Lue keskustelun säännöt.
Ruksitodistukset ovat kyllä aika erikoisia. Miten kauan niitä pitää kestää? Normaalit numerotodistukset kunniaan!
03.06.2017 |
Näkisi silmäyksellä lapsen koulumenestyksen todellisen tilanteen.
Kommentit (135)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ensimmäinen huudahdus todistuksen nähdessään oli, että ihan tyhmää, kun nyt ei voi vertailla todistuksia!
Ja ihan nyt sitten tiedoksi vertailukammoisille, että luokissa lapset etsivät sen samantasoisen luokkakaverin, jonka kanssa kilpailevat keskenään numeroista. Ei kukaan kierrä kokeiden jälkeen eikä myöskään todistuksen kanssa vertailemassa koko luokan tuloksia.
Se samantasoisen kanssa vertaileminen on juuri sitä tervehenkistä kilpailua mikä nyt on vaikeutettu.
Ei todellakaan omia numeroita kerrota edes kaverille. Onko sun lapsesi joku nassikka???
Tavoitteet saavutettu- mitkä tavoitteet? Esim oppilas joka ennen tavoitteli 10 ja toinen joka 7tai 8? Jos kaikilla lukee tavoitteet saavutettu niin mitä tietoa tämä heille antaa osaamisestaan? voisko joku avata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ensimmäinen huudahdus todistuksen nähdessään oli, että ihan tyhmää, kun nyt ei voi vertailla todistuksia!
Ja ihan nyt sitten tiedoksi vertailukammoisille, että luokissa lapset etsivät sen samantasoisen luokkakaverin, jonka kanssa kilpailevat keskenään numeroista. Ei kukaan kierrä kokeiden jälkeen eikä myöskään todistuksen kanssa vertailemassa koko luokan tuloksia.
Se samantasoisen kanssa vertaileminen on juuri sitä tervehenkistä kilpailua mikä nyt on vaikeutettu.
Ei todellakaan omia numeroita kerrota edes kaverille. Onko sun lapsesi joku nassikka???
Tietenkin kerrotaan ja numeroita vertaillaan. Olisi noloa olla näyttämättä numeroita. Koko koulutie perustuu siihen sähköistymiseen, mikä vallitsee kun kokeet jaetaan ja pitää kertoa koenumero kaikille. Todistuksia sitten kavereiden kanssa vertaillaan ja funtsitaan.
Opehan vois tuosta opsista punakynällä alleviivata ne asiat jotka vielä kaipaavat harjoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei sinä jonka mielestä tämä uusi arviointitapa on erinomaisen hyvä ja toimiva, kerrotko miksi näin on?
Vierailija kirjoitti:
Jos todistuksessa lukee että tavoitteet saavutettu, haluaisin tietenkin tietää mitä nämä tavoitteet ovat olleet. Niitä ei ole koskaan kerrottu missään. Eli tavoiteluettelo mukaan, kiitos. Ja jos on osittain saavutettu, olisi kiva tietää mikä osa-alue vaatii vielä petraamista.
No, voidaanhan sitä miettiä mihin näitä arviointeja sitten tarvitaan? Tarvitaanko niitä oikeasti mihinkään? Ja sitten voidaan miettiä sitäkin että mikä motivoi opiskeluun? Mikä oikeasti innostaa oppimaan uusia asioita?
No hyvänen aika, opetussuunnitelma määrittää tavoitteet suomalaiselle perusopetuksen. Löydät paikallisen suunnitelman kunnan sivuilta (tai jos et, niin valtakunnallisen, opetuksen järjestäjää velvoittavan suunnitelman löydät opetushallituksen sivuilta)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todistuksessa lukee että tavoitteet saavutettu, haluaisin tietenkin tietää mitä nämä tavoitteet ovat olleet. Niitä ei ole koskaan kerrottu missään. Eli tavoiteluettelo mukaan, kiitos. Ja jos on osittain saavutettu, olisi kiva tietää mikä osa-alue vaatii vielä petraamista.
No, voidaanhan sitä miettiä mihin näitä arviointeja sitten tarvitaan? Tarvitaanko niitä oikeasti mihinkään? Ja sitten voidaan miettiä sitäkin että mikä motivoi opiskeluun? Mikä oikeasti innostaa oppimaan uusia asioita?
No hyvänen aika, opetussuunnitelma määrittää tavoitteet suomalaiselle perusopetuksen. Löydät paikallisen suunnitelman kunnan sivuilta (tai jos et, niin valtakunnallisen, opetuksen järjestäjää velvoittavan suunnitelman löydät opetushallituksen sivuilta)
Mutta jos lapsella on jostain aineesta vaikka arvio "tavoitteet osittain saavutettu", niin mitä se auttaa vaikka tavaisin kuinka opetussuunnitelmaa, jos ei yhtään avata, että mitä ne osa-alueet ovat joita ei ole saavutettu?
Tai kun "tavoitteet saavutettu" merkinnän saa sekä sillä, että jostain aineesta on ollut arvosanana 10 ja jostain arvosana 7. Eli uuden normin mukaan siitä entisestä kympin aineesta riittää 7-8, kun sillä saa kuitenkin ihan saman arvion kuin kympilläkin.
Kyllä vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin ja OPS:kin on ihan hyvä lukaista läpi, osallistua vanhempien varttiin ja seurata lapsen läksyjen tekemistä.
Mutta ei vanhemmilta nyt sentään voi vaatia, että he ovat yhtäkkiä opettajan veroisia asiantuntijoita ja ymmärtävät täysin jonkun opsin kriteerit ja osaavat tulkita lapsensa koulunkäyntiä vuoden varrelta niin, että osaisivat poimia "tavoitteet osittain saavutettu" arviosta ne osa-alueet joita ei ole saavutettu. Niihin sisältyy kuitenkin siellä koulun seinien sisällä tapahtuvaa toimintaakin, kuten vaikka tuntiaktiivisuutta jne. Aletaanko oppitunnit lähettää livenä vanhemmille ja se sitten seuraavat ops kädessä miten lapsella menee?
Juttelin luokkaretkellä lapsen opettajan kanssa ja hän vastusti tätä uutta arviointitapaa.
Eipä kuulu vastausta miksi tämä on hyvä juttu!;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin kouluni 70-80-luvulla ja jo silloin puhuttiin että Ruotsissa sai todistukseen numerot vasta yläkoulussa ja valtakunnalliset ylioppilaskokeet oli lopetettu. Nuoriso kyllä pääsi ylioppilaaksi lukion suoritettuaan, kokeet vaan lopetettiin.
Suomi seuraa pikkuhiljaa perässä. Tokaluokkalaiset menevät metsään matikantunnilla ja keräävät kymmenen käpyä tai kymmenen oksaa. En usko että Suomessa on enää valtakunnallisia ylioppilaskokeita kun nämä oppilaat tulevat täysi-ikäisiksi.
Tämä.
Ruotsissakin on toiminut niin hyvin, ruotsalainenkoulu on ihan nykyään maailmanluokkaa. Kannattaa kyllä matkia.
Helsingissä on käytössä 4 portainen sanallinen asteikko: tavoitteita ei saavutettu, välttävä, hyvä, erinomainen. Mitään muuta sanallista arviointia todistuksessa ei ole. Tosin osa aineista on pilkottu osa-alueisiin, matikassa oli ainakin luvut ja laskeminen, ongelmanratkaisu, geometria ja vieraissa kielissä kulttuurin tuntemus, vuorovaikutus, sanasto ja kirjallinen ilmaisu (en muista tarkasti mutta tähän tyyliin).
Käytännössä siis siirryttiin arvioinnissa asteikosta 4-10 asteikkoon 1-4 mutta käytetään numeroiden sijasta sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on käytössä 4 portainen sanallinen asteikko: tavoitteita ei saavutettu, välttävä, hyvä, erinomainen. Mitään muuta sanallista arviointia todistuksessa ei ole. Tosin osa aineista on pilkottu osa-alueisiin, matikassa oli ainakin luvut ja laskeminen, ongelmanratkaisu, geometria ja vieraissa kielissä kulttuurin tuntemus, vuorovaikutus, sanasto ja kirjallinen ilmaisu (en muista tarkasti mutta tähän tyyliin).
Käytännössä siis siirryttiin arvioinnissa asteikosta 4-10 asteikkoon 1-4 mutta käytetään numeroiden sijasta sanoja.
Kiitos kommentistasi, kiva saada faktatietoa.
Tuosta 'tavoitteita ei saavutettu', onko siitä mitään seurauksia lapselle? Pitääkö tehdä jotain lisää vai siirtyykö kumminkin seuraavalle vuosiluokalle.
Nelosella sai aikoinaan ehdot ja jos oli enemmän kuin kaksi nelosta jäi suoraan luokalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todistuksessa lukee että tavoitteet saavutettu, haluaisin tietenkin tietää mitä nämä tavoitteet ovat olleet. Niitä ei ole koskaan kerrottu missään. Eli tavoiteluettelo mukaan, kiitos. Ja jos on osittain saavutettu, olisi kiva tietää mikä osa-alue vaatii vielä petraamista.
No, voidaanhan sitä miettiä mihin näitä arviointeja sitten tarvitaan? Tarvitaanko niitä oikeasti mihinkään? Ja sitten voidaan miettiä sitäkin että mikä motivoi opiskeluun? Mikä oikeasti innostaa oppimaan uusia asioita?
No hyvänen aika, opetussuunnitelma määrittää tavoitteet suomalaiselle perusopetuksen. Löydät paikallisen suunnitelman kunnan sivuilta (tai jos et, niin valtakunnallisen, opetuksen järjestäjää velvoittavan suunnitelman löydät opetushallituksen sivuilta)
Mutta jos lapsella on jostain aineesta vaikka arvio "tavoitteet osittain saavutettu", niin mitä se auttaa vaikka tavaisin kuinka opetussuunnitelmaa, jos ei yhtään avata, että mitä ne osa-alueet ovat joita ei ole saavutettu?
Tai kun "tavoitteet saavutettu" merkinnän saa sekä sillä, että jostain aineesta on ollut arvosanana 10 ja jostain arvosana 7. Eli uuden normin mukaan siitä entisestä kympin aineesta riittää 7-8, kun sillä saa kuitenkin ihan saman arvion kuin kympilläkin.
Kyllä vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin ja OPS:kin on ihan hyvä lukaista läpi, osallistua vanhempien varttiin ja seurata lapsen läksyjen tekemistä.
Mutta ei vanhemmilta nyt sentään voi vaatia, että he ovat yhtäkkiä opettajan veroisia asiantuntijoita ja ymmärtävät täysin jonkun opsin kriteerit ja osaavat tulkita lapsensa koulunkäyntiä vuoden varrelta niin, että osaisivat poimia "tavoitteet osittain saavutettu" arviosta ne osa-alueet joita ei ole saavutettu. Niihin sisältyy kuitenkin siellä koulun seinien sisällä tapahtuvaa toimintaakin, kuten vaikka tuntiaktiivisuutta jne. Aletaanko oppitunnit lähettää livenä vanhemmille ja se sitten seuraavat ops kädessä miten lapsella menee?
Juttelin luokkaretkellä lapsen opettajan kanssa ja hän vastusti tätä uutta arviointitapaa.
Varmaan opsia tavatessaan huomasin, että painopiste on siirtynyt lukuvuoden aikaiseen arviointiin. Open (ja kodinkin)homma olisi tehdä kodin ja koulun välistä yhteistyötä lukuvuoden aikana niin, että olet lapsesi kanssa kartalla siitä, mikä sujuu ja mikä ei, jotta niihin voitaisiin vaikuttaa heti, eikä vasta ensi vuonna. Ehkä open vastustus tätä uutta kohtaan on taustalla kokemassasi informaationarkissa. Minusta voihyvin sanoa, että jos todistuksessa tulee yllätyksiä, ope on epäonnistunut työssään siltä osin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos todistuksessa lukee että tavoitteet saavutettu, haluaisin tietenkin tietää mitä nämä tavoitteet ovat olleet. Niitä ei ole koskaan kerrottu missään. Eli tavoiteluettelo mukaan, kiitos. Ja jos on osittain saavutettu, olisi kiva tietää mikä osa-alue vaatii vielä petraamista.
No, voidaanhan sitä miettiä mihin näitä arviointeja sitten tarvitaan? Tarvitaanko niitä oikeasti mihinkään? Ja sitten voidaan miettiä sitäkin että mikä motivoi opiskeluun? Mikä oikeasti innostaa oppimaan uusia asioita?
No hyvänen aika, opetussuunnitelma määrittää tavoitteet suomalaiselle perusopetuksen. Löydät paikallisen suunnitelman kunnan sivuilta (tai jos et, niin valtakunnallisen, opetuksen järjestäjää velvoittavan suunnitelman löydät opetushallituksen sivuilta)
Mutta jos lapsella on jostain aineesta vaikka arvio "tavoitteet osittain saavutettu", niin mitä se auttaa vaikka tavaisin kuinka opetussuunnitelmaa, jos ei yhtään avata, että mitä ne osa-alueet ovat joita ei ole saavutettu?
Tai kun "tavoitteet saavutettu" merkinnän saa sekä sillä, että jostain aineesta on ollut arvosanana 10 ja jostain arvosana 7. Eli uuden normin mukaan siitä entisestä kympin aineesta riittää 7-8, kun sillä saa kuitenkin ihan saman arvion kuin kympilläkin.
Kyllä vanhempien pitää osallistua lasten koulunkäyntiin ja OPS:kin on ihan hyvä lukaista läpi, osallistua vanhempien varttiin ja seurata lapsen läksyjen tekemistä.
Mutta ei vanhemmilta nyt sentään voi vaatia, että he ovat yhtäkkiä opettajan veroisia asiantuntijoita ja ymmärtävät täysin jonkun opsin kriteerit ja osaavat tulkita lapsensa koulunkäyntiä vuoden varrelta niin, että osaisivat poimia "tavoitteet osittain saavutettu" arviosta ne osa-alueet joita ei ole saavutettu. Niihin sisältyy kuitenkin siellä koulun seinien sisällä tapahtuvaa toimintaakin, kuten vaikka tuntiaktiivisuutta jne. Aletaanko oppitunnit lähettää livenä vanhemmille ja se sitten seuraavat ops kädessä miten lapsella menee?
Juttelin luokkaretkellä lapsen opettajan kanssa ja hän vastusti tätä uutta arviointitapaa.
Varmaan opsia tavatessaan huomasin, että painopiste on siirtynyt lukuvuoden aikaiseen arviointiin. Open (ja kodinkin)homma olisi tehdä kodin ja koulun välistä yhteistyötä lukuvuoden aikana niin, että olet lapsesi kanssa kartalla siitä, mikä sujuu ja mikä ei, jotta niihin voitaisiin vaikuttaa heti, eikä vasta ensi vuonna. Ehkä open vastustus tätä uutta kohtaan on taustalla kokemassasi informaationarkissa. Minusta voihyvin sanoa, että jos todistuksessa tulee yllätyksiä, ope on epäonnistunut työssään siltä osin.
..tavatessasi, infokatkoksessa,
Vierailija kirjoitti:
Eipä kuulu vastausta miksi tämä on hyvä juttu!;)
Nyt ei kukaan pahastu huonosta numerosta. Toisaalta kukaan ei pysty enää ilahtumaan hyvästä numerosta.
Meidän koulussa numeroarvioinnit näkyivät edelleen 6. luokan todistuksessa, sen lisäksi oli vielä kirjallisia arviointeja. Nykytodistus oli meillä laajempi kuin aikaisemmin.
Ilmeisesti osassa kouluista on menty helpon kautta, ei hyvä.
Näin nyt eka kertaa todistuksen tämän uudenmallisen. Siellä oli että saavuttanut sen minkä piti eli hyvä ja vastaa numerossa 8. Erikseen oli maininta matematiikasta mutta en muista oliko siinä mitä.
Oliko kenenkään mamman pojan todistuksessa että kiitettävä matematiikka vai hyvä. Hyvä 8 kiitettävä 9 vai oliko 10 vai oliko 10 erinomainen. Näin kahden alakoulaisen todistuksen ja siellä oli hyvä merkintöjä mutta matematiikan kohdalla oli mennyt kiitettävästi. Ei ollut mitään negatiivista eli ilmeisesti kaikki ok. Käytöskin tuntu olevan kondiksessa ja maininta myös, hyvin positiivista.
Mammat ei mitään hätää, viimeistään ylppäri kirjoitukset todistaa kuinka neropatteja jälkikasvu onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tavoitteet saavutettu- mitkä tavoitteet? Esim oppilas joka ennen tavoitteli 10 ja toinen joka 7tai 8? Jos kaikilla lukee tavoitteet saavutettu niin mitä tietoa tämä heille antaa osaamisestaan? voisko joku avata?
siellä voi olla erityismainintoja missä todella enemmän kuin hyvä.
Taitaa vaihdella näköjään näiden uusien sanallisten arviointien laatu aika lailla paikkakunnasta/koulusta/opettajasta riippuen. Joillakin on puoli sivua tekstiä per aine ja joillakin lukee vain "tavoitteet osittain saavutettu". Ensimmäinen tapa antaa todella paljon infoa ja toinen huomattavasti vähemmän kuin asteikko 4-10.
Enpä nyt sanoisi, että eteenpäin ollaan menty, kun oppilaat ovat paljon eriarvoisemmassa asemassa kuin ennen.