Mieheni sanoi että vauvamme ansaitsi kuolla
Viime lokakuussa 7 kk ikäinen vauvamme kuoli kohtuun. Oli ja on edelleen tiukka paikka minulle. Kyseessä ensimmäinen lapsi minulle. Miehellä edellisestä liitosta teinipoika joka asuu meillä. Mieheni ei puhunut lapsen menetyksestä, halusi vain eteenpäin ja uutta yrittämään. Pakotin hänet keskustelemaan aiheesta ja kysyin miksi ei tukenut minua.
Kuulumma exänsä kanssa raskausaika oli ihanaa ja toisenlaista kuin minun kanssa. Olin kuulemma kettumainen ja ilkein akka jonka ikinä nähnyt ja sanoi minun raskausajan olleen painajaista. Syytti lasta minun muuttumisesta hulluksi ja sanoo että oli hyvä että vauva kuoli.
Mitäs sanotte tähän???
Kommentit (6)
Öö, itse en haluaisi tuollaista miestä lapseni isäksi, en edes seurustelisi tuollaisen kanssa. Kunnioitus, siinä sana sinulle, mieti tarkasti.
Mä ajattelin jo, että 7kk vauva kuoli, mutta kyse olikin sikiöstä. Ei siinä, ei se mitenkään tee tilannetta hienommaksi. Oli kyllä aika törkeästi sanottu. Miten miehet voivatkin suhtautua omaan lapseensa tuolla tavalla? Että hänestä olikin vaan hyvä että kuoli. Tiedätkö, minusta olisi aika hyvä, jos jättäisit tuon kusipään.
En ole mitään itsekkäämpää ja julmempaa kuullut kenenkään suusta. Ja vielä isäksi itseään kutsuu.
Vierailija kirjoitti:
En ole mitään itsekkäämpää ja julmempaa kuullut kenenkään suusta. Ja vielä isäksi itseään kutsuu.
Isyys on biologinen fakta, eikä mikään ihmistyyppi.
Varmaan jonkunlainen suojareaktio siis defenssi surua ja tuskaa vastaan.Miehenhän ei odoteta itkevän vaan vahva pitää olla ja itkeminen on heikkouden merkki.
Sanon 0/ 5