Lainsäädäntö laahaa tasa-arvo kehityksen jäljessä pahasti. Järjetön tämä "kaikki puoliksi" -sääntö avioerossa.
Veljelläni ja hänen vaimollaan ei ole avioehtoa (omaa tyhmyyttä tietysti, en siitä lähde kättä vääntämään), nyt ero käsillä.
Nainen on pennitön, mutta äitimme kuoli pari vuotta jättäen jälkeensä suurehkon omaisuuden. Puolet siitä menee vaimolle.
Jotenkin hullua? Kyse kuitenkin parista miljoonasta.
Sen ymmärrän toki, että kaikki yhdessäoloaikana hankittu tietysti puoliksi. Oli taloudellinen asema ihan mitä tahansa. Toinen esim. opiskelee tai kotona. Mutta mitä hänelle meidän suvun rahat ikään kuin automaattisesti kuuluu?
Kommentit (17)
Äitisi olisi voinut tehdä testamentin ja jättää puolisot perinnön ulkopuolelle.
Ei tuossa ole mitään outoa. Veljesi olisi voinut jättää menemättä naimisiin, hän olisi voinut vaatia avioehdon ja äitisi olisi voinut tehdä testamentin. Vaihtoehtoja olisi ollut, mutta kaikki jätettiin käyttämättä. Mikä oli syynä, tietämättömyys vai laiskuus?
Avioliitto on taloudellinen sopimus, vaikka moni mielessään liittää sen romanttiseen hömppään. Ehdot olivat veljellesi selvät avioliittoon astuessa.
Vaikka lainsäädäntö olisi millainen tahansa, aina on tyhmiä, jotka ei tajua ottaa siitä selvää ja taata omaa asemaansa. Ei sellaista lakia voi ollakaan, joka takaisi täysin "reilun" kohtelun kaikkien mielestä. Pitää vähän olla järkeä ja aloitekykyä itselläkin, että ottaa selvää omista asioistaan. Eikä pistä nimiään mihinkään juridisiin sopimuksiin, kuten avioliittosopimukseen, ottamatta selvää mitä se käytännössä tarkoittaa.
Jokaisen miehen tulisi ehdottomasti vaatia avioehto , tai sitten ei mennä naimisiin.
Jo nyt tulleet vastaukset ovat vain pintaraapaisu naisten lompakkoloisimisesta ja sen selittelystä.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen miehen tulisi ehdottomasti vaatia avioehto , tai sitten ei mennä naimisiin.
Jo nyt tulleet vastaukset ovat vain pintaraapaisu naisten lompakkoloisimisesta ja sen selittelystä.
Mitä selittelyä oli esimerkiksi vastauksessa 3?
Miehet ne vasta kovia ovat loisimaan varsinkin naisten ajalla. Aika on rahaa.
Jos on suuri omaisuus kannattaisi tehdä testamentti, jossa sulkee pois lapsen puolisot ko omaisuudesta. Niin on mahdollisessa avioerossa turvattu omaisuus lapselle. Silloin tämä asia ei jää siihen että rakkauden huumassa ei tehdä avioehtoa kun mennään naimisiin. Ilman avioehtoa naimisiinmeno kannattaa kun molemmat ovat yhtä köyhiä tai yhtä varakkaita ja kummallekaan ei ole tulossa toista kummempaa perintöä. Avioehdonhan voi tehdä milloin vain, myös avioliitossa ollessa.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen miehen tulisi ehdottomasti vaatia avioehto , tai sitten ei mennä naimisiin.
Jo nyt tulleet vastaukset ovat vain pintaraapaisu naisten lompakkoloisimisesta ja sen selittelystä.
Yhtä usein se rikkaampi osapuoli on nainen. Ja niitä onnenonkijoita kyllä riittää, usko pois.
Tyhmä veli. Itse vaadin avioehdon, vaikka olen se köyhempi osapuoli. Ei minusta minulle ole mitään oikeutta vaimoni perintömökkiin eron sattuessa.
Jos perintöä ei ole vielä jaettu käske veljesi kieltäytyä siitä ja jos heillä ei ole lapsia niin se tulee sulle ja anna sitten jälkikäteen se veljellesi. Toki veroja menee mutta vähemmän kuin vaino saisi
Ihmisillä tuntuu olevan liian vähän tietoa avioehdosta. Jos paremmin ymmärrettäisiin että sitä voi käyttää rajaten ja kohdennetusti, voitaisiin avioehtoja sopia helpommin ilman otsasuonen pullistelua. Avioehto voi olla yksipuolinenkin, jolloin vain toisen puolen avio-oikeutta rajataan. Avioehdolla voidaan sulkea vaikkapa perintönä tulevat kesämökit avioehdon ulkopuolelle, tai perinnöt laajemminkin. Tai voidaan yksilöidä joku tietty omaisuuserä, jota avioehto koskee.
Meillä ei ole avioehtoa, kun aika tyhjästä aloitettiin ja kumpikaan ei mitään mahtiperintöjä tule saamaan. Ja muutenkin meillä on aina ollut yhteiset rahat ja minusta se on avioliitossa ihan hyvä systeemi. Vaikka ajattelenkin että perheessä kaikki on yhteistä, niin silti olen alkanut miettiä että omalle lapselle jäävä perintö pitäisi ainakin osittain suojata avioehdolla. Ei siinä tarvita kuin yksi auto-onnettomuus ja minulta jäänyt perintö menee aivan vieraaseen sukuun.
Tyhmyys on valitettavasti sinun puolellasi sukua. Ensinnäkin äitisi olisi pitänyt testamentilla rajata puolisot ulos perinnöstä. Lisäksi veljesi olisi pitänyt tehdä avioehto.
Ei voi tulla kenellekään yllätyksenä, että avioliitto on ennen kaikkea taloudellinen liitto, jossa on elatusvelvollisuus ja eron sattuessa menee "kaikki puoliksi". Eikö näitä asioita opeteta enää koulussa vai mistä tällainen tietämättömyys johtuu?
Minulle on kertynyt jonkin verran omaisuutta, ja havahduin tekemään puolisot poissulkevan testamentin siinä vaiheessa, kun yksi lapsistani oli eroamassa.
Se perintö on kuitenkin veljelle tullut eli ihan veljen oma asia, miten päätti asiansa hoitaa. Ei se ole sinulta pois kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos on suuri omaisuus kannattaisi tehdä testamentti, jossa sulkee pois lapsen puolisot ko omaisuudesta. Niin on mahdollisessa avioerossa turvattu omaisuus lapselle. Silloin tämä asia ei jää siihen että rakkauden huumassa ei tehdä avioehtoa kun mennään naimisiin. Ilman avioehtoa naimisiinmeno kannattaa kun molemmat ovat yhtä köyhiä tai yhtä varakkaita ja kummallekaan ei ole tulossa toista kummempaa perintöä. Avioehdonhan voi tehdä milloin vain, myös avioliitossa ollessa.
Nimenomaan. Esim oma isäni on sulkenut testamentissaan lastensa puolisot perinnön ulkopuolelle. Kukaan ei tiedä paljonko hänellä on rahaa, mutta kyllä sieltä ainakin 1-2 miljoonaa löytyy tililtä, sijoituksista ja omistuksista. Ihan viisasta siis tehdä testamentti.
Joillekin pareille sopii omaisuuksien pitäminen erillään, toisissa tapauksissa puolittaminen on reilua ja kaikkien tahdon mukaista.
Itse ihmiset voivat päättää, kummin päin toimivat (vaioehto, poissulkevat testamentit).
Veljesi, hänen puolisonsa ja perinnön jättäjä ovat päättäneet toimia niin, että omaisuus liiton päättyessä puolitetaan. He olisivat voineet toimia myös toisin.
Mikä tässä tapauksessa on epäreilua ja miksi se kuuluisi sinulle mitenkään?
Eiköhän tuo ole ihan veljesi oma asia eikä sinun.