Kertokaapa totuus siitä, miten paljon kieliä oikeasti luettiin silloin "vanhaan hyvään aikaan"?
Pakkoruotsin puolustajat yleensä selittävät sitä, ei pakkoruotsi ole mikään ongelma vaan laiskuus, sillä ennen kyllä opiskeltiin montaa kieltä, eikä pakkoruotsi ole mistään pois.
Miten on? Kuinka paljon niitä kieliä oikeasti opiskeltiin? Ja osattiinko niitä myös oikeasti?
Mututuntumalta itse arvelisin, että tämä mielikuva johtuisi siitä, että aiemmin paljon pienempi osuus oppilaista jatkoi lukioon ja lukioissa oli myös tiukempi jako kielilinja vs. matikkalinja. Ja koska pakkoruotsin puolustajien looginen ajattelukyky on yleensä heikko, he ovat todennäköisesti olleet kielilinjalla, joten he muistavat sen, että siellä kaikki lukivat paljon kieliä. Mutta tämä on vain hyvin pieni osa koko koululaisjoukosta.
Kommentit (71)
Minä opiskelin äidinkielen lisäksi 4 muuta kieltä, joista kolmea käytän edelleen lähes päivittäin.
enkku a:na, ruotsi b:nä, saksa c:nä ja ranska d:nä.
Enkku alkoi kolmannella, ruotsi seiskalla, saksa kasilla ja ranska lukiossa.
Mulla oli oppikoulun aikaan niin, että enkku alkoi kolmosella, ruotsi seiskalla ja saksa kasilla.
Nuo jatkuivat mulla lukiossa, mutta koska mulla oli pitkä matikka, fysiikka ja kemia, en ottanut enempää kieliä siellä.
Kielilinjalaiset ottivat ranskaa ja jotkut latinaa.
5 jatkaa. Laitoin luokat selvyyden vuoksi nykyistä vastaaviksi.
Englanti kolmannelta, ruotsi kuudennelta, saksa seiskalta ja ranska lukiossa. B- ja D- kielen (eli ruotsin ja ranskan) tuntimäärät oli lukiossa hurjat, muistaakseni jotain 7-8 tuntia viikossa. Kirjoitin kaikki kielet ja sain pohjan erittäin hyvälle kielitaidolle.
Itse luin englantia, ruotsia ja lukiossa saksaa. Omat viisi lasta ovat kaikki aloittaneet saksan alakoulussa ( maahanmuuttajalähiön koulu) englannin ohella, seiskalla alkoi ruotsi jossa pärjäävät myös ja osa on ottanut lyhytkursseja espanjaa ja japania.
Yksi jopa kirjoitti pitkän saksan.
Vierailija kirjoitti:
Enkku alkoi kolmannella, ruotsi seiskalla, saksa kasilla ja ranska lukiossa.
Mulla muuten sama, mutta lukiossa italia. Italiaa olen opiskellut ihan huvikseni muutenkin lueskelemalla italialaisia lehtiä. Pari kertaa käynyt Italiassa, pärjään yllättävän hyvin siellä ja paikalliset ovat todella innoissaan kun joku suomalainen vääntää heidän kieltään:).
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, ja sen lisäksi sitä pidempää vierasta kieltä ok ja myös sitä toista vierasta kieltä. Tämän lisäksi alkeita yhdestä tai kahdesta.
Nykyään englantia osataan paremmin kuin aiemmin mitään kieltä mutta sen lisäksi ei kyetä enää kommunikoimaan millään muulla kielellä.
Niin koska ennen? Eikö nykyään lueta kieliä peruskoulussa vähintään yhtä paljon kuin vaikka 80-luvulla?
Mun isoäiti joka oli syntynyt 1916 osasi ainakin neljää kieltä, opiskeli Helsingissä hyvässä koulussa, siihen aikaan aika harvinaista, vain rikkaat opiskeli kieliä.
Nykyäänhän on todella helppo kenen tahansa opiskella kieliä, ei edes ole kallista. Pakkoruotsilla ei tee yhtään mitään, ruotsin voi opiskella sellaiset jotka haluavat ja jotka sitä jostain syystä tarvitsevat, samoin kuin kaikki muutkin kielet.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Ylioppilaskokeissa kirjoitin suomen (L), ruotsin (L), englannin (L), ranskan (L) ja espanjan (E).
Ehkä tuo kertoo jotain siitä ettei ruotsi tuntunut haittaavan muita kieliä ollenkaan.
Enemmän haittasi se, että ranskan ja espanjan tunnit oli samaan aikaan, en saanut siis täyttä hyöytyä opetuksesta. Myös ylppäreissä joutui kirjoittamaan kummatkin kielet samana päivänä eikä siis saanut yhtään enempää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Vierailija kirjoitti:
Niin koska ennen? Eikö nykyään lueta kieliä peruskoulussa vähintään yhtä paljon kuin vaikka 80-luvulla?
Mun isoäiti joka oli syntynyt 1916 osasi ainakin neljää kieltä, opiskeli Helsingissä hyvässä koulussa, siihen aikaan aika harvinaista, vain rikkaat opiskeli kieliä.
Nykyäänhän on todella helppo kenen tahansa opiskella kieliä, ei edes ole kallista. Pakkoruotsilla ei tee yhtään mitään, ruotsin voi opiskella sellaiset jotka haluavat ja jotka sitä jostain syystä tarvitsevat, samoin kuin kaikki muutkin kielet.
Nykyään kielten opiskelu on kapeanpaa kuin koskaan.
Ja muuten ei tod ole helppo kenen tahansa opiskella kieliä, kun niitä ryhmiä ei vaan synny. Pitää erikseen kulkea kieliä painottavaan kouluun eikä sielläkään ole sanottua.
Kolmannella enkku, seiskalla ruotsi ja ranska, kasilla saksa. Lukiossa luin enää enkkua, ruotsia ja saksaa. Kirjoitin enkun E ja ruotsin M.
Vierailija kirjoitti:
Enkku alkoi kolmannella, ruotsi seiskalla, saksa kasilla ja ranska lukiossa.
Sama. Kirjoitin vuonna 1987.
80-luvulla kyllä kaikilla lukioon menevillä oli C-kieli. Jos ei otettu laajaa matikkaa, lukiossa otettiin vielä D-kieli.
Nykyiset viihteellisemmät valinnaisaineet ovat syöneet kielten opetusta. Ennen vaihtoehtoina oli joku konekirjoitus ja maa-ja metsätalous.
Itse kannatan kuitenkin valinnaisuutta ruotsin osalla, koska se on marginaalikieli. Osaan suomea, ruotsia, venäjää, saksaa, englantia ja ranskaa, ja ehdottomasti tuon ruotsin voisin vaihtaa tuosta johonkin maailmankieleen. Lapsillani ei ole koulussa ruotsia, mutta he opiskelevat kiinaa, enkä usko, että he ovat huonommassa asemassa suomalaiskouluja käyviin lapsiin verrattuna. (Osaavat tietysti myös suomea ja paikallista kieltä.)
Vm 71 ja 3. ruotsi, 7. enkku, 7. latina. Lukiossa ranska. Mutta ei nää ollu matikalle mitenkään vaihtoehtoisia...
Ennen luettiin ruotsia kolmannelta, englantia/saksaa viidenneltä ja yläkoulun puolella saattoi aloittaa vielä yhden kielen tai kaksi. Itse luin kolme lyhyttä, saksan, ranskan ja venäjän.
Tää oli se perussetti.