Lue keskustelun säännöt.
Ruksitodistukset ovat kyllä aika erikoisia. Miten kauan niitä pitää kestää? Normaalit numerotodistukset kunniaan!
03.06.2017 |
Näkisi silmäyksellä lapsen koulumenestyksen todellisen tilanteen.
Kommentit (135)
Lapset joutuvat joka tapauksessa kilpailemaan opiskelupaikoista, työpaikoista, seurustelukumppanista jne. Olisi ihan hyvä herättää tervettä kilpailuviettiä ja tavoittellisuutta riittävän varhain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, numerot selkeämpiä. Nyt täytyy yrittää tulkita että mitä tasoa mikäkin virke tarkoittaa.
Taitaa suunta olla enneminkin niin päin että opetussuunnitelmien laatijat haluaisivat siirtyä pois numeroarvioinnista. En kannata. Ei ne rastit kerro mitään, numerot selkeämpiä.
Lapsen ensimmäinen huudahdus todistuksen nähdessään oli, että ihan tyhmää, kun nyt ei voi vertailla todistuksia!
Ja ihan nyt sitten tiedoksi vertailukammoisille, että luokissa lapset etsivät sen samantasoisen luokkakaverin, jonka kanssa kilpailevat keskenään numeroista. Ei kukaan kierrä kokeiden jälkeen eikä myöskään todistuksen kanssa vertailemassa koko luokan tuloksia.
Se samantasoisen kanssa vertaileminen on juuri sitä tervehenkistä kilpailua mikä nyt on vaikeutettu.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa suunta olla enneminkin niin päin että opetussuunnitelmien laatijat haluaisivat siirtyä pois numeroarvioinnista. .
No nehän ne juuri sitä haluavat. Mutta miksi? Se on jäänyt hyvin epäselväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onpa naiivia. Ei ne numerotkaan kerro yhtään sen enempää. Kyllä siinä arvioijasta riippuen saadaan yhden numeron heitto ihan sääntönä, kahdenkin vielä helposti.
Ja jos vielä ympätään vaikkaäidinkielen numeroon koko homma vuorovaikutustaidoista kirjoittamisen ja lukemisen kautta ilmaiaulliaiin taitoihin, se ei kyllä kerro kenellekään enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
No onpa naiivia. Ei ne numerotkaan kerro yhtään sen enempää. Kyllä siinä arvioijasta riippuen saadaan yhden numeron heitto ihan sääntönä, kahdenkin vielä helposti.
Ja jos vielä ympätään vaikkaäidinkielen numeroon koko homma vuorovaikutustaidoista kirjoittamisen ja lukemisen kautta ilmaiaulliaiin taitoihin, se ei kyllä kerro kenellekään enää mitään.
"Ilmaisullisiin"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numeroton arviointi ei ole ysin ja kympin oppilaille yhtä kannustava kuin numerotodistus. Tosi "kivaa", kun teet kaiken hyvin, opit ja osaat. Ja se ei näy missään. Nyt mennään heikkojen ehdoilla ja otetaan osaavilta pois.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ensimmäinen huudahdus todistuksen nähdessään oli, että ihan tyhmää, kun nyt ei voi vertailla todistuksia!
Ja ihan nyt sitten tiedoksi vertailukammoisille, että luokissa lapset etsivät sen samantasoisen luokkakaverin, jonka kanssa kilpailevat keskenään numeroista. Ei kukaan kierrä kokeiden jälkeen eikä myöskään todistuksen kanssa vertailemassa koko luokan tuloksia.
Se samantasoisen kanssa vertaileminen on juuri sitä tervehenkistä kilpailua mikä nyt on vaikeutettu.
Ja itsensä kanssa. Se motivoi, jos oma taso nousee ja jos on korkealla, kiinnostaa saada pidettyä itsensä siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No onpa naiivia. Ei ne numerotkaan kerro yhtään sen enempää. Kyllä siinä arvioijasta riippuen saadaan yhden numeron heitto ihan sääntönä, kahdenkin vielä helposti.
Ja jos vielä ympätään vaikkaäidinkielen numeroon koko homma vuorovaikutustaidoista kirjoittamisen ja lukemisen kautta ilmaiaulliaiin taitoihin, se ei kyllä kerro kenellekään enää mitään.
Ei kerro tuo vaikkaäidinkieli ja ilmaiaulliaiikään.
Jyväskylässä ainakin ollaan siirtymässä vähitellen kokonaan sanalliseen arviointiin ja numerot annetaan tulevaisuudessa vasta 9. luokan keväällä. Ihan idioottimaista. Onneksi oma kuopus ehtii käydä peruskoulun loppuun ennen tämän typeryyden toteuttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enää ei voida jakaa oikeita todistuksia kun imbesillit somalit eivät opi lukemaan eikä kirjoittamaan ja numeroista asian näkisi selvästi.
Näinhän se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpa naiivia. Ei ne numerotkaan kerro yhtään sen enempää. Kyllä siinä arvioijasta riippuen saadaan yhden numeron heitto ihan sääntönä, kahdenkin vielä helposti.
Ja jos vielä ympätään vaikkaäidinkielen numeroon koko homma vuorovaikutustaidoista kirjoittamisen ja lukemisen kautta ilmaiaulliaiin taitoihin, se ei kyllä kerro kenellekään enää mitään.Ei kerro tuo vaikkaäidinkieli ja ilmaiaulliaiikään.
No, onnekseni todistuksia ei vielä tarvitse kirjoittaa kännykällä.
PS. Ehkä ensimmäisestä virheestäni ainakin saat selvän, jos oikein yrität 😚
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ala-asteella ekat numerot todistuksessa vasta 5. luokalla ja se toimi ihan hyvin. Ei niitä numeroita osannut kaivata ja enemmän sanallisista arvioista sai palautetta omasta osaamisesta. (Ja tämä siis oli jo 90-luvulla, ettei tämä sanallinen arviointi mikään uusi keksintö ole.)
Aaah, tää on niin mun foorumi! En tykkää yhtään tästä uuden opsin mukaisesta todistuksesta. Todistukseen kirjoitettu ummet ja lammet lässyn lässyn läätä. Hirveän hankala tulkata mikä kaipaa lisätsemppiä ja missä menee hyvin ja voi jatkaa samaan malliin. Olis edes rastitoidistus, mutta kun ei sitäkään vaan erillisiä lauseita.
Sanokaa mun sanoneen niin tää on tuhoon tuomittu juttu! Ei mua ainakaan mitkään lässytykset osaamisesta motivoisi yhtään. Ja positiivisen kautta kaikki. Valitettavasti lapset tarvitsevat sitä keppiä ja porkkanaa. Ei pelkästään porkkanaa.
Vierailija kirjoitti:
Jyväskylässä ainakin ollaan siirtymässä vähitellen kokonaan sanalliseen arviointiin ja numerot annetaan tulevaisuudessa vasta 9. luokan keväällä. Ihan idioottimaista. Onneksi oma kuopus ehtii käydä peruskoulun loppuun ennen tämän typeryyden toteuttamista.
Meinasin kirjoittaa, että sehän on sama kuin päräyttäisi ne numerot vasta ysillä kylmiltään, mutta sitten tajusin, että kirjaimellisesti siitähän tuossa on kyse. Täyttä pumpulissapitämistä ja sitten yhtäkkiä numerot, kun niillä on merkitystä.
Mä kävin kouluni 70-80-luvulla ja jo silloin puhuttiin että Ruotsissa sai todistukseen numerot vasta yläkoulussa ja valtakunnalliset ylioppilaskokeet oli lopetettu. Nuoriso kyllä pääsi ylioppilaaksi lukion suoritettuaan, kokeet vaan lopetettiin.
Suomi seuraa pikkuhiljaa perässä. Tokaluokkalaiset menevät metsään matikantunnilla ja keräävät kymmenen käpyä tai kymmenen oksaa. En usko että Suomessa on enää valtakunnallisia ylioppilaskokeita kun nämä oppilaat tulevat täysi-ikäisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ala-asteella ekat numerot todistuksessa vasta 5. luokalla ja se toimi ihan hyvin. Ei niitä numeroita osannut kaivata ja enemmän sanallisista arvioista sai palautetta omasta osaamisesta. (Ja tämä siis oli jo 90-luvulla, ettei tämä sanallinen arviointi mikään uusi keksintö ole.)
No niin oli myös mun vanhimmilla lapsilla, mutta onneksi palattiin takaisin numeroarviointiin. Ja nyt sitten taas tuohon jonninjoutavaan lätinään. Kyllä mun mielestä ysit ja kympit todistuksessa kertovat tosi hyvin siitä, missä mennään. Sen sijaan se, että todetaan, että tavoitteet on saavutettu, ei kerro minulle eikä lapsille juuri mitään. Tavoitteet voi olla saavuttanut kuka vaan kasin ja kympin välillä oleva oppilas. Mutta tasapäistäminen on nyt sitten taas autuutta. Eihän toki hyvien oppilaiden tarvitse saada tietää sitä, että ovat hyviä koulussa.
Totta!!!
t. ope