Voiko agressiivisista raivokohtauksista päästä eroon?
Voisiko jostain terapiasta olla apua?
Mies oli siis ollut baarissa ja tuli kotii. Raivostuminen johtui siitä kun pyörin liikaa sängyssä, se oli kuulemma mielenosoittamista siitä että hän oli ollut baarissa. Sen jälkeen alkoi karjuminen siitä miten huomenna saan lähteä täältä kämpästä ja miten hänellä olisi ihan vitusti vientiä. Sitten hän tiputti minut sängystä, tuli perässäni kun menin karkuun ja otti kurkusta kiinni (ei kuitenkaan kuristanut). Hajotti myös melko kalliin ja aivan uuden vaatekaappini jonka jälkeen jouduin pitämään hänestä kiinni ettei hyppää parvekkeelta alas.
Poliisit haki hänet putkaan, ettei satuta itseään.
On ollut vastaavaa käytöstä ennenkin, ei kuitenkaan ole koskaan kurkkuun käynyt kiinni. Kerran aiheutti vastaavassa tilanteessa myös lemmikkini kuoleman.
Järki käskee juoksemaan ihan helvetin kovaa, mutta rakastan silti häntä aivan älyttömästi. Hän syyttää minua kohtauksistaan, koska olen pettänyt häntä.
En mitään muuta haluaisin kun onnellisen ja vakaan suhteen hänen kanssaan, onkohan mitään mahdollisuutta, että hän muuttuisi? Se on ainakin täysin selvää, että jos hän ei hanki heti apua niin suhde on ohi.
Kommentit (12)
Se on tappanut sun lemmikin ja vielä rakastat sitä? Hoitoon molemmat..
Vierailija kirjoitti:
En jäisi odottelemaan tilanteen muuttumista, siinä pääsee hyvin herkästi hengestään.
En usko että tahallaan minua tappaisi, mutta pelkään itsekkin että satuttaa "vahingossa" kun heittää jotain tai että kaadun ja lyön pääni kun hän tulee uhkaavasti kohti.
Sattui vielä huomenna alkava 8 päivän työputki tähän ajankohtaan, sen lisäksi että pitäisi kokeisiinkin lukea. Onneksi tänään on vapaa päivä. Tuntuu, että jaksaminen loppuu. Varsinkin kun olen melko helposti järkkyvä ja ahdistuva tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Se on tappanut sun lemmikin ja vielä rakastat sitä? Hoitoon molemmat..
Jep, tiedän, että kuulostaa aika pahalta. Tarkoitus ei ollut satuttaa lemmikkiä, mutta aikuisen pitäisi sen verran hallita impulssejaan, että ymmärtää, että pieni eläin ei kestä sitä jos sen häkin heittää ympäri. Toinen lemmikeistä selvisi kuin ihmeen kaupalla.
Mies on aina niin pahoillaan ja lupaa muuttuvansa. Nyt olen päättänyt, että jos hän haluaa jatkaa tätä suhdetta niin hänen on viimein tajuttava, että tuollainen käytös ei ole normaalia ja haettava heti apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jäisi odottelemaan tilanteen muuttumista, siinä pääsee hyvin herkästi hengestään.
En usko että tahallaan minua tappaisi, mutta pelkään itsekkin että satuttaa "vahingossa" kun heittää jotain tai että kaadun ja lyön pääni kun hän tulee uhkaavasti kohti.
Sattui vielä huomenna alkava 8 päivän työputki tähän ajankohtaan, sen lisäksi että pitäisi kokeisiinkin lukea. Onneksi tänään on vapaa päivä. Tuntuu, että jaksaminen loppuu. Varsinkin kun olen melko helposti järkkyvä ja ahdistuva tapaus.
Todella harva prosentti tahallaan tappaakaan vastaavissa tilanteissa joissa tilanne lähtee käsistä ja jollekin käy huonosti.
Nyt vähän ryhtiä nainen.
Tuli ero tai ei niin hän saa joko korjata vaatekaappini tai ostaa uuden.
Olen joskus nuorempana suutuspäissäni heittänyt kännykkäni seinään, mutta ei tulisi kuitenkaan mieleenkään rikkoa tarkoituksella kenenkään muun omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko jostain terapiasta olla apua?
Mies oli siis ollut baarissa ja tuli kotii. Raivostuminen johtui siitä kun pyörin liikaa sängyssä, se oli kuulemma mielenosoittamista siitä että hän oli ollut baarissa. Sen jälkeen alkoi karjuminen siitä miten huomenna saan lähteä täältä kämpästä ja miten hänellä olisi ihan vitusti vientiä. Sitten hän tiputti minut sängystä, tuli perässäni kun menin karkuun ja otti kurkusta kiinni (ei kuitenkaan kuristanut). Hajotti myös melko kalliin ja aivan uuden vaatekaappini jonka jälkeen jouduin pitämään hänestä kiinni ettei hyppää parvekkeelta alas.
Poliisit haki hänet putkaan, ettei satuta itseään.
On ollut vastaavaa käytöstä ennenkin, ei kuitenkaan ole koskaan kurkkuun käynyt kiinni. Kerran aiheutti vastaavassa tilanteessa myös lemmikkini kuoleman.
Järki käskee juoksemaan ihan helvetin kovaa, mutta rakastan silti häntä aivan älyttömästi. Hän syyttää minua kohtauksistaan, koska olen pettänyt häntä.
En mitään muuta haluaisin kun onnellisen ja vakaan suhteen hänen kanssaan, onkohan mitään mahdollisuutta, että hän muuttuisi? Se on ainakin täysin selvää, että jos hän ei hanki heti apua niin suhde on ohi.
Mies pääsee tuosta vaivastaan siinä vaiheessa kun erehtyy aukomaan päätään väärälle tyypille joka pistää sitä itteään turpaan niin huolella ettei äitinsäkään enää tunne. Tai sitten rikosilmoitusta peliin ja jätkä rosikseen.
Olet täydellinen typerys. Jokainen muu hankkiutuisi eroon tuollaisesta miehestä mutta sinulla on itselläsikin jokin mielenterveysongelma ja olet kiintynyt väkivaltaiseen henkilöön.
Valitan mutta mies tuskin muuttuu. Meinaatko hommata lapsia tuollaisen miehen kanssa? No olisihan siinä lapsilla jännitystä elämässä kun isä raivostuu ja mietitään ketkä saa turpaan tälläkertaa. Toivottavasti käytät tuplaehkäisyä jos jostakin syystä vielä touhuat miehen kanssa. Miltä tuntuisi jättää lapsia tuollaisen miehen hoidettavaksi?
Eikö olisi viisaampaa kerätä tärkeimmät kamppeesi tänään ja häipyä ennen miehen pääsemistä putkasta? Muuttaisit vanhemmillesi, kaverille, motelliin tai vaikka turvakotiin kunnes löydät uuden asunnon? Jos mies rakastaisi sinua ei hän kohtelisi sinua noin huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Valitan mutta mies tuskin muuttuu. Meinaatko hommata lapsia tuollaisen miehen kanssa? No olisihan siinä lapsilla jännitystä elämässä kun isä raivostuu ja mietitään ketkä saa turpaan tälläkertaa. Toivottavasti käytät tuplaehkäisyä jos jostakin syystä vielä touhuat miehen kanssa. Miltä tuntuisi jättää lapsia tuollaisen miehen hoidettavaksi?
Eikö olisi viisaampaa kerätä tärkeimmät kamppeesi tänään ja häipyä ennen miehen pääsemistä putkasta? Muuttaisit vanhemmillesi, kaverille, motelliin tai vaikka turvakotiin kunnes löydät uuden asunnon? Jos mies rakastaisi sinua ei hän kohtelisi sinua noin huonosti.
Olen 20 joten lapsien hankkiminen ei ole ajankohtaista kymmeneen vuoteen. En tiedä hankiko ollenkaan. Seuraavan kerran kun mua kohtaan käyttäytyy noin niin eroan heti, haluan antaa yhden mahdollisuuden muuttua ja hakea oikeasti apua.
En halua uskoa että rakastaisi, mutta mahdollista kai se on kun tuolla tavalla minua kohtelee. Rakkaus on sokea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitan mutta mies tuskin muuttuu. Meinaatko hommata lapsia tuollaisen miehen kanssa? No olisihan siinä lapsilla jännitystä elämässä kun isä raivostuu ja mietitään ketkä saa turpaan tälläkertaa. Toivottavasti käytät tuplaehkäisyä jos jostakin syystä vielä touhuat miehen kanssa. Miltä tuntuisi jättää lapsia tuollaisen miehen hoidettavaksi?
Eikö olisi viisaampaa kerätä tärkeimmät kamppeesi tänään ja häipyä ennen miehen pääsemistä putkasta? Muuttaisit vanhemmillesi, kaverille, motelliin tai vaikka turvakotiin kunnes löydät uuden asunnon? Jos mies rakastaisi sinua ei hän kohtelisi sinua noin huonosti.
Olen 20 joten lapsien hankkiminen ei ole ajankohtaista kymmeneen vuoteen. En tiedä hankiko ollenkaan. Seuraavan kerran kun mua kohtaan käyttäytyy noin niin eroan heti, haluan antaa yhden mahdollisuuden muuttua ja hakea oikeasti apua.
En halua uskoa että rakastaisi, mutta mahdollista kai se on kun tuolla tavalla minua kohtelee. Rakkaus on sokea.
Juu siis tarkoitin että en halua uskoa, ettei rakastaisi.
En jäisi odottelemaan tilanteen muuttumista, siinä pääsee hyvin herkästi hengestään.