Valvooko joku instanssi perunkirjoitusta ja sitä seuraavaa perinnönjakoa?

Verottaja. Se mitä on paperilla ratkaisee. Jaosta pitää tehdä paperit myös. Ja se ennakkoperintö kyllä pitäisi merkitä kaikkiin papereihin. Joskus tehdään pisyokokeita ja tarkistetaan, että asiat on niin kuin kerrottiin.

Toisaalta en tiedä miten nykyisellä automaattisella ajalla tapahtui. Ehkä kaikki tarkistetaan automaattisesti.

Asia kannattaa ottaa puheeksi perunkirjoittajan kanssa. Yksittäisen perillisen mielipide ei paljoa paina jos tehdään kuten säännöt sanoo.

Verottajaa kiinnostaa kovasti kaikki saadut tulot.

Perinnön jakamista valvoo verottajan lisäksi myös vainajan pankki. Mieheni oli isänsä ainoa perillinen ja kaikki paperit olivat kunnossa ja lainmukaisia, mutta pankki ei luovuttanut perintöä ennen kuin 16 vuotta aiemmin kuolleen äidin sukuselvitys tehtiin uudestaan, vanha kun oli vuosien saatossa hävinnyt. Isän jälkeisen perunkirjoituksen tehnyt lakimies oli sitä mieltä, että sitä ei tähän tarvittu, mutta niin vain pankki ei hellittänyt perintöä ennen kuin sai haluamansa. Onneksi lakimies sen miehen puolesta teki ja pankilla kesti ylimääräiset kaksi viikkoa, mutta sitten mies sai perintönsä haltuunsa.

Tapahtui kaksi vuotta sitten Helsingissä. Pankeilla on aivan liikaa valtaa.

Vierailija kirjoitti:

Perinnön jakamista valvoo verottajan lisäksi myös vainajan pankki. Mieheni oli isänsä ainoa perillinen ja kaikki paperit olivat kunnossa ja lainmukaisia, mutta pankki ei luovuttanut perintöä ennen kuin 16 vuotta aiemmin kuolleen äidin sukuselvitys tehtiin uudestaan, vanha kun oli vuosien saatossa hävinnyt. Isän jälkeisen perunkirjoituksen tehnyt lakimies oli sitä mieltä, että sitä ei tähän tarvittu, mutta niin vain pankki ei hellittänyt perintöä ennen kuin sai haluamansa. Onneksi lakimies sen miehen puolesta teki ja pankilla kesti ylimääräiset kaksi viikkoa, mutta sitten mies sai perintönsä haltuunsa.

Tapahtui kaksi vuotta sitten Helsingissä. Pankeilla on aivan liikaa valtaa.

Miten tuo on mahdollista?

Onko tosiaan niin, että emme voi keskenämme jakaa kuolinpesän varoja kun perunkirjoitus on tehty? Omaisuus on siis asunto-osake noin 300 000e ja jotain pientä siihen lisäksi. Ennakkoperinnön arvoksi on laitettu 40 000 euroa. Miten tämä menee käytännössä, kun saadaan se kämppä myytyä, niin miten ne rahat ihan konkreettisesti siirtyvät meille, meidän tilillemme? Pankkiko se sitten perukirjan mukaan siirtää meidän kunkin omaisuudeksi? Tämä on aivan uusi juttu meille kaikille.

Emmekö voi siis vain siirtää jokaisen tilille tuota 100 000 euroa eli 1/3 omaisuudesta kullekin perivälle? Vaan meidän on pakko huomioida tuo ennakkoperintö, jolloin ilmeisesti kaksi perillistä saa 120 000 ja yksi 60 000? Mutta miten tuota valvotaan muuten kuin perintöveron kautta?

En siis itse ole tuo ennakkoperintöä saanut, eli en halua ainakaan liikaa maksaa perintöveroa, jos jätämme tuon ennakkoperinnön huomiotta. Mutta kamala riitahan tästä tulee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinnön jakamista valvoo verottajan lisäksi myös vainajan pankki. Mieheni oli isänsä ainoa perillinen ja kaikki paperit olivat kunnossa ja lainmukaisia, mutta pankki ei luovuttanut perintöä ennen kuin 16 vuotta aiemmin kuolleen äidin sukuselvitys tehtiin uudestaan, vanha kun oli vuosien saatossa hävinnyt. Isän jälkeisen perunkirjoituksen tehnyt lakimies oli sitä mieltä, että sitä ei tähän tarvittu, mutta niin vain pankki ei hellittänyt perintöä ennen kuin sai haluamansa. Onneksi lakimies sen miehen puolesta teki ja pankilla kesti ylimääräiset kaksi viikkoa, mutta sitten mies sai perintönsä haltuunsa.

Tapahtui kaksi vuotta sitten Helsingissä. Pankeilla on aivan liikaa valtaa.

Miten tuo on mahdollista?

Sitäpä paljon ihmeteltiin. Lain perinpohjin tunteva lakimies ei ollut uskoa korviaan, mutta ei alkanut rettelöidä, koska pankilla oli valta pankkitiliin ja muuhun perintöön eikä halunnut asiakkaalleen enempää harmia. Teki anopin sukuselvityksen ja lähetti sen pankille, ja sitten parin viikon jälkeen mies sai sähköpostia pankilta, että perintösi on saatavilla.

Enpä olisi uskonut, että näin voi Suomessa käydä, omat perimiseni menivät suht siististi, mutta miehelle tosiaan kävi näin.

Osituskirjan tekemisen jälkeen voit jakaa. Jo perukirjan toimituksen jälkeen saat oikeudet pankkitiliin valtakirjalla. Eli pankki ei jaa rahoja vaan te itse

Vierailija kirjoitti:

Osituskirjan tekemisen jälkeen voit jakaa. Jo perukirjan toimituksen jälkeen saat oikeudet pankkitiliin valtakirjalla. Eli pankki ei jaa rahoja vaan te itse

Ei osituskirjan, vaan perinnönjakosopimuksen. Osituskin voi tosin olla ensin tarpeellinen, jos vainaja oli ollut naimisissa eikä ositusta ole aikaisemmin tehty.

Vierailija kirjoitti:

Asia kannattaa ottaa puheeksi perunkirjoittajan kanssa. Yksittäisen perillisen mielipide ei paljoa paina jos tehdään kuten säännöt sanoo.

Kyllä perukirjan saa tehdä ihan itse, ja siihen saa laittaa ihan mitä haluaa. Verottaja sitten tarkistaa jos tarkistaa, että onko jotain filunkia tehty että jää veroja maksamatta.

Vierailija kirjoitti:

Onko tosiaan niin, että emme voi keskenämme jakaa kuolinpesän varoja kun perunkirjoitus on tehty? Omaisuus on siis asunto-osake noin 300 000e ja jotain pientä siihen lisäksi. Ennakkoperinnön arvoksi on laitettu 40 000 euroa. Miten tämä menee käytännössä, kun saadaan se kämppä myytyä, niin miten ne rahat ihan konkreettisesti siirtyvät meille, meidän tilillemme? Pankkiko se sitten perukirjan mukaan siirtää meidän kunkin omaisuudeksi? Tämä on aivan uusi juttu meille kaikille.

Emmekö voi siis vain siirtää jokaisen tilille tuota 100 000 euroa eli 1/3 omaisuudesta kullekin perivälle? Vaan meidän on pakko huomioida tuo ennakkoperintö, jolloin ilmeisesti kaksi perillistä saa 120 000 ja yksi 60 000? Mutta miten tuota valvotaan muuten kuin perintöveron kautta?

En siis itse ole tuo ennakkoperintöä saanut, eli en halua ainakaan liikaa maksaa perintöveroa, jos jätämme tuon ennakkoperinnön huomiotta. Mutta kamala riitahan tästä tulee...

Kyllä te saatte sen halutessanne jakaa niin että se yksi joka on jo saanut 40 000  saa myös sata tonnia kuten te kaksi muutakin. Ei sitä kukaan kiellä jos ei jompi kumpi teistä jotka siinä kärsii tappion ala rettelöidä siitä. Jokainen maksaa sitten mahdolliset perintöverot omasta osuudestaan, se on ainoa mikä verottajaa kiinnostaa, ei ketään kiinnosta onko teillä tehty asiat reilusti jos ei käräjille mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinnön jakamista valvoo verottajan lisäksi myös vainajan pankki. Mieheni oli isänsä ainoa perillinen ja kaikki paperit olivat kunnossa ja lainmukaisia, mutta pankki ei luovuttanut perintöä ennen kuin 16 vuotta aiemmin kuolleen äidin sukuselvitys tehtiin uudestaan, vanha kun oli vuosien saatossa hävinnyt. Isän jälkeisen perunkirjoituksen tehnyt lakimies oli sitä mieltä, että sitä ei tähän tarvittu, mutta niin vain pankki ei hellittänyt perintöä ennen kuin sai haluamansa. Onneksi lakimies sen miehen puolesta teki ja pankilla kesti ylimääräiset kaksi viikkoa, mutta sitten mies sai perintönsä haltuunsa.

Tapahtui kaksi vuotta sitten Helsingissä. Pankeilla on aivan liikaa valtaa.

Miten tuo on mahdollista?

Jos perukirja on tehty, ei pankki voi mitään rahoja pantata. Ei se kuulu pankille mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perinnön jakamista valvoo verottajan lisäksi myös vainajan pankki. Mieheni oli isänsä ainoa perillinen ja kaikki paperit olivat kunnossa ja lainmukaisia, mutta pankki ei luovuttanut perintöä ennen kuin 16 vuotta aiemmin kuolleen äidin sukuselvitys tehtiin uudestaan, vanha kun oli vuosien saatossa hävinnyt. Isän jälkeisen perunkirjoituksen tehnyt lakimies oli sitä mieltä, että sitä ei tähän tarvittu, mutta niin vain pankki ei hellittänyt perintöä ennen kuin sai haluamansa. Onneksi lakimies sen miehen puolesta teki ja pankilla kesti ylimääräiset kaksi viikkoa, mutta sitten mies sai perintönsä haltuunsa.

Tapahtui kaksi vuotta sitten Helsingissä. Pankeilla on aivan liikaa valtaa.

Miten tuo on mahdollista?

Jos perukirja on tehty, ei pankki voi mitään rahoja pantata. Ei se kuulu pankille mitenkään.

Pankki ei maksa mitään ennen kuin se on tarkistanut, että perukirjaan merkityt perilliset ovat vainajan oikeat ja ainoat perilliset. Pankilla on tähän ihan perusteltu syy: jos se maksaisi perinnön väärille henkilöille (tai esim. koko perinnön yhdelle lapselle, vaikka lapsia olisi oikeasti kolme), niin pankilla olisi velvollisuus korvata oikeille perillisille ne rahat, jotka heiltä on jäänyt saamatta pankin virheen takia.

Kuolinpesän osakkaat voivat halutessaan pyytää DVV:tä vahvistamaan, että perukirjaan on merkitty osakkaat oikein. Tällöin mitään sukuselvityksiä ei pankille tarvita. Harmi vain, että DVV:n ruuhkien takia vahvistuksen saamiseen voi mennä kuukausia. Toinen vaihtoehto on toimittaa pankille perukirjan mukana perunkirjoitusta varten seurakunnasta/DVV:stä hankittu sukuselvitys.

Joskus pankki on ylivarovainen ja pyytää varmuuden vuoksi sellaisiakin papereita, joita kaiken järjen mukaan ei tässä vaiheessa enää pitäisi tarvita, kuten kirjoittajan tapauksessa äidin sukuselvitystä.

Niitä vahtivia instasseja kutsutaan arkikielessä vävyiksi ja miniöiksi.

Jos joku teistä on ulosotossa, alaikäinen, tai edunvalvonnan alaisuudessa, niin silloin jakoa ei voi tehdä niin että kyseinen henkilö saisi perinnöstä pienemmän osan kun minkä hän voisi ottaa.

Jos kuitenkin te olette kaikki täysi-ikäisiä ja saatte vapaasti jokainen päättää omasta omaisuudestanne, niin silloin kunhan jokainen perintöä saava on yhtä mieltä sekä allekirjoittaa asiasta tarvittavat paperit, te voitte jakaa perinnön tarkoituksella myös eri suuruisiin osiin. Kukaan ei puutu siihen, vaan silloin lähdetään siitä että te olette täysivaltaisia aikuisia ja saatte päättää omista asioistanne.