Liian pitkät ja hiljaiset pyhät

Neljä päivää liikaa?

Juu, sama, mietin kanssa että on se ikävää että lomat ovat koettelemuksia yksinäisyyden vuoksi eikä mukavaa lepoaikaa. Ei ole iloa siitä että nyt olisi aikaa tehdä ihan mitä haluaa jne, kun koko elämä on sellaista koko ajan muutenkin. On vaan tosiaan tavallista tylsempää kun ei ole minkäänlaisia kontakteja muihin ihmisiin. Mutta nyt sentään on kaupat auki, ennen olisi saattanut mennä se koko neljä päivää puhumatta sanaakaan, edes sitä moi ja kiitos kaupan kassalle :D

Ensi viikolla taas töissä kysytään miten vietin pääsiäislomani. En voi kertoa totuutta yksinäisyydestäni, kun hävettää liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

En kehtaa soittaa kenellekään vain siksi että tekee mieli jutella

En ihan ymmärrä tätä. Mikä muu voisi olla parempi syy kuin halu jutella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kehtaa soittaa kenellekään vain siksi että tekee mieli jutella

En ihan ymmärrä tätä. Mikä muu voisi olla parempi syy kuin halu jutella?

Minusta aina tuntuu, että pitää olla jotain vastaajalle tähdellistä asiaa ennen kuin on lupa soittaa. Muu olisi häiritsevää, etenkin näin pyhien aikaan. Samat ajatukset minua pidättelee kasvotustenkin puhumisessa. Ei saisi olla vaivaksi.

Vierailija kirjoitti:

Eilen sanoin kaupan kassalle "hei" ja "kiitos". Tänään sanoin tarjoilijalle mitä haluan syödä. Muuta en ole puhunut torstain työpäivän jälkeen ja sama taitaa jatkua tiistaihin asti. Pidän kyllä rauhasta ja hiljaisuudesta, mutta neljä puhumatonta päivää on vähän liikaa. En kehtaa soittaa kenellekään vain siksi että tekee mieli jutella, eikä ole oikein ketään jonka voisin tavata, saati että osaisin puhua vieraille ihmisille. Muita yksinäisiä?

 i feel you, koitetaan kestää kaveri

Mä taas niin nautin tästä. 4 päivää saa olla kotona ja tehdä mitä huvittaa.  Eilen siivottiin kaikessa rauhassa, tänään käytiin ulkoilemassa ja grillaamassa makkaraa kavereiden kanssa ja huomenna piipahdetaan  kylässä. Maanantainakin saa vielä nukkua pitkään jos  haluaa. PIeni lomanen piristää kummasti.

Vierailija kirjoitti:

Mä taas niin nautin tästä. 4 päivää saa olla kotona ja tehdä mitä huvittaa.  Eilen siivottiin kaikessa rauhassa, tänään käytiin ulkoilemassa ja grillaamassa makkaraa kavereiden kanssa ja huomenna piipahdetaan  kylässä. Maanantainakin saa vielä nukkua pitkään jos  haluaa. PIeni lomanen piristää kummasti.

Et tosiaankaan ymmärtänyt mistä ap puhui.

Nautin täysillä vapaista. Ihana fiilis. Olen hemmotellut itseäni ja pitänyt kauneuspäivää.

Vierailija kirjoitti:

Mä taas niin nautin tästä. 4 päivää saa olla kotona ja tehdä mitä huvittaa.  Eilen siivottiin kaikessa rauhassa, tänään käytiin ulkoilemassa ja grillaamassa makkaraa kavereiden kanssa ja huomenna piipahdetaan  kylässä. Maanantainakin saa vielä nukkua pitkään jos  haluaa. PIeni lomanen piristää kummasti.

Sinulla on siis seuraa. Mikäs sen mukavampaa.

Aloita periscope lähetys niin pääset "juttelemaan" ihmisten kanssa ketkä tulevat katsomaan sinua. Tietysti vähän yksipuolista sillä tavalla, että katsojat voivat vain lähettää viestejä eivätkä puhua sinulle mutta kuitenkin.

Minä olen yksin, mutten yksinäinen. Siinä on vissi ero. Seuraa kyllä tarjottiin useastakin suunnasta, mutta kieltäydyin kaikesta muusta paitsi yksistä pikaisista kahveista kahvilassa. Neljä puhumatonta päivää menee helposti, tosin löydän itseni täältä palstalta tasaisin väliajoin. :) Olen kyllä myös kokenut sen yksinäisyyden tunteen, kun olen ollut kotona jumissa pitkäaikaisen sairauden vuoksi, eikä silloin ole ollut mikään kovin nautiskeleva olo ja välillä on toivonut että edes postinjakaja soittaisi ovikelloa, niin voisi nähdä jonkun ihmisen. Ne jotka eivät ole tuota kokeneet, eivät ymmärrä miten neljä päivää yksin voi tuntua pahalta. Minulla on onneksi elämäntilanne muuttunut perheen ja lasten myötä toiseen ääripäähän, eli kolme-neljä päivää yksin on todellista luksusta ja nautiskelua. I feel you. Oletko miettinyt mitä kautta voisit tutustua ihmisiin? Tai pääsisit edes ihmisten keskelle osaksi jotain porukkaa? Harrastus, vapaaehtoistyö?

Vietän ihanaa omaa aikaa kotona. Muu perhe lähti yökyläilemään eilen. Tänään kiersin kirpparit, ostin herkkuja, kävin lenkillä, tein palapelin ja ompelin verhot. Nyt kuuntelen musiikkia. Ai että nautin ja viihdyn yksinäni!

Vierailija kirjoitti:

Oletko miettinyt mitä kautta voisit tutustua ihmisiin? Tai pääsisit edes ihmisten keskelle osaksi jotain porukkaa? Harrastus, vapaaehtoistyö?

Olen miettinyt tätä pääni puhki, mutta tuntuu häpeälliseltä mennä mihinkään vain sen vuoksi että saisi olla tekemisissä ihmisten kanssa. Harrastukseni ovat sellaisia joissa ei yleensä näe ihmisiä. On niissä silti yhdistystoimintaa, mutta en tuntenut itseäni tervetulleeksi kun joskus kävin. 

Musta olisi ihanaa olla pitkästä aikaa neljä päivää ihan yksin. Ennen kuin aloin seurustelemaan olin usein aina viikon putkeen yksin kotona ja kerran viikossa näin kavereita, se oli mukavaa. Nyt en ole yli vuoteen ollut edes yhtä yötä yksin. Vaikka ton miehen kanssa onkin ihana asua niin kaipaan kyllä välillä yksinoloakin. Mutta ymmärrän kyllä että joillekin jo muutama päivä on liikaa olla yksin.

Joo, neljä päivää alkaa olla aika paljon. Viihdyn erittäin hyvin yksin, ja hyvä niin, muuten olisin näin 34-vuotiaana ikisinkkuna varmaan jo hypännyt sillalta. Mutta en todellakaan ole erakko, joten pyhät ovat hankalia. Haluaisin tavata kivan miehen, jonka kanssa hengailla ja viettää näitä aikoja. Tehdä ruokaa, käydä urheilemassa, viettää koko päivä sängyssä, käydä matkalla - ihan mitä vaan.

Ja tosiaan töissä kaikki sitten kysyvät "Mitä teit pääsiäisenä?". Itse en ikinä kysy näitä keneltäkään, koska en tosiaan halua kertoa omaa vastaustani, mutta se ei muita hillitse. Huomenna lupaan kuitenkin lähteä edes asunnosta ulos - tulin kotiin torstaina viideltä ja sen jälkeen en ole täältä poistunut.

Olen alkanut miettiä, että ehkä koira antaisi elämälleni ihan uuden suunnan? Jonkun on muututtava, pian.

Vierailija kirjoitti:

Vietän ihanaa omaa aikaa kotona. Muu perhe lähti yökyläilemään eilen. Tänään kiersin kirpparit, ostin herkkuja, kävin lenkillä, tein palapelin ja ompelin verhot. Nyt kuuntelen musiikkia. Ai että nautin ja viihdyn yksinäni!

Sulla. On. Perhe.

En minäkään ole nähnyt ketään ja tuskin tulen näkemään.

On ihanaa kun saa nukkua pitkään, eikä ole aikataulua. Tänään vaihdoin verhot, puuhastelin jotain olematonta ja söin mitä sattuu. Nautin siitä kun ei tarvitse jutella päiviin. En aina oikein jaksa sitä sopimista koska nähdään jne. siki kai olen vailla ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vietän ihanaa omaa aikaa kotona. Muu perhe lähti yökyläilemään eilen. Tänään kiersin kirpparit, ostin herkkuja, kävin lenkillä, tein palapelin ja ompelin verhot. Nyt kuuntelen musiikkia. Ai että nautin ja viihdyn yksinäni!

Sulla. On. Perhe.

Totta. En halunnut kenenkään mieltä pahoittaa. Itse kaipaan välillä sitä, ettei tarvitse huolehtia kuin itsestään. Mutta ehkä tämä yksinolo pitemmän päälle alkaisi tympiä.

Vierailija kirjoitti:

Joo, neljä päivää alkaa olla aika paljon. Viihdyn erittäin hyvin yksin, ja hyvä niin, muuten olisin näin 34-vuotiaana ikisinkkuna varmaan jo hypännyt sillalta. Mutta en todellakaan ole erakko, joten pyhät ovat hankalia. Haluaisin tavata kivan miehen, jonka kanssa hengailla ja viettää näitä aikoja. Tehdä ruokaa, käydä urheilemassa, viettää koko päivä sängyssä, käydä matkalla - ihan mitä vaan.

Ja tosiaan töissä kaikki sitten kysyvät "Mitä teit pääsiäisenä?". Itse en ikinä kysy näitä keneltäkään, koska en tosiaan halua kertoa omaa vastaustani, mutta se ei muita hillitse. Huomenna lupaan kuitenkin lähteä edes asunnosta ulos - tulin kotiin torstaina viideltä ja sen jälkeen en ole täältä poistunut.

Olen alkanut miettiä, että ehkä koira antaisi elämälleni ihan uuden suunnan? Jonkun on muututtava, pian.

Kuullostaa kuin omalta tekstiltä paitsi olen sinua muutaman vuoden nuorempi. Ikisinkku varmaan loppuelämän,huono itsetunto jne estänyt seurustelut. Ylipäätään en käy missään ja kavereita

ei oikein ole. Mietin et näinkö Tää jatkuu vuodesta toiseen..

Niin mielelläni ottaisin seuraksi edes lemmikin mutta allergiat estää senkin:(