Harkinnanvarainen toimeentulotuki huonekalujen hankintaan, kokemuksia?
Tilanteeni on nyt se, että pitäisi muuttaa kolmen kk:n päästä uuteen kotiin. Tuloni ovat niin pienet, että saan täydentävää toimeentulotukea Kelalta, eikä rahaa ei siis ole yhtään ylimääräistä. Nykyinen asuntoni on vuokrattu kalustettuna, enkä omista juuri mitään huonekaluja, mutta uuteen asuntoon tarvitsin kaiken välttämättömän sängystä alkaen. Aika selvä juttu, että varani eivät riitä mitenkään, vaikka parhaani mukaan hankkisin kalusteet käytettyinä. Ja esim. runkopatjaa tms. ei edes käytettynä kannata ostaa, koska luteita on nykyään ihan joka paikassa...
Kysyisin siis, oletteko itse saaneet kunnalta tukea huonekalujen ostoa varten. Millainen tilanne oli kyseessä ja kuinka paljon saitte avustusta? Entä miten huonekalujen ostaminen käytännössä tapahtui? Saitteko rahaa tilille, maksusitoumuksen paperilla, vai kuinka?
Kommentit (38)
Huonekaluissa katsotaan ainoastaan patja (huom, ei sänkyä vaan pelkkä patja) pakollisiksi ja siihen saa. Jos on lapsia, lapsi saa pinnasängyn ja/tai patjan. Lapsiperhe VOI saada ruokailuryhmään. Pesukoneen saa jos on suurperhe, liikuntarajoitteinen tai taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Koululaiselle VOI saada koulupöydän. Mutta näin muuten, patja on ainoa mikä katsotaan pakolliseksi ja muihin ei saa. Tosin tässäkin on vähän tausta/naamaraja kuka saa ja mitä.
Sänkyyn ja ruokapöytään voi saada avustusta. Muut huonekalut eivät kuulu välttämättömyyksiin.
Riippuu kunnasta saako rahana, maksusitoumuksena kauppaan/ kunnan kierrätyskeskukseen.
Naapurini aikuinen tytär sai sossun kautta perus tarvikkeet kun tuli avoero. Yksi lapsi joka jäi isän hoiviin. Naapurini kertoi ( kehui) kuinka tyttö sai huonekalut ym ( ikea) kun muutti avoliitosta erilleen. Avomiehel oli valmis oma koti.
Vierailija kirjoitti:
Huonekaluissa katsotaan ainoastaan patja (huom, ei sänkyä vaan pelkkä patja) pakollisiksi ja siihen saa. Jos on lapsia, lapsi saa pinnasängyn ja/tai patjan. Lapsiperhe VOI saada ruokailuryhmään. Pesukoneen saa jos on suurperhe, liikuntarajoitteinen tai taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Koululaiselle VOI saada koulupöydän. Mutta näin muuten, patja on ainoa mikä katsotaan pakolliseksi ja muihin ei saa. Tosin tässäkin on vähän tausta/naamaraja kuka saa ja mitä.
Ja nämä on ihan kokemuksen pohjalta. Ensiasuntoon en saanut mitään. Sitten vuosia myöhemmin kuin tuli ero ja muutin, enkä saanut mitään mukaan, sain harkinnan varaisesti huonekaluihin 50€ ns starttirahan. Sitten myöhemmin kun sain lapsia niin sain pinnasängyn ja siihen patjan sekä 4 hengen täruokailuryhmään toisen lapsen aloittaessa ruokailut, koska meillä oli 2 hengen pöytä, 2 tuolia ja tosiaan perheessä neljä ruokailijaa ja avioeron tullessa en saanut mitään eikä myöskään puoliso. Lapsille kustansivat patjat isänsä luo tapaamisia varten.
Mä en saanut nuorena eron jälkeen apua mihinkään. Omistin kahden hengen sohvan, pari mattoa ja keittiötarvikkeita. Tt-tuella olisi pitänyt kuulemma kierrätyskeskukselta ostaa tai kysellä tutuilta...
Olisiko Helsingistä tietoa, miten ostaminen käytännössä tapahtuu, siis saako sitoumuksen vai rahana? Joku Ikea olisi ihan ok, samoin Kierrätyskeskus.
Ttt on laskettu perusosamäärään jo huonekalu menot. Näin se vain on, ruokarahan osuus perusosamäärästä on n. 290€ ja loput n. 190€ on tarkoitettu liikkumiseen, viestintäkuluihin, vaatteisiin, huonekaluihin yms. Jotkut antaa 50€ lahjakortin kierrätyskeskukseen tai saattaa jonkun huonekalun korvata kuittia vastaan, mutta ne on kaikki harkinnanvaraista eikä ole pakko antaa kuin patjaan.
Aikuinen nuori lapseni, toimeentulotuella elävä, sai juuri (maaliskuu) kelalta perustoimeentulotuen lisäksi muuttamiseen rahallista apua 130€. Muutti samalla paikkakunnalla asunnosta toiseen. Tämän lisäksi Sossussa sanoivat, että heidän puoleensa voi kääntyä, jos vielä jotain hankittavaa tai maksuja tulee.
Oli ehtinyt hankkia paljon huonekaluja tori.fi:stä ilmaiseksi, todella hienoja sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva saada ihan oikeita kokemuksia asiasta. Iänikuiset mamu-huutelijat huudelkoon muualla. Sossupummi en myöskään ole, elämäntilanteeni vain sattuu toistaiseksi olemaan sellainen, että muualta saamani rahat eivät riitä elämiseen. Tilanne kyllä korjaantuu varmuudella parin vuoden sisällä viimeistään.
Et tietenkään ole pummi, vaan itämaantietäjä joka ihan pian alkaa tehdä niitä huippuosaajan töitään. Nyt pitää vaan parin vuoden sisään etsiä naikkonen ja pamauttaa se paksuksi niin kyllä se siitä sitten.
No ensinnäkään en ole mies. Ja valmistuttuani on työllistyminen 99% varmaa.
Vierailija kirjoitti:
Tilanteeni on nyt se, että pitäisi muuttaa kolmen kk:n päästä uuteen kotiin. Tuloni ovat niin pienet, että saan täydentävää toimeentulotukea Kelalta, eikä rahaa ei siis ole yhtään ylimääräistä. Nykyinen asuntoni on vuokrattu kalustettuna, enkä omista juuri mitään huonekaluja, mutta uuteen asuntoon tarvitsin kaiken välttämättömän sängystä alkaen. Aika selvä juttu, että varani eivät riitä mitenkään, vaikka parhaani mukaan hankkisin kalusteet käytettyinä. Ja esim. runkopatjaa tms. ei edes käytettynä kannata ostaa, koska luteita on nykyään ihan joka paikassa...
Kysyisin siis, oletteko itse saaneet kunnalta tukea huonekalujen ostoa varten. Millainen tilanne oli kyseessä ja kuinka paljon saitte avustusta? Entä miten huonekalujen ostaminen käytännössä tapahtui? Saitteko rahaa tilille, maksusitoumuksen paperilla, vai kuinka?
Missäpäin Suomea asutkaan. Tuli mieleen nettikirpputorit joissa on paljon lahjoitustavaraa mm huonekaluja. Tiedän ,että moni on löytänyt hyviä huonekaluja ilman maksua ja tuotu kotiin esim 10e kuljetuksesta . Tai kun hakee itse ei kuluja.
Patjan ymmärrän, että luteitten takia ei hanki torista, fb-kirppikseltä tai kierrätyskeskuksesta, mutta muuten ihmiset myy hienoa tavaraa halvalla uusien tieltä kun sisustus muuttuu. En ymmärrä miksi pitäisi saada uusiin rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko Helsingistä tietoa, miten ostaminen käytännössä tapahtuu, siis saako sitoumuksen vai rahana? Joku Ikea olisi ihan ok, samoin Kierrätyskeskus.
Helsingissä saat lapun, jolla voit hakea myönnetyt kalusteet Pakilan työkeskuksesta.
Tuttu kävi siellä, mitään ei kelpuuttanut, ja kas kummaa, sitten äitinsä osti tälle yh:lle lapsineen uudet kalusteet.
Toki jos olet m*mu, tai muuten erityisen tuen tarpeessa, tilanne voi olla toinen.
Kyllä pitäisi myöntää kun perustelut on. Yleensä tää on noin 200e rahaa tai maksusitoomus johonkin kierrätyskeskukseen.
Jälkihuoltonuorena sain 800 euroa ensimmäisen asunnon kalustamiseen, josta 400 euroa ikean maksusitoumuksena ja loput tilille. Pari kaveria jotka eivät olleet jälkihuollon asiakkaita saivat taas 400e. Rohkeasti vaan sosiaalitoimeen kysymään, käsittääkseni vaihtelee kunnittain nämä määrät ja mihin kaikkeen myöntävät harkinnanvaraista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva saada ihan oikeita kokemuksia asiasta. Iänikuiset mamu-huutelijat huudelkoon muualla. Sossupummi en myöskään ole, elämäntilanteeni vain sattuu toistaiseksi olemaan sellainen, että muualta saamani rahat eivät riitä elämiseen. Tilanne kyllä korjaantuu varmuudella parin vuoden sisällä viimeistään.
Et tietenkään ole pummi, vaan itämaantietäjä joka ihan pian alkaa tehdä niitä huippuosaajan töitään. Nyt pitää vaan parin vuoden sisään etsiä naikkonen ja pamauttaa se paksuksi niin kyllä se siitä sitten.
No ensinnäkään en ole mies. Ja valmistuttuani on työllistyminen 99% varmaa.
Ei edes lääkis eikä oikis takaa 99% työllisyyttä. Vai menetkö isin firmaan töihin?
Ja se, että netissä ruikutat ilmaisten asioiden perään, etkä itse osaa hoitaa asioitasi, ei myöskään puhu sen puolesta, että pääsisit töihin.
Jos kuulut Facebookiin, liity oman alueesi annetaan ilmaiseksi -ryhmään/ -ryhmiin! Siellä liikkuu myös todella hyväkuntoista tavaraa, itse olen saanut 6:n hengen ruokailuryhmän ja pitkän työpöydän. Olen myös antanut lipaston. Suosittelen!
Olin nuori aikuinen ja n. 2 tunnin neuvottelujen jälkeen sosiaalitädin kanssa sain takuuvuokraan sitoumuksen ja 450€ rahaa tilille huonekaluja varten.
Sillä rahalla sain Ikeasta halvimman ruokapöydän+tuolit, taloustavaroita, verhot, halvan pienen kirjahyllyn, pari lamppua, sekä muualta ostin ilmapatjan sängyksi. Kyllä ne ensi hätään kelpasi, tuosta on muutamia vuosia, onneksi nykyään on tilanne parempi ja ihan oikeat huonekalut.
Vierailija kirjoitti:
Mä en saanut nuorena eron jälkeen apua mihinkään. Omistin kahden hengen sohvan, pari mattoa ja keittiötarvikkeita. Tt-tuella olisi pitänyt kuulemma kierrätyskeskukselta ostaa tai kysellä tutuilta...
Joopajoo, juuri viikko sitten kävin kierrätyskeskuksessa ja 90-luvun järkky kangassohva, jossa oli kosteustahroja ja ties mitä120€. Kaatopaikalta kuulemma työntekijät hakevat "parhaat" päältä ja laittavat myyntiin, lahjoitusten lisäksi...
Mä sain tutuilta ja tuttujen tutuilta oikeastaan kaikki huonekalut. Kun mainitsin huonekaluttomuuteni ihan ohimennen, niin tarjouksia alkois sadella. Tuttujen sisaruksilta, vanhemmilta, työkavereilt ja niiden tutuilta. Ja oikein hyviä kalusteita! Monilla oli ylimääräisiä, joista halusivat eroon, ja saatoin jopa valita. Kiitin toki kaikkia suuresti.
Olisi kiva saada ihan oikeita kokemuksia asiasta. Iänikuiset mamu-huutelijat huudelkoon muualla. Sossupummi en myöskään ole, elämäntilanteeni vain sattuu toistaiseksi olemaan sellainen, että muualta saamani rahat eivät riitä elämiseen. Tilanne kyllä korjaantuu varmuudella parin vuoden sisällä viimeistään.