Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi lupiinien leviämiselle ei tehdä mitään?

Vierailija
07.07.2017 |

Karsean värinen kasvi, joka leviää kuin syöpä pitkin tien varsia. Yrittäkää ainakin pitää omat tonttinne puhtaana kyseisestä turhakkeesta ja pienet kylätien varret voisi vielä koettaa kitkemällä pitää vapaana tästä ketokasveja syrjäyttävästä tulokkaasta.
Myrkyttäkää vaikka, jos muu ei auta.

Kommentit (79)

Vierailija
21/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiinia ei edes perhoset pysty hyödyntämään. Ja mitä väriin tulee, niin ei kauheampaa näkyä, kun se haalistunut pinkki, joka jää jäljelle.

Vierailija
22/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomella on sananmukaisesti edessään Sininen Tulevaisuus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt pitäis alkaa torjua jättipalsamia, se vie muuten lupiinilta säästyneet paikat.

Vierailija
24/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jokseenkin ristiriitaista porukkaa nämä monimuotoisuuden puolustajat jotka viimeiseen asti vastustavat vieraslajeja? Siksihän alkuperäislajeista on niin tossuja tullut, kun ei ole ollut riittävää monimuotoisuutta.

Lajit käyttää resursseja kilpailuun ja lisääntymiseen juuri sen verran, kun on pakko, ja sekin on aika paljon.  Vieraslaji täyttää jonkun aukon, joka ei ole koskaan kilpaillut, ja aloittaa voittokulkunsa sieltä. Siinä olet oikeassa, että "monimuotoisuudessa on aukko" vieraslajin kohdalla. Usein aukot syntyy ihmisten luomien häiriöiden kautta, kuten esim. niitto liian aikaisin, jolloin alkuperäislajisto ei lisäänny enää yhtä tehokkaasti. Tai niiton puute, jolloin alkuperäislajisto (tässä tapauksessa ehkä kulttuurilajisto) tukehtuu.

Ongelma on vieraslajin kohdalla se, että se ottaa muutakin tilaa, kuin sen aukon. Se alkaa vallata muiden tilaan. Silloin siitä tulee haitallinen vieraslaji. Vieraslaji, joka sujahtaa ekosysteemiin ei vielä ole ongelma, vaan se, jos siitä tulee haitallinen ja alkaa levitä muiden kustannuksella.

Vierailija
25/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä kunnassa juuri ihan talkoot asian tiimoilta.

Vierailija
26/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekin luulen, että intoa kasvin hävittämiseen olisi, mutta tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa suomessa nykyään, moni pelkää leimautuvansa, jos uskaltaa esittää mielipiteensä ja sanoa ettei tämä nyt mene oikein, eikä ole enää normaalia, saatikka hallinnassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jossakin vaiheessa ainakin savossa tuota ihan kylvettiin vastatehdyn motarin reunoille.

Vierailija
28/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siitä vaan ap, vähemmän puhetta ja enemmän tekoja. Hihat heilumaan ja teiden varsille kitkemään. Vai meinaatko, että jonkun muun pitäis kitkeä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vokeissa lojuu joutilasta porukkaa, jonka voisi laittaa repimään jokaikisen lupiinin juurineen teiden varsilta ja puutarhoista.

Vierailija
30/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voi tehdä mitään, mutta aina voi laulaa ..varrella kasvaa villejä lupiineja. .😊

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika hitaasti se leviää. Äitini muisteli, että 50-luvulla lupiinia kasvoi monessa pihassa eikä se ole vieläkään päässyt 30 metriä pitemmälle kotiportista. Eikä siellä ojanpientareella sen kummallisempia kasveja ole kasvanut vuosikausiin, joten itku monimuotoisuudesta on vähän kaukaa haettu. Miksi ei kaupungeissa anneta puistojen rehottaa niittyinä, jos niillä on joku itseisarvo.

Omassa kaupungissa pari paikkaa jätettiin niityiksi, kun alueen asukkaat valittivat niiden niittämisestä. Ei mennyt kuin vuosi, pari, niin alkoi valitus siitä, kun niityillä alkoi rehottaa kaikenlaiset jyrsijät ja ne tuli pihoihinkin.

Vierailija
32/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lupiini sitoo itseensä typen, mitä taas muut kasvit tarvitsevat. Se aiheuttaa ympärillä kasvavien kuoleman. Se niissä ongelma on. Lupiinihan on alunperin tuotu muualta, ei ole suomalainen alkuunkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Penskana kerättiin lähiojasta juhannuksena tyynyn alle 7 eri kukkaa. Tänä vuonna samasta ojasta löytyi lupiinin lisäksi vain yhtä lajia.

Vierailija
34/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen kitkenyt lupiinia tuosta lähirannasta, johon se on vasta tulossa ja jossa kasvaa monipuolisesti kaikenlaisia luonnonkukkia. Pakko tehdä se sadepäivinä, kun rannalla ei ole muita ihmisiä - yllättävän monet ei tajua, miksi siihen vasta pari vuotta sitten tullut lupiini pitäisi saada pysymään kurissa.

Ehdottelin nimittäin talkoita asuinalueella olevien lupiini- ja jättipalsamiesiintymän kitkemiseksi, ja siitä tuli hirveä poru ja valitus alueen FB-ryhmässä. Että nättejä kukkia ei saa hävittää. Kiva.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lupiini sitoo itseensä typen, mitä taas muut kasvit tarvitsevat. Se aiheuttaa ympärillä kasvavien kuoleman. Se niissä ongelma on. Lupiinihan on alunperin tuotu muualta, ei ole suomalainen alkuunkaan.

Oukei. Eli me halutaan luuserikasvien menestyvän Suomessa? Mitä kun tulee joku mullistus? Suomen luuserikasvit kuolee kaikki, mutta lupiini painaa menemään.

Vierailija
36/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi lupiinia vihataan? Se on kaunis kasvi monessa paikassa.

Vierailija
37/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän tuollainen monivärinen perinteinen kukkaniitty ja tienpiennar on paljon kauniimpi kuin pelkkää tummanliilaa lupiinia täynnä oleva. Luulen, että monetkaan ihmiset ei vaan tajua lupiinin haitallisuutta.

Vierailija
38/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täälläpäin leviää jättipalsami vielä aggressiivisemmin kuin lupiini. En edes tiedä, mistä se on tähän kylään ilmestynyt - yhtenä kesänä ilmestyi pyöräteiden varsille metsähakkuiden jälkeen ja nyt valtaa alaa kuin rutto. Oman pihani ympärystän olen saanut pidettyä puhtaana, mutta selkävammaisena en voi mennä yksin teiden varsia kitkemään eikä ketään muuta näytä kiinnostavan talkoot. Olen saanut myös tuota "nätti kukkahan se on" -vastausta, kun olen asiasta yrittänyt puhua.

Olenko muuten ainoa, ketä oksettaa jättipalsamin haju loppukesästä? Se haju on jotenkin niin kuvottavan imelä, etten voi lenkkeillä reiteillä, missä kasvaa monen metrin jättipalsameita.

Vierailija
39/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tielaitos kylvi lupiineja teiden varsille vielä 1980-luvulla. Tavoitteena hoitovapaat ja kauniit penkereet.

Mutta kuinkas sitten kävikään. Tästä ei enää paljon puhuta, mutta olen ollut yhdessä seminaarissakin, jossa tätä ideaa silloin 80-luvulla innokkaasti esiteltiin.

Vierailija
40/79 |
07.07.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä lupiineja on oikeasti saakelin hankalaa saada poistettua vaikka yrittäisikin. Pelkkä niiden katkominen ei toimi, kasvaa uudelleen. Myrkyttäminen tappaa helposti muutkin kasvit, lisäksi tehoaa huonosti. Ainoa löytämäni oikeasti toimiva tapa on juuria myötä repiminen, mutta se on todella aikaa vievää ja siemeniä jää maahan silti.