Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ujoja kohdellaan kuin ilmaa?
21.03.2017 |
Esim ryhmässä katsotaan kaikkia muita silmiin puhuessa, mutta ei ujoa tai hiljaisempaa? Olemmeko ilmaa?
Kommentit (70)
Ihmiset ovat kuin pieruja;
äänekkäistä keskustellaan, ujoista vaietaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ujous on aika sympaattista ja söpöä, kyllä minä ennemmin ujonpuoleisista ihmisistä kiinnostun kuin aggressiivisista päällepuhuvista johtajahahmoista. :) Toki kaikenlaisia ihmistyyppejä tarvitaan.
Ujous on muille aika raskasta. Ujo ei pysty kantamaan omaa osaansa sosiaalisesta tilanteesta, vaan jättää sen muiden kannateltavaksi. Itse en jaksa toimia kannattelijana, joten hakeudun sosiaalisesti saman tasoisen ihmisen seuraan, jolloin molemmat kantavat osansa sosiaalisesta kanssakäymisestä.
Nuorempana muistan todella raskaina vierailut ujon serkkuni luona, joka 2 tunnin aikana ei kysynyt minulta mitään, ja vastaili yhdellä sanalla. Silti minun piti viettää aika hänen kanssaan. Ymmärrän, että ujous on van ominaispiirre, mutta tavallaan se on rasittavaa muita kohtaan.
--> siksi en hakeudu ujon seuraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ujot ollaan hankalia monille. On helpompaa jättää sivulle, kuin ehkä mokata. Kuten yllä kutonen sanoi.
Ujot antaa helposti ylimielisen ja ikävän vaikutelman. Ei muut ihmiset näe sinne pään sisälle ja tiedä että kyse on vaan ujoudesta, eikä siitä että koppavuuttaan ei ota katsekontaktia tai halua mitään jutella yms.
Sosiaalinen kanssakäynti on kahden kauppa, jos haluaa kontaktia muilta on myös itse vastavuoroisesti otettava kontaktia ja yhteyttä sosiaalisessa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä sitten kun hakeudun ujon seuraan. Minä puhun, ujo on hiljaa. Mitä minä siitä saan? Enkä tiedä miksi se ujo haluaa seuraa, jota se ujostelee. Entäs jos se ujo vaan lakkaisi syyttämästä ujouttaan ja kohteliaasti opettelisi vaan muutaman sanan vaihtamaan - voisi olla helpompaa.
T:6
6 ja 7 toivat esiin asioita, joissa on vinha perä, mutta joista harvemmin puhutaan. Olen itse ujo ja olen vaistonnut, että osa tuntemattomista tai puolitutuista pitää ehkä vaikeana lähestyä ja noteerata minua, koska heidän pitäisi olla se osapuoli, joka päättää, miten sosiaalinen tilanne lähtee käyntiin ja etenee. Eivät kaikki rohkeatkaan aina ole siihen valmiita. Lisäksi me ujot annamme usein vaikutelman, että meihin täytyy suhtautua poikkeuksellisen hienotunteisesti. Joidenkin ujojen kohdalla se pitääkin paikkaansa, kun taas toiset ujot kestävät karkeampaakin vuorovaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei edes jakseta moikata koulussa, koska olen hiljaisempi. Ehkä ajatellaan, että olen vähempiarvoinen. Olen kaikenlisäksi vielä sosiaalialalla, joten erotun joukosta... Kyllä usein tuntuu pahalle. Olen miettinyt että lopettaisin koulun, mutta toisaalta harjoittelussa olen pärjännyt hyvin ujoudesta huolimatta. Itse olen sitä mieltä, että varsinkin just auttamistyössä kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, koska autettaviakin on monenlaisia. Mutta kyllä minulle on tehty selväksi, että olen jotenkin viallinen koko elämäni ajan.
Ujoja ja arkoja on helppo kiusata ja kohdella huonosti. Kiusaamistahan tapahtuu niin työpaikoilla kuin koulussa. Harrastustoiminnassa myös. Meillä esim esimies aina purkautui minulle, koska olin helppo sylkykuppi. Jouduin myös tekemään eniten hommia, koska aina muut valittivat enemmän, suurempaan ääneen ja pistivät hanttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiennyt että on jotain sosiaalisia tasoja! Mutta miten on kun ujo saattaa olla paljon empaattisempi ja jopa sosiaalisesti älykkäämpi, kuin äänekkäämpi sosiaaliseksi itseään kuvitteleva?
Ehkä ujoa ei haluta asettaa kiusalliseen tilanteeseen, esim kysymällä häneltä mielipidettä kun ollaan isossa joukossa. Ajatellaan että ujo haluaakin tulla sivuutetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt että on jotain sosiaalisia tasoja! Mutta miten on kun ujo saattaa olla paljon empaattisempi ja jopa sosiaalisesti älykkäämpi, kuin äänekkäämpi sosiaaliseksi itseään kuvitteleva?
Miten se sosiaalinen älykkyys ilmenee jos on tuppisuu?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ujoa ei haluta asettaa kiusalliseen tilanteeseen, esim kysymällä häneltä mielipidettä kun ollaan isossa joukossa. Ajatellaan että ujo haluaakin tulla sivuutetuksi.
AI niin kuin että ei edes huomata koko ihmistä? Hyvin ajateltu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ujoa ei haluta asettaa kiusalliseen tilanteeseen, esim kysymällä häneltä mielipidettä kun ollaan isossa joukossa. Ajatellaan että ujo haluaakin tulla sivuutetuksi.
AI niin kuin että ei edes huomata koko ihmistä? Hyvin ajateltu...
En minä ainakaan tiedä miten ujo pitää kohdata oikein, kerro sinä!
Mä en voi sietää ujoja ihmisiä, jota ei saa sanaa suustaan!! Ei voi helvetti olla niin vaikeaa. Avatkaa se suunne, älkääkä esittäkö mykkiä!
Olen itsekin ujo, mutta opetellut sosiaalisia taitoja, small talkia yms.
Itsekin olen huomannut, että aivan hiljaa oleva ujo jää helposti ulkopuoliseksi, koska yleensä keskustelussa vastataan ja kommentoidaan äänessä olleita, otetaan katsekontaktia heihin jne. Jos ei sano mitään mihinkään ja keskustelu käy muiden osalta vilkkaana, niin helposti jää syrjään...
Siksi, että vetäytyvän ja hiljaisen ihmisen oletetaan haluavan omaa tilaa. Yleensä ihminen ilmaisee halukkuuttaan sosiaaliseen kanssakäymiseen katsomalla silmiin, puhumalla, tervehtimällä jne. Jos joku on hiljainen ja välttelee muita, hänelle annetaan tilaa.
Alue: Aihe vapaa
Olette.