Kun ei vaan saa töitä, itkettää, masentaa...
Näinkö tässä käy taas? Työllistyminen pätkiinkin oli jo pari vuotta sitten hankalaa, mutta jotain sain 10-15 haastattelun jälkeen. En siis selvästikään ole haastatteluissa parhaimmillani. No, lähdin täydennyskoulutukseen hakemaan lisäosaamista erikoisalalle, jossa on ihan aidosti työvoimapula. Nyt koulutus on käyty ja innolla työnhakuun. Hakijamäärät näihin on luokkaa 2-6, kun aikaisemmin oli 50-100. Haastattelukutsuja on napsunut jo neljä viikossa, mutta kolmesta hylsy. Neljäskin taisi mennä ohi, kun piti eilen ilmoittaa ja ei ole kuulunut mitään. Kahteen niistä oli kaksi haastateltavaa ja kumpaankin valittiin se toinen. Mielestäni haastattelut meni hyvin, kuuntelin hyvin haastattelijaa ja mitään nihkeyttä ei ilmennyt. Enpä vaan tullut valituksi. Tietysti työkokemus tältä alalta ei huimaa päätä, mutta eipä niillä valituillakaan ole, kun kyse on kuitenkin pätkätöistä. Vähän kokeneemmat saa jo vakipaikkoja.
Alkaa tulla jo pakokauhu, että taasko mennään. Edes näillä työmarkkinoilla en saa töitä, kun aina joku muu menee edelle. En jaksa enää opiskella, tuntuu, että tsemppausenergiatkin valuu peltoon. Aiemmat kokemukset on olleet niin karvaat, että jo nyt alan latistua henkisesti tähän tilanteeseen, vaikka sinänsä neljä haastattelua viidellä hakemuksella on hyvä saldo. Mutta kun en tule valituksi, en jaksa enää haastatteluja. Kurssikavereilla kaikilla muilla on varmaan jo töitä.... Mikä helvetti minussa on vikana? Olen mielestäni mukava ihminen, saan suuni auki, hymyilen, olen siististi puettu ja laitettu. Yleensä olen ihan pidetty ihmisenä ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. Onko se tää ikä? Olen jo 41-vuotias ja valitut on 25-30 -vuotiaita. Alan tulla ihan paranoidiksi ja epäilen, että minusta annetaan jostain entisestä työpaikasta huonoja lausuntoja. En vaan keksi, mistä niitä voisi tulla, koska olen mielestäni työni hoitanut ja tullut esimiehieni kanssa toimeen, ollut ns. helppo työntekijä, joka ei valita, ei riitele ja tekee vaan hyväntuulisena oman työnsä.
Kommentit (15)
Pelkään pahoin että ikä, nyt on työnantajan markkinat. Pystyisitkö työllistymään ulkomaille?
Onko uusi työ hoitoalalta? Lähde suosiolla vaikka Ruotsiin joksikin aikaa. Ei kannata jäädä tänne kärvistelemään.
Sitten kun on siellä töissä niin....
itkettää, masentaa ja vi*u**aaaa!!!!
Samat tunnelmat täällä. En edes kummoisiin töihin hae vaan näitä kurjimpia siivous ym. joita pitäisi kaikille olla kun vaan viitsii tehdä. Mutta kun pienehkö lama kaupunki ja ikää jo on eikä terveys ole enää paras niin työttömänä saa olla. En enää edes usko että tulen koskaan työllistymään. Itsetunto on niin pohjalukemissa kun voi vaan olla. Ja sipilä jaksaa syyllistää työttömiä, se ei ainakaan oloa paranna.
Nelosella alkava ikä on jo rasite työmarkkinoilla nykyään. Työnantajat suosivat 25-30 - vuotiaita paitsi jos kyse on jostain vankkaa asiantuntemusta vaativista töistä, jolloin taas vaaditaan paljon työkokemusta.
Voi kuule, täällä 30-vuotias samassa tilanteessa. Ryhmähaastatteluissa muut ovat n. 20-25-vuotiaita ja aina joku heistä valitaan. Omasta mielestäni oon nainen parhaassa iässä, nuori mutta aikuinen, mutta silti oon näköjään liian vanha työelämään.
Jos ei ole perhesiteitä, rajojen ulkopuolella saa töitä vaikka 70-vuotiaatkin, kun on vain hyvä asenne. Tää ikäkysymys on hyvin suomalainen juttu, ehkä jossain maissa, mutta monessa maassa suomalainen keski-ikäinen on hyvää valuuttaa.
Itsekään en ikinä ole saanut juuri noita töitä, joihin pitäisi olla hirveä työvoimapula eikä edes lainkaan hakijoita, jos henkilöstöyritysten edustajia tv-uutisissa uskoo. Todella omituista varsinkin kun aiemmissa töissä on aina kehuttu sekä työpaikalla että jälkikäteen jutellessa, eikä hakemuksistakaan ole yksikään asiantuntija löytänyt mitään vikaa. Että mikä se vika minussa on, etten kelpaa edes esim. siivoojan haastatteluun, jos heistä on kerran pula? Miksen keksi siihen syytä? Ja miksei sitä ole huomattu noissa työpaikoissa, joissa olen kuitenkin ollut?
Työllistyin lopulta uudelleen aiempaan työpaikkaani nyt kun tilauskanta on taas vähän parantunut. Ja kaikki on sujunut ihan hyvin. Eli miksi ihmeessä sitten mihinkään muualle en kelvannut?
(Ja miksi ihmeessä olin työttömänä kaikkien päättäjien mielestä laiska ja työhaluton ja nyt yhtäkkiä töidensaannin jälkeen jälleen kunnon kansalainen? Enhän ole muuttunut asenteeltani mihinkään!)
Suomessa on kaikki niin hankalaa. Koko ajan keksitään tiukempia ja tiukempia vaatimuksia. Nekään, jotka täyttää nämä vaatimukset, eivät ole tyytyväisiä kun töissä ollessaan heille sitten keksitään aina vaan lisää rimoja ylitettäviksi. Koomisinta on, että monessa paikassa samat hommat saadaan tehtyä paljon pienemmällä porukalla, mutta olennainen ero on siinä, että jokainen saa olla oma itsensä. Työpaikalla erilaisuus todellakin on rikkautta.
Ei ongelma ole sinun, vaan koko tämän yhteiskunnan. Luuletko, että ne sinun paperisi tekevät sinusta oikeasti pätevämmän hakemiisi töihin kuin kuka hyvänsä lukutaitoinen, normaalijärkinen ihminen olisi. Täsmäkoulutukset ovat vain yksi tapa tehdä työmarkkinoista entistäkin joustamattomammat. Muualla maailmassa duunaritason (mukaanlukien hoitotyö) töihin pääsee jos osaa lukea tekstiä ja ymmärtää puhetta. Suomessa pitää opiskella 4 vuotta että saa mitata verenpaineen.
Yrittäkää vähän kovemmin ja tarpeentullen vaikka valehdelkaa ikänne. Mitä vtun väliä sillä iällä on jos olette osaavia ihmisiä. Jos haluaa töitä niin täytyy olla tosi röyhkeä ja antaa työnantajalle mitä tämä haluaa. Loppupeleissä millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että saa työsopimuksen allekirjoitettua.
Kun pääset töihin niin ei sitä työnantajaa kiinnosta minkä ikäinen olet tai onko sinulla lapsia ja tupakoitko vai et ymym. Työnantajaa kiinnostaa se miten hyvin teet työsi.
Ei se välttämättä noin ole. Työnantaja voi pitää nelikymppistä kokeneena ja taitavana, eikä enää lapsia haluavana. Ei nelikymppinen vielä mikään vanha ole.
Riippuu tietysti mitä töitä haet. Toisaalta nyt on massatyöttömyys, säästöt, hallitus jne. joten minkäs voi. Älä turhaan syyttele itseäsi. Terveys on tärkein, ja se voi mennä ihan missä iässä vaan.
T. Työnantaja
Joo, saman ikäinen, enkä saanut koulutustani vastaavia töitä ikäni takia ja työvoimapula on alalla juu. Vähän vaikea jättää ikää pois kun se näkyy dokumenteissa. Voisihan sen tietysti väärentämällä väärentää ja aina siis ihan aina mua luullaan nuoremmaksi ulkonäköni takia että voisihan tuo toimia.
Sitten saat potkut jo koeajalla kun selviää että olet papereihin tietoja väärentänyt. Kyllä se ikä selviää.
ikä