Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa totuus siitä, miten paljon kieliä oikeasti luettiin silloin "vanhaan hyvään aikaan"?
18.05.2017 |
Pakkoruotsin puolustajat yleensä selittävät sitä, ei pakkoruotsi ole mikään ongelma vaan laiskuus, sillä ennen kyllä opiskeltiin montaa kieltä, eikä pakkoruotsi ole mistään pois.
Miten on? Kuinka paljon niitä kieliä oikeasti opiskeltiin? Ja osattiinko niitä myös oikeasti?
Mututuntumalta itse arvelisin, että tämä mielikuva johtuisi siitä, että aiemmin paljon pienempi osuus oppilaista jatkoi lukioon ja lukioissa oli myös tiukempi jako kielilinja vs. matikkalinja. Ja koska pakkoruotsin puolustajien looginen ajattelukyky on yleensä heikko, he ovat todennäköisesti olleet kielilinjalla, joten he muistavat sen, että siellä kaikki lukivat paljon kieliä. Mutta tämä on vain hyvin pieni osa koko koululaisjoukosta.
Kommentit (71)
Peruskoulun yläasteella aloitin saksan kielen. Lukioon kun menin niin saksan opiskelu alkoi uudelleen alusta. Aloitin myös venäjän kielen opiskelun. Se vähän jäi, mutta opettelin sitä itsenäisesti. Menin yliopistolle töihin ja ainakin venäjän kielen opiskelu auttoi kirjastotyössä translitteroinnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Tarkoitat varmaan lukion käyneitä, mutta muista toki se, että paljon pienempi osuus ikäluokasta meni lukioon.
A-englanti kolmannelta, b-ruotsi seitsemänneltä (3+3+3 tuntia yläasteella), c-kieli kahdeksannella ja d lukiossa. Ei ollut vaikeaa tai hankalaa, isot ryhmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Koko ikäluokkaa koskeva pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun myötä eli n. 40 vuotta sitten. Sitä ennen vain pieni osa koululaisista opiskeli ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmannella a kieli, viidennellä b kieli, seiskalla c kieli. Aikuisena olen opiskellut muita kieliä huvikseni mutta ranskaa tarvin töiden takia ja olisi paljon helpompaa jos siihen olisi joku koulupohja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Koko ikäluokkaa koskeva pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun myötä eli n. 40 vuotta sitten. Sitä ennen vain pieni osa koululaisista opiskeli ruotsia.
No siinä tapauksessa olet kovin väärässä. Koskaan ei ole ollut aikaa, että KAIKKI olisivat osanneet asioida ruotsiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aloittanut oppikoulussa (neljän kansakoululuokan jälkeen) 50-luvun puolivälissä. Ensimmäisellä alkoi ruotsi, toisella englanti ja neljännellä tai viidennellä saksa (myös venäjä oli valittavissa vaihtoehtoisesti). Lukiossa kielilinjalaiset valitsivat vielä joko ranskan tai latinan.
Kun kävin lukion 1980-luvun alussa, kaikilla oli pakko olla ruotsin lisäksi kaksi muuta vierasta kieltä. Meidän lukiossamme ne olivat englanti, jonka kaikki olivat aloittaneet ala-asteen 3. luokalla, ja saksa, jonka noin puolet oli aloittanut 8. luokalla ja puolet aloitti lukion alussa.
Niillä, jotka eivät lukeneet pitkää matematiikkaa, oli useimmilla ruotsin, englannin ja saksan lisäksi vielä yksi vieras kieli lisää, meidän koulussa joko venäjä tai latina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummeli kirjoitti:
Peruskoulun yläasteella aloitin saksan kielen. Lukioon kun menin niin saksan opiskelu alkoi uudelleen alusta. Aloitin myös venäjän kielen opiskelun. Se vähän jäi, mutta opettelin sitä itsenäisesti. Menin yliopistolle töihin ja ainakin venäjän kielen opiskelu auttoi kirjastotyössä translitteroinnissa.
Mitä on translitterointi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Koko ikäluokkaa koskeva pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun myötä eli n. 40 vuotta sitten. Sitä ennen vain pieni osa koululaisista opiskeli ruotsia.
No siinä tapauksessa olet kovin väärässä. Koskaan ei ole ollut aikaa, että KAIKKI olisivat osanneet asioida ruotsiksi.
Minä en ole ollutkaan alkuperäinen kommentoija. Lisäsin vain neutraalin faktan peruskoulusta, eli ennen peruskoulua ei ollut yleistä pakkoruotsia ja vain osa oppilaista luki ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Jopa minun isoveljeni joka sai 70-luvulla ruotsista ehdot kolme kertaa osasi Tukholmassa ostaa kaupasta ruotsiksi ja keskustella ravintolassa ruotsiksi.
Pidetäänkö vanhana hyvänä aikana 1950-60-lukuja, kun suuri osa kansasta ei lukenut yhtään mitään muuta kieltä kuin Suomea? Silloin ei kansakoulussa opiskeltu mitään vierasta kieltä eikä myöskään toista kotimaista, paitsi ne saamelaiset, joiden oli pakko oppia suomea.
Ruotsia ei kansakoulun käyneet osanneet muuta kuin ehkä socker ja kaffe, jonka lukivat paketin kyljestä.
Ei-niin-vanhana aikana eli omana koululuaikana ja vähän sitä ennen eli 1960-70-luvuilla tuli jo kansakouluun ja peruskouluun englanti, mutta ruotsia ei alaluokilla luettu. Vieläkin on työelämässä hyvinkin pitkälle kouluttautuneita virkaihmisiä, jotka eivät ole koskaan kouluaikana lukeneet englantia vaan saksaa.
Itse aloitin englannin opiskelun muistaakseni kansakoulun neljännellä, ja oppikoulussa tuli ruotsi muistaakseni toisella, eli nykyistä peruskoulun 6. luokkaa vastaavalla luokalla. Valinnaisena oli sitten mitä milloinkin: saksaa , ranskaa, venäjä, mutta harvemmin pienissä maalaiskouluissa saatiin kuin ehkä yksi saksanryhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin -84. Yläasteella englannin lisäksi aloitin ruotsin ja saksan, lukiossa lisäksi ranskan. Kirjoitin myös nuo kaikki kielet. Ja lukioni oli pienessä keskisuomalaisessa kaupungissa, jopa siellä oli näin hyvä kielitarjonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Jopa minun isoveljeni joka sai 70-luvulla ruotsista ehdot kolme kertaa osasi Tukholmassa ostaa kaupasta ruotsiksi ja keskustella ravintolassa ruotsiksi.
No minulla on mies, joka ei ole koskaan opiskellut yhtään ruotsia (kansakoulu) ja serkku, joka on opiskellut ruotsia (peruskoulu) eikä todellakaan pysty asioimaan ruotsiksi. Hän ei koskaan saanut lukiota loppuun ruotsin vuoksi kun ei saanut kursseja läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Jopa minun isoveljeni joka sai 70-luvulla ruotsista ehdot kolme kertaa osasi Tukholmassa ostaa kaupasta ruotsiksi ja keskustella ravintolassa ruotsiksi.
No minulla on mies, joka ei ole koskaan opiskellut yhtään ruotsia (kansakoulu) ja serkku, joka on opiskellut ruotsia (peruskoulu) eikä todellakaan pysty asioimaan ruotsiksi. Hän ei koskaan saanut lukiota loppuun ruotsin vuoksi kun ei saanut kursseja läpi.
No tässä ei varmaan puhuttukaan joistain aivokuolleista...
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, ja sen lisäksi sitä pidempää vierasta kieltä ok ja myös sitä toista vierasta kieltä. Tämän lisäksi alkeita yhdestä tai kahdesta.
Nykyään englantia osataan paremmin kuin aiemmin mitään kieltä mutta sen lisäksi ei kyetä enää kommunikoimaan millään muulla kielellä.
Milloinkahan tällainen ajanjakso on Suomessa vallinnut? Kovin lyhyt se ainakin on.
Englanti, ruotsi, saksa. Kaikkia osaan edelleen sujuvasti. Pitkää matikkaa lukeneena en pystynyt pikkupaikkakunnan lukiossa ottamaan enää enempää kieliä valikoimaan - meillä oli tarjolla vain kieliluokka ja matikkaluokka. Olen siis käynyt vanhan, luokallisen lukion. Aikuisiällä olen opiskellut vielä lisäksi latinaa, viroa ja italiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki osasivat jollain tapaa ruotsia, siis asioida ruotsiksi ja puhua jne, .
No ei varmasti osanneet.
Kyllä osasi.
Ilmeisesti tarkoitetaan aikaa ennen 1809, jolloin pohjoismainen yhteistyö loppui. Ei ne kyllä maajussit silloinkaan tainneet kaikki ruotsia taitaa...
Jopa minun isoveljeni joka sai 70-luvulla ruotsista ehdot kolme kertaa osasi Tukholmassa ostaa kaupasta ruotsiksi ja keskustella ravintolassa ruotsiksi.
No minulla on mies, joka ei ole koskaan opiskellut yhtään ruotsia (kansakoulu) ja serkku, joka on opiskellut ruotsia (peruskoulu) eikä todellakaan pysty asioimaan ruotsiksi. Hän ei koskaan saanut lukiota loppuun ruotsin vuoksi kun ei saanut kursseja läpi.[/quote
No tässä ei varmaan puhuttukaan joistain aivokuolleista...
Tottakai puhutaan, koska määritelmä oli että kaikki osasivat.
Itse olin ylä-asteella 90-luvulla. Englanti oli alkanut jo kolmannella, ruotsi alkoi seiskalla ja saksa kasilla. Ranskaa luin sitten korkeakoulussa vuoden verran, mutta se oli sitten jo liikaa.
Eli ranskasta jouduin luopumaan koska oli pakko lukua sitä ruotsia. Insinöörinä en ole ruotsia tarvinnut kertaakaan eikä sitä ole edes kysytty, ranskasta olisi puolestaan ollut hyötyä.