Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa totuus siitä, miten paljon kieliä oikeasti luettiin silloin "vanhaan hyvään aikaan"?
18.05.2017 |
Pakkoruotsin puolustajat yleensä selittävät sitä, ei pakkoruotsi ole mikään ongelma vaan laiskuus, sillä ennen kyllä opiskeltiin montaa kieltä, eikä pakkoruotsi ole mistään pois.
Miten on? Kuinka paljon niitä kieliä oikeasti opiskeltiin? Ja osattiinko niitä myös oikeasti?
Mututuntumalta itse arvelisin, että tämä mielikuva johtuisi siitä, että aiemmin paljon pienempi osuus oppilaista jatkoi lukioon ja lukioissa oli myös tiukempi jako kielilinja vs. matikkalinja. Ja koska pakkoruotsin puolustajien looginen ajattelukyky on yleensä heikko, he ovat todennäköisesti olleet kielilinjalla, joten he muistavat sen, että siellä kaikki lukivat paljon kieliä. Mutta tämä on vain hyvin pieni osa koko koululaisjoukosta.
Kommentit (71)
Milloin vanhaan.hyvään aikaan? On aika laaja käsite...
Sen vain muistan, että lukiossa 2000-luvun vaihteessa joskus tehtiin vanhoja yo-kokeita (esim 80-luvulta) englannin ja ruotsin tunneilla ja ne vanhat kokeet oli ihan sairaan helppoja. Kuitenkin mun taso oikeasti oli lähinnä 6-7 tienoilla ja kirjoituksista sain b:n. Eli kielien osalta ainakin vaatimustaso oli noussut huimasti jostain sieltä vanhoilta hyviltä ajoilta omina lukiovuosina. Nykymenosta en sitten sano mitään.
Itse en edes karsasta pakkoruotsia, päinvastoin minusta ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa jo ala-asteella, sillä kielten omaksuminen on sitä helpompaa mitä varhemmin aloittaa (eikä asennevammatkaan ole vielä niin pahoja). Toisaalta ymmärrän senkin, että esim itärajalla koetaan venäjä tärkeämmäksi opiskeluaineena. Eli ehkä pakkoruotsin sijaan pitäisi olla kaksi ala-asteella aloitettavaa kieltä joka puolella Suomea ja koulut sitten saisivat itse miettiä olisiko heistä oleellisempaa ruotsi, venäjä tai vaikka saksa. Meillä kun ikävä kyllä ei ollut edes mahdollisuutta koulun järjestämänä opiskella kuin pelkkää englantia ennen yläastetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Niin riippuu mistä " ennen vanhaan "nyt puhutaan.50- 60-luvulla ne, jotka eivät menneet keskikouluun, eivät opiskelleet mitään kieliä. Jatkoivat kansakoulussa, menivät ehkä ammattikouluun ja eivät opiskelleet mitään kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Olen aloittanut oppikoulussa (neljän kansakoululuokan jälkeen) 50-luvun puolivälissä. Ensimmäisellä alkoi ruotsi, toisella englanti ja neljännellä tai viidennellä saksa (myös venäjä oli valittavissa vaihtoehtoisesti). Lukiossa kielilinjalaiset valitsivat vielä joko ranskan tai latinan.
Vielä 50-luvulla ja ilmeisesti vielä 60-luvullakin kieliä opiskeltiin vain oppikouluissa, joissa opiskeli vain osa ikäluokkaa.
Vasta peruskouluun tultaessa kieliä alettiin opettaa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin koska ennen? Eikö nykyään lueta kieliä peruskoulussa vähintään yhtä paljon kuin vaikka 80-luvulla?
Mun isoäiti joka oli syntynyt 1916 osasi ainakin neljää kieltä, opiskeli Helsingissä hyvässä koulussa, siihen aikaan aika harvinaista, vain rikkaat opiskeli kieliä.
Nykyäänhän on todella helppo kenen tahansa opiskella kieliä, ei edes ole kallista. Pakkoruotsilla ei tee yhtään mitään, ruotsin voi opiskella sellaiset jotka haluavat ja jotka sitä jostain syystä tarvitsevat, samoin kuin kaikki muutkin kielet.
Nykyään kielten opiskelu on kapeanpaa kuin koskaan.
Ja muuten ei tod ole helppo kenen tahansa opiskella kieliä, kun niitä ryhmiä ei vaan synny. Pitää erikseen kulkea kieliä painottavaan kouluun eikä sielläkään ole sanottua.
Tämä on totta. Kieliryhmät säädetään säästösyistä ihan taktikoidusti niin suuriksi, ettei niitä tarvitse perustaa ja palkata kallista kielenopettajaa.
Vierailija kirjoitti:
Milloin vanhaan.hyvään aikaan? On aika laaja käsite...
Sen vain muistan, että lukiossa 2000-luvun vaihteessa joskus tehtiin vanhoja yo-kokeita (esim 80-luvulta) englannin ja ruotsin tunneilla ja ne vanhat kokeet oli ihan sairaan helppoja. Kuitenkin mun taso oikeasti oli lähinnä 6-7 tienoilla ja kirjoituksista sain b:n. Eli kielien osalta ainakin vaatimustaso oli noussut huimasti jostain sieltä vanhoilta hyviltä ajoilta omina lukiovuosina. Nykymenosta en sitten sano mitään.Itse en edes karsasta pakkoruotsia, päinvastoin minusta ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa jo ala-asteella, sillä kielten omaksuminen on sitä helpompaa mitä varhemmin aloittaa (eikä asennevammatkaan ole vielä niin pahoja). Toisaalta ymmärrän senkin, että esim itärajalla koetaan venäjä tärkeämmäksi opiskeluaineena. Eli ehkä pakkoruotsin sijaan pitäisi olla kaksi ala-asteella aloitettavaa kieltä joka puolella Suomea ja koulut sitten saisivat itse miettiä olisiko heistä oleellisempaa ruotsi, venäjä tai vaikka saksa. Meillä kun ikävä kyllä ei ollut edes mahdollisuutta koulun järjestämänä opiskella kuin pelkkää englantia ennen yläastetta.
Sairaan helppoja? Meillä on suomenkielinen teksti, joka piti kääntää englanniksi. Ei todellakaan sairaan helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luin englantia, ruotsia, ranskaa ja espanjaa. Ihan kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin vanhaan.hyvään aikaan? On aika laaja käsite...
Sen vain muistan, että lukiossa 2000-luvun vaihteessa joskus tehtiin vanhoja yo-kokeita (esim 80-luvulta) englannin ja ruotsin tunneilla ja ne vanhat kokeet oli ihan sairaan helppoja. Kuitenkin mun taso oikeasti oli lähinnä 6-7 tienoilla ja kirjoituksista sain b:n. Eli kielien osalta ainakin vaatimustaso oli noussut huimasti jostain sieltä vanhoilta hyviltä ajoilta omina lukiovuosina. Nykymenosta en sitten sano mitään.Itse en edes karsasta pakkoruotsia, päinvastoin minusta ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa jo ala-asteella, sillä kielten omaksuminen on sitä helpompaa mitä varhemmin aloittaa (eikä asennevammatkaan ole vielä niin pahoja). Toisaalta ymmärrän senkin, että esim itärajalla koetaan venäjä tärkeämmäksi opiskeluaineena. Eli ehkä pakkoruotsin sijaan pitäisi olla kaksi ala-asteella aloitettavaa kieltä joka puolella Suomea ja koulut sitten saisivat itse miettiä olisiko heistä oleellisempaa ruotsi, venäjä tai vaikka saksa. Meillä kun ikävä kyllä ei ollut edes mahdollisuutta koulun järjestämänä opiskella kuin pelkkää englantia ennen yläastetta.
Sairaan helppoja? Meillä on suomenkielinen teksti, joka piti kääntää englanniksi. Ei todellakaan sairaan helppoa!
No musta ne oli sairaan helppoja, kirjoitin L sekä pitkästä ruotsista että b- englannista. Yo vm -89..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna -68 toisella luokalla alkoi ruotsin opetus. Englanti tuli oppikoulun toisella, olin 12v. Saksan otin pitkänä 14v:nä. Lukiossa olisin voinut vielä ottaa ranskan, harmi että valikoima oli niin suppea siihen aikaan.
Eli 3 pakollista vierasta kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen luettiin ruotsia kolmannelta, englantia/saksaa viidenneltä ja yläkoulun puolella saattoi aloittaa vielä yhden kielen tai kaksi. Itse luin kolme lyhyttä, saksan, ranskan ja venäjän.
Tää oli se perussetti.
Kielien osaamisvaatimus on nykyään korkeampi. Englannin kielen pitää olla lähellä natiivia englannin osaamista.
Vaikka tuolloin opiskeltiin mainitsemiasi kieliä ei niitä osattu eikä osata. Pakkoruotsi esti järkevän tuntimäärän muille kielille ja saksan ym. kielien osaaminen jäi huonolle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
enkku a:na, ruotsi b:nä, saksa c:nä ja ranska d:nä.
Etkä osaa muuta kuin englantia tänä päivänä. Ja matematiikka et osaa yhtään.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Aika paljon ovat av:n vanhukset kieliä lukeneet. Tosielämässä aika vähän kuitenkin tapaan heitä, jotka näitä kieliä osaisi oikeasti PUHUA.
Ite oon yo 2000-luvulta ja lukenut niin enkun, ruotsin, saksan, latinan, ranskan ja italian. Yliopistossa myös oli pakollinen hollanti. Myös vähän espanjaa. Luin myös pitkän matskun ja fyssan. Kävin 4-v lukion. Sittemmin kaikkia muita olen käyttänyt ulkomailla asuessa/työssä paitsi ranskaa en missään vielä tähän päivään mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen useamman noin 60-vuotiaan, jotka eivät käytännössä puhu mitään kieliä. Pari sanaa englantia. Eivätkä ole opiskelleet ruotsia koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin vanhaan.hyvään aikaan? On aika laaja käsite...
Sen vain muistan, että lukiossa 2000-luvun vaihteessa joskus tehtiin vanhoja yo-kokeita (esim 80-luvulta) englannin ja ruotsin tunneilla ja ne vanhat kokeet oli ihan sairaan helppoja. Kuitenkin mun taso oikeasti oli lähinnä 6-7 tienoilla ja kirjoituksista sain b:n. Eli kielien osalta ainakin vaatimustaso oli noussut huimasti jostain sieltä vanhoilta hyviltä ajoilta omina lukiovuosina. Nykymenosta en sitten sano mitään.Itse en edes karsasta pakkoruotsia, päinvastoin minusta ruotsin opiskelu pitäisi aloittaa jo ala-asteella, sillä kielten omaksuminen on sitä helpompaa mitä varhemmin aloittaa (eikä asennevammatkaan ole vielä niin pahoja). Toisaalta ymmärrän senkin, että esim itärajalla koetaan venäjä tärkeämmäksi opiskeluaineena. Eli ehkä pakkoruotsin sijaan pitäisi olla kaksi ala-asteella aloitettavaa kieltä joka puolella Suomea ja koulut sitten saisivat itse miettiä olisiko heistä oleellisempaa ruotsi, venäjä tai vaikka saksa. Meillä kun ikävä kyllä ei ollut edes mahdollisuutta koulun järjestämänä opiskella kuin pelkkää englantia ennen yläastetta.
Sairaan helppoja? Meillä on suomenkielinen teksti, joka piti kääntää englanniksi. Ei todellakaan sairaan helppoa!
No se tekstien kääntäminenhän oli just tosi helppoa! Yritäpä uutta koetta.. 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
enkku a:na, ruotsi b:nä, saksa c:nä ja ranska d:nä.
Etkä osaa muuta kuin englantia tänä päivänä. Ja matematiikka et osaa yhtään.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Ei saksa ole vaikeaa. Yksi helpoimmista. Ite aloitin 14-v ja en erotu paikallisista. 😊
Ap ja muut! Tämä ei ole mikään mutukysymys. Asiaa on täysin vedenpitävästi tutkittu, ja ei, kyse ei ole lukiosta. Jo peruskoulussa kieltenopiskelu on vähentynyt rajusti.
http://yle.fi/uutiset/3-9611763
"Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt rajusti 2000-luvulla. Vain viidennes peruskoululaisista lukee kolmea tai useampaa kieltä.
Kun vuonna 2000 yli kolmannes koululaisista aloitti alakoulussa valinnaisen pitkän kielen opiskelun, reilut kymmenen vuotta myöhemmin vain joka neljäs oppilas opiskeli tätä neljännellä tai viidennellä luokalla alkavaa niin sanottua A2-kieltä. Vielä enemmän on romahtanut yläkoulussa alkavan valinnaisen B2-kielen opiskelu. Aiemmin sitä opiskeli joka viides oppilas, nyt vain joka kymmenes."
En muuten usko, että lukionkaan osalta kyse on linjoista. Olen itse muinaismuistoikäinen eli 50-vuotias, ja minäkään en joutunut valitsemaan kieli- tai matikkalinjaa. Olen siis lukenut jo kurssimuotoisessa lukiossa, ja luin pitkän matikan sekä neljää vierasta kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ovat av:n vanhukset kieliä lukeneet. Tosielämässä aika vähän kuitenkin tapaan heitä, jotka näitä kieliä osaisi oikeasti PUHUA.
Ite oon yo 2000-luvulta ja lukenut niin enkun, ruotsin, saksan, latinan, ranskan ja italian. Yliopistossa myös oli pakollinen hollanti. Myös vähän espanjaa. Luin myös pitkän matskun ja fyssan. Kävin 4-v lukion. Sittemmin kaikkia muita olen käyttänyt ulkomailla asuessa/työssä paitsi ranskaa en missään vielä tähän päivään mennessä.
Älä valehtele.
Tuohon aikaan oli mahdollista aloittaa kaksi kieltä ala-asteella ja kaksi yläasteella. Lukiossa viides. Sinä väität lukeneesi kuutta ja päälle vielä muka pitkän matikan ja fyssan.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ovat av:n vanhukset kieliä lukeneet. Tosielämässä aika vähän kuitenkin tapaan heitä, jotka näitä kieliä osaisi oikeasti PUHUA.
Ite oon yo 2000-luvulta ja lukenut niin enkun, ruotsin, saksan, latinan, ranskan ja italian. Yliopistossa myös oli pakollinen hollanti. Myös vähän espanjaa. Luin myös pitkän matskun ja fyssan. Kävin 4-v lukion. Sittemmin kaikkia muita olen käyttänyt ulkomailla asuessa/työssä paitsi ranskaa en missään vielä tähän päivään mennessä.
Olen käyttänyt englantia työkielenä 8h päivässä viimeiset 23 vuotta. Olen naimisissa suomenruotsalaisen kanssa ja minulla on ruotsalaisia ystäviä joiden kanssa puhun ruotsia. En sentään riksvenskaa mutta ymmärrettävää kyllä.
Saksaa käytän vähemmän mutta puhun sitä lomilla, jostain syystä lempikieleni noista koulussa opituista. Palautuu parissa päivässä ja pystyn käymään normikeskusteluja esim siellä asuvien paikallisten ystävieni kanssa heidän omalla kielellään. Emme vaihda englanniksi (he eivät sitä juurikaan edes osaa).
Italiaa puhun auttavasti, sen olen oppinut lähes 30v aikana kun olemme lomailleet Italiassa (ei mitään viikon pakettimatkoja). Normi arkikieli sujuu, pystyn seuraamaan keskustelua vaikken ehkä ihan briljantteja vastauksia pystykään antamaan. Italialla olen selvinnyt myös Romaniassa käydessäni, kieli on niin selkeästi latinan ja italian sekoitusta.
t nro 49 ?? (se joka aloitti ruotsilla v 68)
Vierailija kirjoitti:
Pidetäänkö vanhana hyvänä aikana 1950-60-lukuja, kun suuri osa kansasta ei lukenut yhtään mitään muuta kieltä kuin Suomea? Silloin ei kansakoulussa opiskeltu mitään vierasta kieltä eikä myöskään toista kotimaista, paitsi ne saamelaiset, joiden oli pakko oppia suomea.
Ruotsia ei kansakoulun käyneet osanneet muuta kuin ehkä socker ja kaffe, jonka lukivat paketin kyljestä.
Ei-niin-vanhana aikana eli omana koululuaikana ja vähän sitä ennen eli 1960-70-luvuilla tuli jo kansakouluun ja peruskouluun englanti, mutta ruotsia ei alaluokilla luettu. Vieläkin on työelämässä hyvinkin pitkälle kouluttautuneita virkaihmisiä, jotka eivät ole koskaan kouluaikana lukeneet englantia vaan saksaa.
Itse aloitin englannin opiskelun muistaakseni kansakoulun neljännellä, ja oppikoulussa tuli ruotsi muistaakseni toisella, eli nykyistä peruskoulun 6. luokkaa vastaavalla luokalla. Valinnaisena oli sitten mitä milloinkin: saksaa , ranskaa, venäjä, mutta harvemmin pienissä maalaiskouluissa saatiin kuin ehkä yksi saksanryhmä.
Ei pidä paikkaansa. Mun isäni on syntynyt 1927 ja luki ruotsia ja saksaa, äitini 1934 ja luki ruotsia ja englantia. Ihan vaan kasnakoulun ja keskikoulun köyneitä ovat ja asuneet Pohjanmaalla pienellä paikkakunnalla.
Minä taas olen 1967 syntyneenä aloittanut englannin kolmannella, ruotsin seitsemännellä, saksan kahdeksannella ja venäjän lukiossa.
Mutta nämä mutut ovat toisarvoisia, koska asiaa on tutkittukin ja todettu kielten opiskelun romahtaneen.
"Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt rajusti 2000-luvulla. Vain viidennes peruskoululaisista lukee kolmea tai useampaa kieltä.
Kun vuonna 2000 yli kolmannes koululaisista aloitti alakoulussa valinnaisen pitkän kielen opiskelun, reilut kymmenen vuotta myöhemmin vain joka neljäs oppilas opiskeli tätä neljännellä tai viidennellä luokalla alkavaa niin sanottua A2-kieltä. Vielä enemmän on romahtanut yläkoulussa alkavan valinnaisen B2-kielen opiskelu. Aiemmin sitä opiskeli joka viides oppilas, nyt vain joka kymmenes."
http://yle.fi/uutiset/3-9611763
Miksi kieltenopiskelun väheneminen liitetään pakkoruotsiin? Olen käynyt yläasteen 90-luvun puolivälissä ja pakkoruotsista huolimatta opskellut 5-6 vierasta kieltä.
Suomen itsenäisyys perustuu erittäin suurelta osin siihen, ettemme opi vieraita kieliä. Emme me ole historiamme mittaan mitään ruotsia osanneet sen enemmän kuin venäjääkään. Ne ovat täysin eri kieliperheistä eikä meidän kielemme niihin taivu koskaan. - Olen dipl.kielenkääntäjä ja pääkieleni on ruotsi.