Te naiset olette kummallisia.
Makaatte paikoillanne päiväkausia synnytyksen jälkeen ja ensimmäisten viikkojenkin jälkeen synnytyksen jälkeen melkein koko ajan valittaen koko ajan, kuinka huonosti voitte. Minullakin vaimo synnytti kuukausi sitten eikä juuri muuta tee kuin makaa ja ruikuttaa, että minun pitää tehdä kotityöt ja hoitaa vauvaa, koska hän oli raskaana ja synnytti. Kun joku eläinlajin naaras synnyttää, niin ei se voi maata päiväkausia paikoillaan, kun saalistajat söisivät sen tai sitten se kuolisi nälkään. Luontodokumenteissa joku nisäkäslajin emo ehkä makaa maassa vähän aikaa synnytyksen jälkeen, nousee ylös ja jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan. Poikanenkin voi kävellä ja juosta jo muutaman tunnin kuluttua synnytyksen jälkeen, kun ihmislapsi ei osaa syntyessään mitään. Jos me ihmiset joutuisimme yhtäkkiä elämään luontoon, niin kuolisimme taatusti sukupuuttoon pian näiden asioiden vuoksi.
Kommentit (12)
Onpa kummallista. Kyllä sen pitäisi jo pystyä hoitelemaan sun kaverit.
Mene metsästämään perheellesi ruokaa, äläkä vingu netissä.
Kyllä se kohta pääsee taas ansaitsemaan baariin.
No minä melkein kuolin synnytyksen jälkeen. En siinä sitten oikein pystynyt juoksentelemaan gebardinpennun lailla ympäriinsä.
Avutonpa olet. Et pärjää ilman naista.
Naiskirjoittaja vahvistaa naisten kummallisuuden kirjoituksellaan.
Huoh, on naaraassasi toki moitteen aihetta. Miksi ihmeessä on lisääntynyt moisen inisijän kanssa, jonka pitäisi olla hankkimassa naaraalle ja poikaselle ruokaa eikä täällä vinkumassa. :/
Kokeile itse synnytystä ja sen jälkeen lähe juoksemaan maratoni.
Ja kuule ei kaikkia nisäkkäitä voi verrata keskenään. Onhan koirakin sukukypsä parin vuoden iässä mutta ihmislapsi on vasta taapero. Miten ihminen ennen sitten luonnossa pärjäsi vaikka on kehittynyt sukukypsäksi hitaasti?
Te miehet olette kyllä juntteja. Juu kyllä sieltä sängystä olisi pitänyt jo nousta kuukauden jälkeen, jos kaikki synnytyksessä meni OK. On kuitenkin tilanteita, joissa on jouduttu paikkaamaan, kokoamaan, tikkaamaan tai tullut muita komplikaatioita jolloin se ei onnistu ihan noin vaan. Synnytuksen jälkeen kroppa voi olla todella kovilla ja pahimmillaan palautuminen kestää viikkoja. Jotkut vaurioit ovat niin isoja ettei niitä voi edes korjata. Ja ennen kun joku ajattelee, että onhan ennenkin niitä ongelmia ollut niin ihmiset kuolivat niihin. Eli ei todellakaan jatkettu sitä elämää niin helposti.
Sitä paitsi jos olet töissä niin mitähän silloin äiti tekee? No hoitaa sen lapsen ja tekee ne kotityöt. Sinä tulet kotiin töistä, äiti tekee edelleen hommia. Kuule tervetuloa vaan perhe-elämään. Siitä lapsesta todellakin pitää huolehtia ja samoin kodista. Perhe on myös elätettävä. Tuliko se ihan yllärinä?
Kyllä terve nainen on normaaliraskauden ja -synnytyksen jälkeen ihan hyvässä kunnossa muutamassa päivässä. Hoituvat vauva, muut lapset ja huushollikin. Tietysti suotavaa olisi, että olisi myös rauhaisaa aikaa viettää vastasyntyneen kanssa jne. Mutta tämäkin on pitkälti järjestelykysymys, vauva kangareppuun ja siinä tissinpäähän, ja menoon mukaan. Ja öisin viereen nukkumaan ja tissinpäähän, pois öiset vaippojen vaihtamiset.
Näin sitä on ennenkin pärjätty. Nykyäitylit taitavat olla liian hemmoteltuja.
Jaksaisi hän jos ap:tä ei olisi vieressä valittamassa. Miehen asenne näkyy naisen jaksamissa.
Masennusta. Kyyditse lääkäriin ettei syvene psykoosiksi.