään tulokaslajista ei yleensä ole seurannut mitään hyvää alkuperäiselle lajistolle missään päin maailmaa tahansa. Esim. kanit Australiassa tai laivojen painolastivesissä leviävät meriä "raiskaavat" vieraslajit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastaus otsikon kysymykseen: luontoharrastajia on yhä vähemmän ja vähemmän, eikä kasvien momimuotoisuus ole kaikille mikään itseisarvo. Monelle merkitsee käytännössä se, onko omassa mökkipihassa nättiä vai ei, ja monien mielestä lupiini täyttää tuon tarkoituksen siinä missä syrjäyttämänsä kasvitkin.

Vähän sama juttu, kun moniin alhaista syntyvyyttä ruotiviin keskusteluihin tulee aina runsaasti kommentteja "hyvä vaan, suomalaiset ovat järkeviä, ei tänne kannata tehdä yhtäkään lasta". Kansojen monimuotoisuus ei ole kaikille itseisarvo, eikä monia haittaisi, vaikka suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon ja muut kansat kansoittaisivat alueemme.

Nämä arvokysymykset ovat usein kipeitä, etenkin jos on itse vähemmistössä ja "suojelijan" roolissa. Mutta jos enemmistö on toista mieltä, on oman asian edistäminen hyvin hankalaa.

14/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiinit ovat kauniita ja ihanan värisiä, sopivat kesään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika hitaasti se leviää. Äitini muisteli, että 50-luvulla lupiinia kasvoi monessa pihassa eikä se ole vieläkään päässyt 30 metriä pitemmälle kotiportista. Eikä siellä ojanpientareella sen kummallisempia kasveja ole kasvanut vuosikausiin, joten itku monimuotoisuudesta on vähän kaukaa haettu. Miksi ei kaupungeissa anneta puistojen rehottaa niittyinä, jos niillä on joku itseisarvo.

Vierailija
16/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiini pitäisi lisätä samaan hävitettävien lajien joukkoon, mihin kuuluu supikoira, villisika ja villiminkki.

Vierailija
17/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen: luontoharrastajia on yhä vähemmän ja vähemmän, eikä kasvien momimuotoisuus ole kaikille mikään itseisarvo. Monelle merkitsee käytännössä se, onko omassa mökkipihassa nättiä vai ei, ja monien mielestä lupiini täyttää tuon tarkoituksen siinä missä syrjäyttämänsä kasvitkin.

Vähän sama juttu, kun moniin alhaista syntyvyyttä ruotiviin keskusteluihin tulee aina runsaasti kommentteja "hyvä vaan, suomalaiset ovat järkeviä, ei tänne kannata tehdä yhtäkään lasta". Kansojen monimuotoisuus ei ole kaikille itseisarvo, eikä monia haittaisi, vaikka suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon ja muut kansat kansoittaisivat alueemme.

Nämä arvokysymykset ovat usein kipeitä, etenkin jos on itse vähemmistössä ja "suojelijan" roolissa. Mutta jos enemmistö on toista mieltä, on oman asian edistäminen hyvin hankalaa.

Luontoharrastajista en niin tiedä, mutta -ammattilaiset tietää, että monimuotoisuus on puskuri. Jokaisella lajilla on jokin prosessiominaisuus, ja mitä enemmän on lajeja sitä enemmän on prosesseja. Osittain limittäisiä ja päällekkäisiä ajassa ja paikassa, jolloin yhden puute ei vielä ole katastrofi, mutta mitä vähemmän limittäisyyksiä on, sitä suuremmassa vaarassa on prosessien sammuminen. Ymmärrämme näistä vasta murto-osan, sillä vasta prosessin puute tuo esiin sen tarpeen; hyönteinen, joka pärjää vain tietyllä kukalla, kuolee sukupuuttoon kukan hävittyä. Sitten havaitaan, että ko hyönteinen oli olennaisena jonkun toisen hyönteisen petona. Silloin tuo toisen hyönteisen kanta voi kasvaa räjähdysmäisesti, ja erityisen huomattava vaikutus sillä on silloin, jos se on ihmisen kannalta haitallinen. Esim. kasvituholainen.

Monimuotoisuus on siis itseisarvo sinänsä, mutta välinearvo on hyvin merkittävä.

Vierailija
18/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokseenkin ristiriitaista porukkaa nämä monimuotoisuuden puolustajat jotka viimeiseen asti vastustavat vieraslajeja? Siksihän alkuperäislajeista on niin tossuja tullut, kun ei ole ollut riittävää monimuotoisuutta.

Vierailija
19/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika hitaasti se leviää. Äitini muisteli, että 50-luvulla lupiinia kasvoi monessa pihassa eikä se ole vieläkään päässyt 30 metriä pitemmälle kotiportista. Eikä siellä ojanpientareella sen kummallisempia kasveja ole kasvanut vuosikausiin, joten itku monimuotoisuudesta on vähän kaukaa haettu. Miksi ei kaupungeissa anneta puistojen rehottaa niittyinä, jos niillä on joku itseisarvo.

Kannattaisi käydä joskus muuallakin, kun lähikaupassa. Itsekin muistan, kun oli eteläsuomessa moottoriteiden varsilla, mutta nyt peittää isoja alueita Kainuun korkeutta myöten ja vauhti vain kiihtyy.

Vierailija
20/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen: luontoharrastajia on yhä vähemmän ja vähemmän, eikä kasvien momimuotoisuus ole kaikille mikään itseisarvo. Monelle merkitsee käytännössä se, onko omassa mökkipihassa nättiä vai ei, ja monien mielestä lupiini täyttää tuon tarkoituksen siinä missä syrjäyttämänsä kasvitkin.

Vähän sama juttu, kun moniin alhaista syntyvyyttä ruotiviin keskusteluihin tulee aina runsaasti kommentteja "hyvä vaan, suomalaiset ovat järkeviä, ei tänne kannata tehdä yhtäkään lasta". Kansojen monimuotoisuus ei ole kaikille itseisarvo, eikä monia haittaisi, vaikka suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon ja muut kansat kansoittaisivat alueemme.

Nämä arvokysymykset ovat usein kipeitä, etenkin jos on itse vähemmistössä ja "suojelijan" roolissa. Mutta jos enemmistö on toista mieltä, on oman asian edistäminen hyvin hankalaa.

Luontoharrastajista en niin tiedä, mutta -ammattilaiset tietää, että monimuotoisuus on puskuri. Jokaisella lajilla on jokin prosessiominaisuus, ja mitä enemmän on lajeja sitä enemmän on prosesseja. Osittain limittäisiä ja päällekkäisiä ajassa ja paikassa, jolloin yhden puute ei vielä ole katastrofi, mutta mitä vähemmän limittäisyyksiä on, sitä suuremmassa vaarassa on prosessien sammuminen. Ymmärrämme näistä vasta murto-osan, sillä vasta prosessin puute tuo esiin sen tarpeen; hyönteinen, joka pärjää vain tietyllä kukalla, kuolee sukupuuttoon kukan hävittyä. Sitten havaitaan, että ko hyönteinen oli olennaisena jonkun toisen hyönteisen petona. Silloin tuo toisen hyönteisen kanta voi kasvaa räjähdysmäisesti, ja erityisen huomattava vaikutus sillä on silloin, jos se on ihmisen kannalta haitallinen. Esim. kasvituholainen.

Monimuotoisuus on siis itseisarvo sinänsä, mutta välinearvo on hyvin merkittävä.

Näin. Se että monimuotoinen kukkaniitty muuttuu tietyn lajin monokulttuuriksi, joka kukkii vain tietyn aikaa... Ei hyvä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kaksi yksi