Litteä Maa ja Tallinnan TV-torni näkyy Helsingistä
Helsingistä voi nähdä Tallinnan TV-tornin!
Olen nähnyt TV-tornin paljain silmin Lauttasaaren lintutornista (vaikkakin varsin pienenä viivana horisontissa) eikä kyse ollut mistään kangastuksesta koska silloin kun zoomasin lähemmäksi (83X optisella ja 332X digitaalisella zoomilla) niin näki selvästi, että torni ei ollut ylösalas. Jotta kyse olisi yläpuolisesta kangastuskuvasta, oikean tornin lisäksi, sen yläpuolella täytyy olla feikki torni joka pitää olla ylösalas. Alapuolisessa kangastuksessa on kyse siitä, että harhakuva syntyy ylösalas olevana kuvana oikean kuvan alapuolelle HEIJASTUKSENA (eli eräänlaisena peilikuva).
Tänään löysin koneeltani ottamani epäselvän kuvan Tallinnan TV-tornista (maaliskuulta 2017). Se on kuvattu vain 3 metrin korkeudelta eteläiseltä uunisaaresta (Helsingistä). Matkaa oli tornille 75,75 kilometriä.
Se mikä tekee asiasta jännän on se, että tornin kokonaiskorkeus perustuksen kanssa on 338 metriä meriveden yläpuolella, ja kaarevuuslaskurien mukaan piilokorkeutta pitäisi olla tuolla matkalla 379,8 metriä kun kamerankorkeus on 3 metriä vesirajasta (kts. https://dizzib.github.io/earth/curve-calc/?d0=75.75&h0=3&unit=metric). Eli koko torni mastoineen pitäisi olla kokonaan piilossa horisontin takana, juuri tuon Maan kuvitteellisen pallomaisuuden takia. Mutta kuinkas ollakaan... kuvissa näkyy koko näköalatasanne (kork. 175 m) ja siitäkin hitusen alaspäin. Tuosta voi halutessaan tehdä sen johtopäätöksen, että Maa on litteä, eikä suinkaan pallon muotoinen.
Syy miksi koko torni ei näy kuvissa, siihen vaikuttaa yksi tai useampia tekijöitä:
1) Vesihöyry matkan varrella, lähellä vesirajaa, aiheuttaa refraktioita ja suurentaa meren siten että sen yläraja nousee korkeammalle ja peittää osan kauempana olevasta kohteesta.
2) Kuvauskulma on niin äärimmäisen matalta yli 75 km matkalla, että pienikin aallokko matkan varrella saattaa peittää kymmeniä metrejä tornin korkeudesta.
3) Zoomattava kohde painuu pitkillä matkoilla alaspäin (toisin kuin edessä oleva meriveden yläraja joka nousee ylös).
Teen tästä uuden artikkelin sivustolleni (www.tietopiste.com), mikäli porukalla riittää kiinnostusta lukea se ja nähdä kuvat tuosta reissusta.
Tiedän jo etukäteen (kokemuksesta) miten debunkkaajat yleensä perustelevat että olen väärässä. Niitä on tullut jo matkan varrella vastaan ja niillä on kaikilla sama stoori... eli refraktio. He sanovat, että oikeata tornia ei näkynytkään (koska ei pitäisi näkyä), vaan se mikä näkyy on ainoastaan yläpuolinen kangastus jonka valon taittuminen (refraktio) on saanut aikaiseksi veden ja ilman lämpötila-erojen takia. Olen nyt viimeisen kahden vuoden aikana ottanut niin paljon kuvia ja videoita kaukaisista kohteista, että voin omien kokemuksieni perusteella sanoa, että refraktio painaa kohteen yleensä ALEMMAKSI PITKILLÄ MATKOILLA, eikä ylemmäksi. Jos jotain ylimääräistä sittenkin näkyy sen oikean kohteen yläpuolella refraktion takia, oikea kohde TÄYTYY OLLA NÄKYVISSÄ ja sen päällä pitää olla ylösalas oleva kuva siitä oikeasta kohteesta. Jos ainut näkyvä kohde on oikein päin (esimerkiksi ilman "tuplakuvaa") kyse on oikeasta tarkasteltavastasta kohteesta. Toisinaan jos silti näkyy kaksi samanlaista kuva päällekkäin ja ylin on oikein päin, silloin alempi kuva on PEILIKUVA (eli heijastuskuva) vedessä, mutta se on silloin aina ylösalas ja molemmat kuvat ovat silloin melko kiinni toisissaan.
Refraktio ei koskaan etuo esille yhtään mitään piilossa olevaa tavaraa, vaan se taittaa, venyttä tai leventää ainoastaan sen oikeasti näkyvän osan. Mutta se ei tuo esille mitään ylimääräistä piilossa ollutta. Tätä on monen vaikeata käsittää, koska meille on jaettu kangastuksista ja refraktiosta disinformaatiota.
Kommentit (4)
Maa on toki litteä, mutta avaruus on kaareva.
Sinun ei ole pakko uskoa minuun. Jos haluat, saat toki edellen uskoa, että australialaiset saapastelee pää alaspäin. Saat myös uskoa, että lintu maapallon toisella puolella jaksa lentää ylösalas vesirajan lähellä, ilman että joutuisi taistelemaan Maan vetovoimaa vastaan, vaikka vetovoima samanaikaisesti pitää miljardien tonnien painosta valtamerta tiukassa syleilyssään.