Suomalaisäidit vahtivat toisiaan kuin poliisit
http://www.hs.fi/elama/art-2000005121395.html
Tähän voisi vielä lisätä pari kiroitus viehettä, että saavat kielipoliisitkin tekemistä.
Mutta ei tuo vahtiminen ja sääntöjen rakastaminen rajoitu vain äiteihin, muutkin suomalaiset nillittävät joka asiasta ja mistään ei saisi nauttia. Kaikenlaista kuraa myös puolustellaan lailla. Esimerkkejä pakkoruotsi tai suhtautuminen alkoholin tarjoiluun tai hankkimiseen. Joillekin tulee myös esim. käsittämättömänä asiana semmoinen, että suurkaupunki Berliinissä saavat koirat olla vapaina, ihan keskustassakin. Kunhan osaavat olla.
Kommentit (24)
Voi sen näinkin nähdä. Näkemyksessäni on kuitenkin poikkeuksia mitkä ovat ällöttäviä kirjoittaakseen jos joku on todella pätevä.
Miksi ton ulkomaalaisen mielestä suomalaiset tavat on huonoja mutta ranskalaiset hyviä? Joku lasten pakkoistuttaminen aikusten ruokapöydässä on tolle hyvä tapa mutta kaikki suomalaiset tavat persestä.
Millä toi elättää ittensä. Kirjoittaa yhen lätinän kuukaudessa.
Ensin ulkosuomalaisena nauratti, mutta sitten tajusin että tuohan on ihan totta. Siis se, että ensin kauhistelee paikallisten lasten kasvatusta, kunnes mukautuu kulttuuriin soveltaen sekä suomalaisia että paikallisia tapoja.
Olen ihan suomalainen Suomessa asuva äiti ja minustakin vauvojen ulkona nukuttaminen oli omituinen tapa ja niipä jätin sen tekemättä. Nukutin vauvani aina sisällä paitsi jos sattui vaunulenkillä nukahtamaan.
Meilläkin on välillä syöty suomalaisittain epätyypillisesti ja ihan terveinä ollaan pysytty. Esim. pullapitkoa aamupalalla leivän asemasta.
Luultavasti ranskalaisten tapa opettaa lapsille ruokapöytäkulttuuria on hyödyllisempää kuin meidän tapa opettaa lätäkössä hyppimistä ja voi ihgu! sitä voimaannuttavaa räkimistä, mikä nyt on päässyt ihan koruiksi asti.
Tervettä järkeä saa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Ensin ulkosuomalaisena nauratti, mutta sitten tajusin että tuohan on ihan totta. Siis se, että ensin kauhistelee paikallisten lasten kasvatusta, kunnes mukautuu kulttuuriin soveltaen sekä suomalaisia että paikallisia tapoja.
Toihan haukkui suomalaiset tavat ja ihaili paikallisia.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan suomalainen Suomessa asuva äiti ja minustakin vauvojen ulkona nukuttaminen oli omituinen tapa ja niipä jätin sen tekemättä. Nukutin vauvani aina sisällä paitsi jos sattui vaunulenkillä nukahtamaan.
Meilläkin on välillä syöty suomalaisittain epätyypillisesti ja ihan terveinä ollaan pysytty. Esim. pullapitkoa aamupalalla leivän asemasta.
Luultavasti ranskalaisten tapa opettaa lapsille ruokapöytäkulttuuria on hyödyllisempää kuin meidän tapa opettaa lätäkössä hyppimistä ja voi ihgu! sitä voimaannuttavaa räkimistä, mikä nyt on päässyt ihan koruiksi asti.
Tervettä järkeä saa käyttää.
Jos lastenpsykiatri sanoo että lasten pitää antaa hyppiä lätäkössä niin aika sama mitä jotkut ulkosuomalaiset on mieltä.
Muissa maissa ri edes ole käsitettä "lasu" ilmoitus. Siis että siitä puhuttaisiin mahdollisuutena toimia.
Vierailija kirjoitti:
Ensin ulkosuomalaisena nauratti, mutta sitten tajusin että tuohan on ihan totta. Siis se, että ensin kauhistelee paikallisten lasten kasvatusta, kunnes mukautuu kulttuuriin soveltaen sekä suomalaisia että paikallisia tapoja.
Miksi ei voisi itse ottaa käyttöön niitä tapoja jotka kuulostaa järkevältä?
Tosin Suomessa joku kyyläävä mamma soittaa lastensuojeluun ellei noudata yleisiä tapoja. Sitten tulee lasetensuojelu ja vie lapset.
Vierailija kirjoitti:
Muissa maissa ri edes ole käsitettä "lasu" ilmoitus. Siis että siitä puhuttaisiin mahdollisuutena toimia.
Täällä mammat juoruaa että kenen lapsella ei ole pipoa päässä ja kansallisurheilua lasujen tekeminen.
Jaa, oisko syynä ja tarkoituksena kasvattaa terveitä aikuisia. Hassua että muiden maiden talous on kuralla sairaiden sokeria ja pullaa mussuttaiden, ihosyöpäisten aikuisten takia?
Mua ainakin kiinnostaa lapseni terveys, siksi.
Vierailija kirjoitti:
Jaa, oisko syynä ja tarkoituksena kasvattaa terveitä aikuisia. Hassua että muiden maiden talous on kuralla sairaiden sokeria ja pullaa mussuttaiden, ihosyöpäisten aikuisten takia?
Mua ainakin kiinnostaa lapseni terveys, siksi.
Ja Suomen talousko ei ole kuralla.
Idea olikin se että anna naapurin lapsen ottaa sitä aurinkoa jos äitinsä niin päättää, ilman että alat tekemään perheestä moniongelmaista.
Olen samaa mieltä kirjoituksen kanssa siitä, että Suomessa suhtaudutaan lasten kasvattamiseen aivan käsittämättömän ryppyotsaisesti ja pikkusieluisesti. Ylipäätänsä ihmetyttää monien äitien tarve vatvoa ja analysoida joka ainoaa asiaa ja pällistellä ja voivotella muiden valintoja. Suomessa julistetaan kaikkialla totuutta, että lapsi muuttaa KAIKEN, ja pikkulapsiaikana ei jää aikaa millekään muulle. Jokainen synnyttämätön parikymppinenkin "tietää" tämän, että pikkulapsiaika on raskain ja yksitoikkoisin elämänvaihe. Tottakai lapsen saaminen muuttaa aina elämän, mutta minusta vaikuttaa siltä, että ulkomaalaiset onnistuvat usein sisällyttämään lapset luontevammaksi osaksi elämää, ja säilyttämään omankin identiteettinsä. Ainakin omassa asuinmaassanikin nainen on muutakin kuin pelkkä äiti. Tämän eron huomaa hyvin vertailtaessa (päivä)juhlia Suomessa ja täällä: Suomessa miehet ryhmittyvät omaksi porukakseen juttelemaan ajankohtaisista aiheista, mutta naiset ryhmittyvät omaksi porukakseen hyysäämään lapsia ja jauhamaan pelkästään lapsista. Rintatulehduksista, lasten harrastuksista ja sairauksista jne. Asuinmaassani niin miehet kuin naisetkin kokoontuvat käymään älyllisiä keskusteluita. On omituista, jos aikuisella ihmisellä ei ole sanottavaa mistään muusta kuin lapsista, vaikka eivät lapsetkaan mikään tabu ole, mutta sairauksia ja lastenhoidon v**tumaisuutta ei märehditä samalla tavalla.
Mäkin olin vauvani kanssaeräässä Aasian maassa ja siellä oli myös useita tuttava vauvaperheitä. Ja kyllä niitä eroja oli tosiaan vauvan hoidossa.
Esim. siellä en kuullut kenenkään aloittavan kiinteitä ennen 6kk ikää. Ja se kiinteiden aloitus ei myöskään ole samanlaista kuin meillä Suomessa. Puuroja ei keitelty ja en nähnyt kenenkään antavan purkkisoseita. Taisivat antaa omalta ruokalautaselta vähän maistiaisia. Ja heillä kuitenkin on voimakkaasti maustettuja ruokia, joten sikäli vähän ihmettelin asiaa. Ja mitään 5 ateriaa päivässä ei ollut välttämättä vielä edes taaperoikäisilläkään. Mutta toisaalta edes aikuiset eivät siellä välttämättä syö niin usein päivän aikana. Ja taaperoimetys on siellä hyvin tavallista. Lapset itse pyytävät tissiä äidiltä.
En myöskään nähnyt kellään pinnasänkyjä, vaan lapset aina nukkuivat jomman kumman vanhemman kanssa. Yleensä äidin kanssa. Toisaalta perheet usein jakoivat saman makuuhuoneen kaikkien kanssa.
Tutteja en tainnut nähdä ollenkaan käytettävän. Tuttipulloja kylläkin. En nähnyt kenenkään steriloivan niitä koskaan. Pestiin vain normaalisti. Tuttipulloa myös käytetään usein aika vanhaksi. Myöskään teippivaippoja ei suosittu. Vastasyntyneelläkin oli housuvaippa tai harsovaippa.
Ja lapsille ei yleensä lueta. Eikä vauvoja pidetä lattialla eikä juurikaan mahallaan.Vauvan hygieniasta pidettiin huolta melko samalla tavalla kuin Suomessa, mutta talkkia käytettiin todella paljon. Melko pieniäkon lapsia saattettiin kurittaa fyysisesti. Ei kylläkään kovakouraisesti, mutta kuitenkin. Esim. pieni näpäytys tai tukistus.
Ja kyllä. Ihan normaaleja ja terveitä lapsia ovat, vaikka eroja on
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä kirjoituksen kanssa siitä, että Suomessa suhtaudutaan lasten kasvattamiseen aivan käsittämättömän ryppyotsaisesti ja pikkusieluisesti. Ylipäätänsä ihmetyttää monien äitien tarve vatvoa ja analysoida joka ainoaa asiaa ja pällistellä ja voivotella muiden valintoja. Suomessa julistetaan kaikkialla totuutta, että lapsi muuttaa KAIKEN, ja pikkulapsiaikana ei jää aikaa millekään muulle. Jokainen synnyttämätön parikymppinenkin "tietää" tämän, että pikkulapsiaika on raskain ja yksitoikkoisin elämänvaihe. Tottakai lapsen saaminen muuttaa aina elämän, mutta minusta vaikuttaa siltä, että ulkomaalaiset onnistuvat usein sisällyttämään lapset luontevammaksi osaksi elämää, ja säilyttämään omankin identiteettinsä. Ainakin omassa asuinmaassanikin nainen on muutakin kuin pelkkä äiti. Tämän eron huomaa hyvin vertailtaessa (päivä)juhlia Suomessa ja täällä: Suomessa miehet ryhmittyvät omaksi porukakseen juttelemaan ajankohtaisista aiheista, mutta naiset ryhmittyvät omaksi porukakseen hyysäämään lapsia ja jauhamaan pelkästään lapsista. Rintatulehduksista, lasten harrastuksista ja sairauksista jne. Asuinmaassani niin miehet kuin naisetkin kokoontuvat käymään älyllisiä keskusteluita. On omituista, jos aikuisella ihmisellä ei ole sanottavaa mistään muusta kuin lapsista, vaikka eivät lapsetkaan mikään tabu ole, mutta sairauksia ja lastenhoidon v**tumaisuutta ei märehditä samalla tavalla.
Siis tämä on totta, että Suomessa lapsiperhe-elämän _kuuluu_ olla ankeaa ja raskasta. Sillä oikein ylpeillään, kenellä on rankinta. Jos ei muuten ole tarpeeksi raskasta, niin sitten koitetaan etsiä uusia sääntöjä ja suosituksia pilkuntarkalleen noudatettavaksi. Äidin kuuluu olla uhrautuva marttyyri. Sellainen äiti on kauhistus, joka suhtautuu vanhemmuuteen rennolla otteella ja kehtaa vielä myöntää, että elämä on siedettävää ja aika mukavaa. "Kyllä tuollakin ottaisi lujille ja väsymys kasvaisi, jos se tekisi kaiken oikein!!!1"
Vierailija kirjoitti:
Muissa maissa ri edes ole käsitettä "lasu" ilmoitus. Siis että siitä puhuttaisiin mahdollisuutena toimia.
Ööh mitä tarkoitat? Kyllä social services on aika monessa muussakin maassa kuin Suomessa ja lasten huostaanottokin ihan oikea vaihtoehto. Mistähän maasta sinä puhut?
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta kun he olivat vielä pieniä, neuvolasta sai lastenhoitoon liittyviä suosituksia. Siis SUOSITUKSIA. Jokainen perhe ja vanhempi kuitenkin itse arvioi, miten jokin annettu suositus sopi omaan lapseen ja omaan perheeseen. Nykyisin neuvolan suositukset tulkitaan lakeina, joita jokaisen pitää tilanteesta, olosuhteista,lapsesta ja perheestä riippumatta orjallisesti noudattaa. Muuten tulee rangaistus.
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta kun he olivat vielä pieniä, neuvolasta sai lastenhoitoon liittyviä suosituksia. Siis SUOSITUKSIA. Jokainen perhe ja vanhempi kuitenkin itse arvioi, miten jokin annettu suositus sopi omaan lapseen ja omaan perheeseen. Nykyisin neuvolan suositukset tulkitaan lakeina, joita jokaisen pitää tilanteesta, olosuhteista,lapsesta ja perheestä riippumatta orjallisesti noudattaa. Muuten tulee rangaistus.
Vähän kyllä tuntuu välillä, että suositukset ovat kuin lakeja. Ei voi ihan hirveästi ruveta säätäämään omiaan lasten kasvatuksessa, jos ei halua lasua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muissa maissa ri edes ole käsitettä "lasu" ilmoitus. Siis että siitä puhuttaisiin mahdollisuutena toimia.
Ööh mitä tarkoitat? Kyllä social services on aika monessa muussakin maassa kuin Suomessa ja lasten huostaanottokin ihan oikea vaihtoehto. Mistähän maasta sinä puhut?
Mutta Suomi on ainoa maa jossa jonkun HUOLI riittää käynnistämään sen lastensuojelun puuttumisen.
Bad moms, bad moms, what's you're gonna do.....