Puhutaan hetki ms-taudista
Oletko itse sairastunut? Tunnetko jonkun sairastuneen? Millaisilla oireilla sairaus alkoi ja kuinka nopeasti se on edennyt?
Kommentit (17)
Sairastan ms-tautia, diagnoosista viisi vuotta.
Huomattiin lääkärissä vahingossa, kun toinen jalkani läpsyi.
Oireina tällä hetkellä kasvojen puutuminen, hermosäryt, ja tuntopuutokset.
Eniten harmitti pistos hoito, nyt helpompaa kun tabletti lääkitys.
Kysy vaan, vastaan mielelläni.
Nainen ikää 42.
Vierailija kirjoitti:
Sairastan sm tautia.
Meinasit, että tää oli nyt kovinkin hauska juttu ms-tautia sairastavien mielestä? No joo, vähän huvitti/hymähdytti, mut ei varmaan kaikkia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairastan sm tautia.
Meinasit, että tää oli nyt kovinkin hauska juttu ms-tautia sairastavien mielestä? No joo, vähän huvitti/hymähdytti, mut ei varmaan kaikkia...
Saorastan oikeasti sm tautia.
Multippeli Scleroosi . MS. Kävely huonoa, vähän horjuvaa, ja näkö huono. Jollakin on tasapainoa auttava apuväline. Ei sellaista tautia sairastavaa voi olla huomaamatta, kyllä se näkyy. jotkut joutuvat katetroimaankin virtsaansa.
Vaikuttaa olevan melko yleinen Suomessa. Tämähän luokitellaan autoimmuunisairaudeksi. Jotkut ovat sitä mieltä, että toksoplasmoosilla voisi olla jotain osuutta asiaan. Toiset taas ovat sitä mieltä, että D-vitamiinin puute altistaa tälle. Ja perimä.
Hei seiska...
Ei huomaa.
Olen se joka aiemmin ketjussa kertoi sairastavansa, ja minusta ei todella pysty mitenkään huomaamaan sairautta, jos en sitä kerro.
Kerro lisää toksoplasmoosin ja ms-taudin yhteydesta?
Mulla on ms-tauti ja ei mitään oireita sitten diagnoosin. Ihan normaali työkykyinen olen. Lääkettä syön mutta vaikka välillä on ollut kausia että olen ollut ilman, ei silläkään ole ollut hirveästi vakavia vaikutuksia. Viimeisimmässä magneettikuvaksessa näkyi et sairaus ei ole edennyt. En katetroi itseäni. En horju. Näen normaalisti. Seksielämäkin toimii. Tämä tauti voi olla niin erilainen ihmisestä riippuen. Jostakin luin, että miehillä yleensä tauti on vakavempi. Naisilla ei niinkään. Olen nyt 40v. Koen, että jaksan vielä vallan hyvin seuraavat 30 vuotta normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ms-tauti ja ei mitään oireita sitten diagnoosin. Ihan normaali työkykyinen olen. Lääkettä syön mutta vaikka välillä on ollut kausia että olen ollut ilman, ei silläkään ole ollut hirveästi vakavia vaikutuksia. Viimeisimmässä magneettikuvaksessa näkyi et sairaus ei ole edennyt. En katetroi itseäni. En horju. Näen normaalisti. Seksielämäkin toimii. Tämä tauti voi olla niin erilainen ihmisestä riippuen. Jostakin luin, että miehillä yleensä tauti on vakavempi. Naisilla ei niinkään. Olen nyt 40v. Koen, että jaksan vielä vallan hyvin seuraavat 30 vuotta normaalisti.
Ai niin. Sattumalta työkaverilla on myös ms-tauti. Pääsee kohta eläkkeelle. Ei hänestäkään näy päällepäin mitään ja on tehnyt töitä viimeiset 40 vuotta ihan normaalisti.
No eikös ms tauti on osaltaan sitä, ettei kykene muodostamaan sisäistä harmoniaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös ms tauti on osaltaan sitä, ettei kykene muodostamaan sisäistä harmoniaa?
Eli siis mielen tasapainoa. Mielenterveysongelmaisia ei tulisi äästää vallankahvaan koska mitään rakentavaa ei synnyt vaan mielenterveysongelmaiset vain tuhoavat toisensa. Vahvempien ja viisaampien tulisi aina tukea heikompia.
Oletan että jollakin taholla olisi jotakin rakentavaa ja perusteltua näkemystä teorialleni? Eli masentunut ihminenhän näkee tavallisesti kaiken hyvinkin mustana ja kapeakatseisesti.
MIKSI joutuu katetroimaan virtsan?MIkä siinä estää virtsan tuloa?
Itselläni on ollut kipuja silmissä, oikeassa oli pitkään lievää kipua, monia vusoia ,nyt ei ole ollut, mutta vasemmassa ollut vähän kovempaa silloin tällöin, ja näköhäiriöitä tullut. kaksi sokeuskohtausta, ehkä tia, mutta jäi värinää vasempaan silän reunaan.EI ole diagnoosia joskus epäillyt MS.ää. mutta ei varmaankaan ole sitä.Luulisi että olisi jo enemmän oireita jos olisi sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös ms tauti on osaltaan sitä, ettei kykene muodostamaan sisäistä harmoniaa?
Eli siis mielen tasapainoa. Mielenterveysongelmaisia ei tulisi äästää vallankahvaan koska mitään rakentavaa ei synnyt vaan mielenterveysongelmaiset vain tuhoavat toisensa. Vahvempien ja viisaampien tulisi aina tukea heikompia.
Oletan että jollakin taholla olisi jotakin rakentavaa ja perusteltua näkemystä teorialleni? Eli masentunut ihminenhän näkee tavallisesti kaiken hyvinkin mustana ja kapeakatseisesti.
Kyllmä minä ainakin henkilökohtaisesti tahtoisin tehdä töitä sen eteen, että mahdollsimman moni voisi vähän nauttiakin elämästä ja että elämä olisi elämäsen arvoista. Se on minusta sitä hyvinvointia jota hyvinvointivaltio ei itsessään käsitteenä ja sen poliittisena agendana käsitä kuin siinä mitä taloudellisesti suhteessa.
Ei ms-tautia sairastavat masentuneita ole. Tai voivat olla, mutta siinä missä muutkin. Onko ap. saanut jo tietoa tilanteestaan?
Ulla-Maija Aaltosella oli ms. Kuoli alle 70 v mutta ei kai johtunut siitä sairaudesta.
Taudin eri muodot ovat hyvin erilaisia, ja nykyaikaiset lääkkeet hidastavat huomattavasti sen etenemistä.
Oma läheiseni sairastui jo teini-ikäisenä 1950-luvulla, jolloin sairautta hädin tuskin osattiin diagnosoida, saati hoitaa, ja eli lähes 70-vuotiaaksi. Viimeiset kymmenen vuotta toimintakyky ja kognitiiviset kyvyt olivat heikot. Muuten elämä meni varsin hyvin, huomattavasti paremmin kuin lääkärit osasivat aikoinaan ennustaa. Eli kävely, perhe-elämä ja ajoittain työssäkäyntikin onnistuivat.