Lue keskustelun säännöt.
Mies edennyt uralla - Mutta paljon poissa kotoa :(
20.03.2017 |
Eli mies rakentanut uraa pitkään ja siinä olen kaikin tavoin tukenut. Nyt ollaan onnekkaassa tilanteessa että taloudellisesti ei ole enää huolta, mutta mies joutuu olemaan paljon poissa kotoa. Viime viikolla tuli myöhään perjantaina saksasta ja eilen lähti jo uudestaan työmatkalle ja palaa vasta torstaina.
Tästä johtuen mies jatkuvasti väsynyt kotona ja harvemmin jaksaa tehdä mitään kivaa tai erikoista viikonloppuisin, jos edes on kotona.
En tiedä pitäisikö asiasta mainita? Arvostan hänen uhrautumista js taloudellista vakautta, mutta tuntuu niin yksinäiseltä kotona.
Onko kohtalotovereita? Mitä olette asialle tehneet?
Kommentit (27)
Hyvätuloinen asiantuntijatyö on käytännössä tuollaista. Työn kanssa ollaan naimisissa, kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.
Hanki itsellesi mielekästä tekemistä, anna miehesi tienata kun hänellä kerran on siihen mahdollisuus.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko sinun on jutella sille. Muuten kasvatte erilleen. Parille tutulle sama käynyt
Joko mies ei tienaa tarpeeksi ja on vätys tai sitten tekee liikaa töitä. Mikään ei naisille tunnu riittävän ja olevan hyvä
Luulitko uralla etenemisen tarkoittavan, että palkan noustessa työmäärä ja työn vaativuus vähenee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ei se urakehitys, hyvä palkka jne. nyt vaan tyhjästä synny. Jos nuo haluaa, jostain muusta pitää tinkiä. Miksi sinä et eläisi omaa elämääsi, jos miehesi pitää elämäntavastaan?
Tottakai voit kertoa miltä sinusta tuntuu. Ei ole rikos olla rehellinen. Mies joko voi tai sitten ei voi vaikuttaa työnsä sisältöön. Mutta ainakin voitte yhdessä pohtia tilannetta. Esim meillä matkatyöt vähenivät, kun keski-ikäistyimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhrauksia, uhrauksia, sitähän se elämä on. Meillä taas mies on kotona paljon, työ on ihan mukavaa ja tienestit ok, mutta ei tule koskaan tienaamaan paljon. Minä taas etenen urallani ja pääsen toivottavasti vielä pitkälle. Lapset ovat kouluiässä.
Olen shoppaillut ja sisustanut. Vaatekaappini on pullollaan. Ostelen kaikenlaista ja puuhailen omiani sillä aikaa kun mies on reissussa ja tienaa rahaa. Ei tässä muutakaan voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unelma-aviomies! Tuo paljon rahaa kotiin mutta ei muuten häiritse! Parempaa ei ole!
Miksi uratykit eivät pariudu koskaan elämäntyyliin sopivan ihmisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on myös aika paljon pois, arkisin ei ole juuri koskaan kotona ennen kuutta-seittemään. Reissailee töissä jonkun verran, mutta ei välttämättä edes joka kuukausi. Meillä on yksi lapsi, itse teen lyhennettyä työaikaa.
Jotenkin elo tuntui paljon yksinäisemmältä miehen työn takia silloin kun lasta ei ollut. Nyt lapsen myötä arki on aika kiireistä ja rutiinit pyörii vaikka mies olisikin reissussa. Aiemmin mulla oli arkisin omia harrastuksia paljon, kun miehestä ei juuri ollut iltaseuraksi. Sen verran olen vaatinut, että hänen on arkisin nukuttava kunnolla, jotta hän viikonloppuisin jaksaa touhuta meidän kanssa jotain. Mies herkästi venyttäisi nukkumaanmenoa niin että yöunet jäisi johonkin kuuteen tuntiin arkisin ja sit viikonloput menis pelkkään univeloista toipumiseen. Mielestäni varsinkn nyt kun on perhe, se ei ole vain hänen oma asiansa että kuinka väsyneenä hän elämässä raahustaa. Välillä iltaisin saa patistella nukkumaan niin kuin jotain teini-ikäistä. Mutta en koe reiluksi sitä, että hänellä olisi vain työ, vapaa-aika koneella/telkkarin edessä ja viikonloput nukkumiseen.
Onneksi en ole lähtöisin mistään rahvaasta perheestä, niin kummankaan meistä reissutyöt eivät ole tulleet minään yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi uratykit eivät pariudu koskaan elämäntyyliin sopivan ihmisen kanssa?
Millainen se on?
Joudun itse matkustamaan työssäni jonkun verran ja tiedän tuon väsymyksen työviikon jälkeen. Työni on mielenkiintoista ja haastavaa, mutta valitettavasti muu elämä kärsii tästä. Jos vaihtoehdot ovat joko työttömyys tai nykyinen tilanne niin ehdottomasti valitsen nykyisen työpaikan, vaikka tämä syö voimia muulta elämältä ja parisuhteelta. N45.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uratykit eivät pariudu koskaan elämäntyyliin sopivan ihmisen kanssa?
Millainen se on?
Uratykki itsekin tai sitten yksin viihtyvä tapaus. Tai sellainen, joka tylsistyy kotona ja viettää mielellään paljon aikaa kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on myös aika paljon pois, arkisin ei ole juuri koskaan kotona ennen kuutta-seittemään. Reissailee töissä jonkun verran, mutta ei välttämättä edes joka kuukausi. Meillä on yksi lapsi, itse teen lyhennettyä työaikaa.
Jotenkin elo tuntui paljon yksinäisemmältä miehen työn takia silloin kun lasta ei ollut. Nyt lapsen myötä arki on aika kiireistä ja rutiinit pyörii vaikka mies olisikin reissussa. Aiemmin mulla oli arkisin omia harrastuksia paljon, kun miehestä ei juuri ollut iltaseuraksi. Sen verran olen vaatinut, että hänen on arkisin nukuttava kunnolla, jotta hän viikonloppuisin jaksaa touhuta meidän kanssa jotain. Mies herkästi venyttäisi nukkumaanmenoa niin että yöunet jäisi johonkin kuuteen tuntiin arkisin ja sit viikonloput menis pelkkään univeloista toipumiseen. Mielestäni varsinkn nyt kun on perhe, se ei ole vain hänen oma asiansa että kuinka väsyneenä hän elämässä raahustaa. Välillä iltaisin saa patistella nukkumaan niin kuin jotain teini-ikäistä. Mutta en koe reiluksi sitä, että hänellä olisi vain työ, vapaa-aika koneella/telkkarin edessä ja viikonloput nukkumiseen.
Vaadi miestä maksamaan sinulle vapaaehtoista eläkettä, olet uhrannut oman urasi miehen takia.
Taloudellinen virhe jonka tein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on myös aika paljon pois, arkisin ei ole juuri koskaan kotona ennen kuutta-seittemään. Reissailee töissä jonkun verran, mutta ei välttämättä edes joka kuukausi. Meillä on yksi lapsi, itse teen lyhennettyä työaikaa.
Jotenkin elo tuntui paljon yksinäisemmältä miehen työn takia silloin kun lasta ei ollut. Nyt lapsen myötä arki on aika kiireistä ja rutiinit pyörii vaikka mies olisikin reissussa. Aiemmin mulla oli arkisin omia harrastuksia paljon, kun miehestä ei juuri ollut iltaseuraksi. Sen verran olen vaatinut, että hänen on arkisin nukuttava kunnolla, jotta hän viikonloppuisin jaksaa touhuta meidän kanssa jotain. Mies herkästi venyttäisi nukkumaanmenoa niin että yöunet jäisi johonkin kuuteen tuntiin arkisin ja sit viikonloput menis pelkkään univeloista toipumiseen. Mielestäni varsinkn nyt kun on perhe, se ei ole vain hänen oma asiansa että kuinka väsyneenä hän elämässä raahustaa. Välillä iltaisin saa patistella nukkumaan niin kuin jotain teini-ikäistä. Mutta en koe reiluksi sitä, että hänellä olisi vain työ, vapaa-aika koneella/telkkarin edessä ja viikonloput nukkumiseen.
Vaadi miestä maksamaan sinulle vapaaehtoista eläkettä, olet uhrannut oman urasi miehen takia.
Taloudellinen virhe jonka tein.
Paitsi jos hän ei millään uraa uurtavalla alalla ollut alunperinkään?
Tänä päivänä ns. parempiin töihin liittyy matkustaminen. Siitä ei oikein pääse mihinkään. Tunnen useamman pariskunnan jossa toinen puolisko asuu työn vuoksi lähetettynä ulkomailla.
Eikö mies voi ottaa asiaa puheeksi töissä?