Miksi lupiinien leviämiselle ei tehdä mitään?

Mihin kohtaan se nyt sitten laitetaan se raja, milloin kasvi on ollut levinneenä luontoon niin kauan, että sen ymmärretään olevan jo Suomen luontoon kuuluva? Lupiineja on ollut Suomessa jo toista sataa vuotta, eikä ne mitään kaikkialle leviävää monokasvistoa ole luoneet.

Lupiini leviää ensisijaisesti alueille, joista ihminen on hävittänyt luonnontilaisen kasvuston, pientareille ja jättömaille. Onko se nyt sen haitallisempi kuin nokkonen, voikukka tai horsmakaan.

Joo, saahan sitä vihata, jos on vihaamaan alkannut, ja kitkekää vain omasta lähipiiristänne, jos se niin haittaa. Mutta turha houkutella minua niihin talkoisiin.   

Aika rauhallisesti nuo luonto-lehdessäkin tuntuvat lupiiniin suhtautuvan.

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/lupiini-pysyy-tulokkaana/

Suomen uhanalaisista lajeista suuri osa on ketokasveja ja niistä hyötyviä selkärangattomia. Perinteinen maatalous piti huolta tästä ketokasvien monimuotoisuudesta mutta nykyinen tehomaatalous ei enää tuota kauniita monimuotoisia niittyjä. Ketokasvit viihtyvät köyhässä maaperässä, jota laidunnetaan. Laiduntamisen voi hoitaa eläimet (lammas, hevonen) tai mekaanisesti viikatteella. Lupiini on kovaa vauhtia valloittamassa luontomme jo muutenkin harvinaiset niityt.

Lupiini hernekasvina reheväittää maaperää, jolloin arvokkaat ketokasvit syrjäytyvät ja harvenevat entisestään. Tästä seuraa monien päiväperhosten häviäminen ja luonnon köyhtyminen. Arvokas niittylajistomme on siten vaarassa. Kukin perhoslaji on erikoistunut käyttämään hyödyksi tiettyä kasvia ja kun tämä kasvi harvinaistuu, harvinaistuu myös kyseinen perhonen. Lisäksi lupiinin kukinto on perhoselle vaikea hyödynnettävä.

Lupiini on hankala hävitettävä, jonka siemenet säilyvät maaperässä kymmeniä vuosia. Lupiiniin ei niittäminen vaikuta, kasvi tulisi poistaa juurineen. Juurineen poisto kuitenkin nostaa syvemmällä olevat siemenet lähemmäs maanpintaa, jossa ne itävät. Juurineen poistoa on siis jatkettava useita vuosia. Tärkeää olisi yrittää poistaa kasvit ennen siemenien muodostusta, kukinnan aikana.

Vierailija kirjoitti:

Aika rauhallisesti nuo luonto-lehdessäkin tuntuvat lupiiniin suhtautuvan.

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/lupiini-pysyy-tulokkaana/

Tuossahan vain vastattiin kysymykseen lupiinin leviämisestä vuonna 2008. Siitä on kymmenen vuotta. Rivien välistä voi lukea, et ihmisellä on vastuu sen leviämisestä.

Monimuotoisuus tutkijat on kyllä niin kuajalla olevaa porukkaa, ettei niitä kukaan ota tosissaan. Eläinkunnan epäonnistujaa norppaa pitää suojella kalastajien elinkeinon uhalla, mutta loistavasti pärjäävä lupiini pitää kitkeä. Huhhuh! Onneksi normaali ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan eikä hypi kaiken maailman "asiantuntijoiden" mielen mukaan. En usko pätkääkään, että lupiini hävittäisi mitään lajeja. Miten ihmeessä kasvi edes pystyy siihen? :-D 

Vierailija kirjoitti:

Monimuotoisuus tutkijat on kyllä niin kuajalla olevaa porukkaa, ettei niitä kukaan ota tosissaan. Eläinkunnan epäonnistujaa norppaa pitää suojella kalastajien elinkeinon uhalla, mutta loistavasti pärjäävä lupiini pitää kitkeä. Huhhuh! Onneksi normaali ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan eikä hypi kaiken maailman "asiantuntijoiden" mielen mukaan. En usko pätkääkään, että lupiini hävittäisi mitään lajeja. Miten ihmeessä kasvi edes pystyy siihen? :-D 

Tuolla tietotasolla se varmasti on täysi mahdottomuus ymmärtää, se on ihan totta.

Vierailija kirjoitti:

Monimuotoisuus tutkijat on kyllä niin kuajalla olevaa porukkaa, ettei niitä kukaan ota tosissaan. Eläinkunnan epäonnistujaa norppaa pitää suojella kalastajien elinkeinon uhalla, mutta loistavasti pärjäävä lupiini pitää kitkeä. Huhhuh! Onneksi normaali ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan eikä hypi kaiken maailman "asiantuntijoiden" mielen mukaan. En usko pätkääkään, että lupiini hävittäisi mitään lajeja. Miten ihmeessä kasvi edes pystyy siihen? :-D 

Et taida ymmärtää syy-seuraussuhteista mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rauhallisesti nuo luonto-lehdessäkin tuntuvat lupiiniin suhtautuvan.

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/lupiini-pysyy-tulokkaana/

Tuossahan vain vastattiin kysymykseen lupiinin leviämisestä vuonna 2008. Siitä on kymmenen vuotta. Rivien välistä voi lukea, et ihmisellä on vastuu sen leviämisestä.

Niinhän siinä suoraan sanotaan. Että lupiinin luonnollinen leviäminen on hyvin hidasta.

Lupiini häiritsee lähinnä niitä, jotka eivät liiku luonnossa, vaan katselevat maisemia vain tieltä käsin. Kun menet edes parikymmentä metriä tieltä poispäin, ei siellä enää lupiinia kasva.

Mielestäni lupiinin vihaaminen on lähinnä osoitus luonnosta vieraantumisesta. Jos liikkuisitte metsissä, huomaisitte, ettei siellä lupiinia näy.

Täällä missä asutaan on ainakin yritetty jotenkin kasketa keväisin niitä alueita missä lupiinia esiintyy. Kaikki kuitenkin turhaa ja lupiinit kasvavat entisellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monimuotoisuus tutkijat on kyllä niin kuajalla olevaa porukkaa, ettei niitä kukaan ota tosissaan. Eläinkunnan epäonnistujaa norppaa pitää suojella kalastajien elinkeinon uhalla, mutta loistavasti pärjäävä lupiini pitää kitkeä. Huhhuh! Onneksi normaali ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan eikä hypi kaiken maailman "asiantuntijoiden" mielen mukaan. En usko pätkääkään, että lupiini hävittäisi mitään lajeja. Miten ihmeessä kasvi edes pystyy siihen? :-D 

Tuolla tietotasolla se varmasti on täysi mahdottomuus ymmärtää, se on ihan totta.

Olis hauska kuulla johtavien biologien mielipide tähän asiaan. Koska veikkaisin että a) ovat aika eri mieltä ja b) perustelut ovat av palsta tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rauhallisesti nuo luonto-lehdessäkin tuntuvat lupiiniin suhtautuvan.

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/lupiini-pysyy-tulokkaana/

Tuossahan vain vastattiin kysymykseen lupiinin leviämisestä vuonna 2008. Siitä on kymmenen vuotta. Rivien välistä voi lukea, et ihmisellä on vastuu sen leviämisestä.

Niinhän siinä suoraan sanotaan. Että lupiinin luonnollinen leviäminen on hyvin hidasta.

Lupiini häiritsee lähinnä niitä, jotka eivät liiku luonnossa, vaan katselevat maisemia vain tieltä käsin. Kun menet edes parikymmentä metriä tieltä poispäin, ei siellä enää lupiinia kasva.

Mielestäni lupiinin vihaaminen on lähinnä osoitus luonnosta vieraantumisesta. Jos liikkuisitte metsissä, huomaisitte, ettei siellä lupiinia näy.

Metsissä ei myöskään näy ketokasveja. Pientareet ja ihmisten läheisyydessä rehottavat niityt ovat ketokasvien aarreaittoja. ja suojelun arvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monimuotoisuus tutkijat on kyllä niin kuajalla olevaa porukkaa, ettei niitä kukaan ota tosissaan. Eläinkunnan epäonnistujaa norppaa pitää suojella kalastajien elinkeinon uhalla, mutta loistavasti pärjäävä lupiini pitää kitkeä. Huhhuh! Onneksi normaali ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan eikä hypi kaiken maailman "asiantuntijoiden" mielen mukaan. En usko pätkääkään, että lupiini hävittäisi mitään lajeja. Miten ihmeessä kasvi edes pystyy siihen? :-D 

Tuolla tietotasolla se varmasti on täysi mahdottomuus ymmärtää, se on ihan totta.

Olis hauska kuulla johtavien biologien mielipide tähän asiaan. Koska veikkaisin että a) ovat aika eri mieltä ja b) perustelut ovat av palsta tasoa.

Siitä vaan tutustumaan Luonnontieteellisen keskusmuseon huippubiologien valmistelemaan kansalliseen vieraslajistrategiaan ja vieraslajiportaaliin. Jos se sinusta on peräti jopa hauskaa niin kuka tietää, ehkä opitkin jotain. Brake a leg :) !

Ravinnepäästöistä kun ollaan nykyään huolissaan, niin on ilmeisesti jäänyt huomaamatta että lupiini tekee ilmasta itselleen typpilannoitetta ja kun kasvi lakastuu, niin se typpi lähtee kiertoon ja osittain päätyy lopulta vesien mukana järviin.

Sinilevästä sitten maristaan, mutta ei kitketä lupiineja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lupiini on maanparannuskasvi. Se viihtyy lähinnä huonossa maaperässä. Kun kasvi on maan parantanut, se siirtyy muualle.

Mä olen nähnyt lupiinin tulevan, mutta en kyllä muista yhtään paikkaa, josta olisin nähnyt sen itsestään lähteneen. Ja olen muuten katsellut tätä asiaa tuolla meidän kylällä siitä lähtien, kun naapuri pisti itselleen lupiinipenkin 70-luvulla.

Mun kukkapenkissä se ei viihtynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monimuotoisuus tutkijat on kyllä niin kuajalla olevaa porukkaa, ettei niitä kukaan ota tosissaan. Eläinkunnan epäonnistujaa norppaa pitää suojella kalastajien elinkeinon uhalla, mutta loistavasti pärjäävä lupiini pitää kitkeä. Huhhuh! Onneksi normaali ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan eikä hypi kaiken maailman "asiantuntijoiden" mielen mukaan. En usko pätkääkään, että lupiini hävittäisi mitään lajeja. Miten ihmeessä kasvi edes pystyy siihen? :-D 

Tuolla tietotasolla se varmasti on täysi mahdottomuus ymmärtää, se on ihan totta.

Olis hauska kuulla johtavien biologien mielipide tähän asiaan. Koska veikkaisin että a) ovat aika eri mieltä ja b) perustelut ovat av palsta tasoa.

Siitä vaan tutustumaan Luonnontieteellisen keskusmuseon huippubiologien valmistelemaan kansalliseen vieraslajistrategiaan ja vieraslajiportaaliin. Jos se sinusta on peräti jopa hauskaa niin kuka tietää, ehkä opitkin jotain. Brake a leg :) !

Onko tää siis sama kuin vieraslajit.fi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rauhallisesti nuo luonto-lehdessäkin tuntuvat lupiiniin suhtautuvan.

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/lupiini-pysyy-tulokkaana/

Tuossahan vain vastattiin kysymykseen lupiinin leviämisestä vuonna 2008. Siitä on kymmenen vuotta. Rivien välistä voi lukea, et ihmisellä on vastuu sen leviämisestä.

Niinhän siinä suoraan sanotaan. Että lupiinin luonnollinen leviäminen on hyvin hidasta.

Lupiini häiritsee lähinnä niitä, jotka eivät liiku luonnossa, vaan katselevat maisemia vain tieltä käsin. Kun menet edes parikymmentä metriä tieltä poispäin, ei siellä enää lupiinia kasva.

Mielestäni lupiinin vihaaminen on lähinnä osoitus luonnosta vieraantumisesta. Jos liikkuisitte metsissä, huomaisitte, ettei siellä lupiinia näy.

Metsissä ei myöskään näy ketokasveja. Pientareet ja ihmisten läheisyydessä rehottavat niityt ovat ketokasvien aarreaittoja. ja suojelun arvoisia.

Ketokasveja kasvaa luonnontilassa vain poikeuksellisen karuissa paikoissa, esim. harjujen paahteisilla yläosilla ja kallioiden liepeillä. Niille sopivat elinympäristöt lisääntyivät silloin, kun maata otettiin enemmän maanviljely- ja laidunmaakäyttöön, ja maasta alettiin ryöstöhyödyntää sen ravinteita. Vähennettiin vuosikausien ajan kasveihin sitoutuneita ravinteita joko laiduntamalla tai niittämällä ja korjaamalla heinät talteen.

Nykyään, kun tällainen ihmisasutusten läheisten metsä- ja niittyalueiden hyötykäyttö on vähentynyt, nämä alueet alkavat uudelleen rehevöityä ja metsittyä. Jos halutaan säilyttää ketokasveille sopivat olosuhteet, se onnistuu helposti niittämällä säännöllisesti alueet, ja korjaamalla kasvusto pois. Toinen vaihtoehto on laiduntaa alueilla esim. lehmiä tai lampaita. Lupiinit häviävät siinä samalla helposti.

Jos ravinteita ei alueilta poisteta, ei lupiinien vainoamisesta ole mitään hyötyä. Muut, rehevämmän maan kasvit valtaavat alueet joka tapauksessa ketokasveilta.

Lupiini ei ole se varsinainen syy ketokasvien vähenemiseen. Se on seuraus maankäytön muuttumisesta, ei syy.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki asiantuntijat eivät ole yhtä vakuuttuneet vieraslajien kaikinpuolisesta pahuudesta:

https://yle.fi/uutiset/3-8145038

En aio käyttää kesälomaani lupiinien kitkemiseen.

Tuota minäkin olen ihmetellyt. Kaikki lajithan tänne ovat tulleet vieraslajeina, kun ei täällä jääkauden jälkeen kasvanut yhtään mitään. Jotkut ovat tulleet aikaisemmin, toiset myöhemmin. Esimerkiksi tuollainen erittäin yleinen ja kaikkien tuntema (joskaan ei ehkä nimeltä tuntema) kasvi kuin pihasaunio on ilmestynyt Suomeen vasta 1800-luvun puolivälissä. Eläinkunnan puolella siili on tullut vasta 1900-luvulla. Jos vieraslajit ovat pahasta, eikö nuo pitäisi hävittää?

Lupiini voi olla tällä hetkellä menestyjä, mutta luonnossa tapaa käydä niin, että menestyvälle lajille löytyy ennen pitkää vihollisia, jotka rupavat pitämään kantaa kurissa. Se voi olla lupiinia ravinnokseen käyttävä eläin, se voi olla kasvitauti. 

Siis porukka on huolissaan jostain monimuotoisuudesta mutta on samalla valmis _myrkyttämään_ kasveja :D:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monimuotoisuus tutkijat on kyllä niin kuajalla olevaa porukkaa, ettei niitä kukaan ota tosissaan. Eläinkunnan epäonnistujaa norppaa pitää suojella kalastajien elinkeinon uhalla, mutta loistavasti pärjäävä lupiini pitää kitkeä. Huhhuh! Onneksi normaali ihminen osaa ajatella omilla aivoillaan eikä hypi kaiken maailman "asiantuntijoiden" mielen mukaan. En usko pätkääkään, että lupiini hävittäisi mitään lajeja. Miten ihmeessä kasvi edes pystyy siihen? :-D 

Tuolla tietotasolla se varmasti on täysi mahdottomuus ymmärtää, se on ihan totta.

Olis hauska kuulla johtavien biologien mielipide tähän asiaan. Koska veikkaisin että a) ovat aika eri mieltä ja b) perustelut ovat av palsta tasoa.

Siitä vaan tutustumaan Luonnontieteellisen keskusmuseon huippubiologien valmistelemaan kansalliseen vieraslajistrategiaan ja vieraslajiportaaliin. Jos se sinusta on peräti jopa hauskaa niin kuka tietää, ehkä opitkin jotain. Brake a leg :) !

EHkä sinun kannattaisi pysyä kotimaisissa kielissä, kun nuo vieraskielet eivät oikein näytä sujuvan. "Jarruta jalka"... Mitä tuolla oikein haluat sanoa? Tavoitteletko teattereissa lavalle menevälle esiintyjälle sanottavaa toivotusfraasia, break a leg?