Minä haluan yhden lapsen, mies kaksi. Mitä tehdä?
Raskaus ja synnytys olivat rankkoja, repesin pahasti enkä uskalla enää synnyttää alakautta. Pelottaa myöskin sektio. Koen muutenkin olevani parempi äiti yhdelle lapselle. Voiko lapsi kokea yksinäisyyttä ilman sisaruksia? Onko miehen kanssa ainoa vaihtoehto ero jos hän haluaa toisen lapsen?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Teette puolitoista.
Sinänsä typerää etukäteen suunnitella "tekevänsä" vain yhden lapsen, aina voi tulla kaksoset.
Sori, teillä onkin jo yksi.
ei teidän tartte erota jotta mies voi hommata sen toisen muksun jonkun muun kanssa
Tehkää kaksi ja sahatkaa toinen kahtia.voitte päättää kumman puolen pidätte .
Sinä olet raskaana ja synnytät. Sinä päätät. Jos et ole valmis neuvottelemaan, kerro miehellesi, ja pyydä häntä kertomaan sama sinulle.
Voisitko kuitenkin olla äiti synnyttämättä? Kompromissi voisi olla 1-2 adoptiolasta tai yksi biologinen + yksi adoptoitu. Kiinassa on paljon kotia tarvitsevia tyttövauvoja ja -lapsia. Työkaveri haki sieltä miehensä kanssa kolme tyttöä, kukin eri kerralla.
Helvetin simppeli asia: sinä joudut kärsimään raskauden ja synnytyksen kivut ja uupumuksen, sinä päätät. Jos mies ei tämän vertaa ymmärrä on aika heikko käsitys kehon itsemääräämisoikeudesta (ja ehkä puutteita empatiakyvyssä). Pistää vihaksi puolestas AP, voimia!
Äsh, 5:kään ei huomannut että yksi on jo. Alku pätee, sinä päätät, ja kerro miehelle ettet enempää halua synnyttää. Adoptio pysyy, eli lapselle adoptiosisarus. Vaikka tyttö sieltä Kiinasta.
Itse sain pikkuveljen parivuotiaana, joten en muista aikaa jolloin olin ainut. Minä ainakin tykkäsin kun oli leikkikaveri, välillä leikittiin poikien leikkejä, välillä tyttöjen.
Adoptiota ei nyt ihan kevyesti kannata suositella. Siinä voi olla monta mutkaa matkassa, kallista ja hidasta, ja lapselle ei välttämättä ole hyvä tulla adoptoiduksi perheeseen jossa on jo biolapsi, varsinkin kansainvälisten adoptioiden ollessa kyseessä.
Ap, teidän täytyy vain käydä raatorehellinen keskustelu asiasta ja mies tekee sitten omat päätöksensä. Ymmärrän kyllä sinua.
Riita poikki ja teette 3,sinulle 1 ja miehelles 2 ja kaikki on tyytyväisiä.
Mies ei halua adoptoida. Olin itsekin ennen vähän sen kannalla että kaksi, mutta synnytys muutti mieleni enkä oikeasti vaan uskalla enää synnyttää. Puhuin tästä neuvolassa, sektiosta ei mainittukkaan ja sanottiin vaan että kyllä se siitä. Joopa joo. Mutta en halua sektiotakaan. Jotenkin vaan tuntuu että onko mun pakko tehdä toinen lapsi, vain sen takia että mieheni haluaa ja että esikoisella olisi sisarus. Vaikka sitten sektiolla. Mutta olen ihminen joka arvostaa paljon myös omaa aikaa ja joka tarvii sitä, toisen lapsen kanssa sitä ei juurikaan olisi. Olenko itsekäs?
Esikoisen hoito on muutenkin ollut paljon minun kontollani, mies on hyvin paljon "lusmuillut" hoitamisesta. En ole kyennyt näkemään että tekisin toisen lapsen hänen kanssaan. Kuluisin varmaan puhki. En kumminkaan haluaisi erota hänestä, rakastan häntä ja haluan lapsellemme että perhe on yhdessä. Mutta jos toinen haluaa toisen, koen etten voi pidellä häntä tässä suhteessa. Tai sitten pakko tehdä toinen.
😔
Tehkää yhteensä kolme. Sinä hoidat yhden ja mies ne kaksi muuta.
Jos mies ei halua adoptoida, niin tästä tuli helppoa. Ilmoitat miehelle ettet synnytä toista kertaa. Piste. Synnyttäköön itse.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua adoptoida. Olin itsekin ennen vähän sen kannalla että kaksi, mutta synnytys muutti mieleni enkä oikeasti vaan uskalla enää synnyttää. Puhuin tästä neuvolassa, sektiosta ei mainittukkaan ja sanottiin vaan että kyllä se siitä. Joopa joo. Mutta en halua sektiotakaan. Jotenkin vaan tuntuu että onko mun pakko tehdä toinen lapsi, vain sen takia että mieheni haluaa ja että esikoisella olisi sisarus. Vaikka sitten sektiolla. Mutta olen ihminen joka arvostaa paljon myös omaa aikaa ja joka tarvii sitä, toisen lapsen kanssa sitä ei juurikaan olisi. Olenko itsekäs?
Esikoisen hoito on muutenkin ollut paljon minun kontollani, mies on hyvin paljon "lusmuillut" hoitamisesta. En ole kyennyt näkemään että tekisin toisen lapsen hänen kanssaan. Kuluisin varmaan puhki. En kumminkaan haluaisi erota hänestä, rakastan häntä ja haluan lapsellemme että perhe on yhdessä. Mutta jos toinen haluaa toisen, koen etten voi pidellä häntä tässä suhteessa. Tai sitten pakko tehdä toinen.😔
Tässähän sinulla on paljon muitakin tärkeitä syitä jättää lapsiluku yhteen kuin vain synnytyspelko. Et oikeasti voi ryhtyä toista tekemään vastentahtoisesti. Tässä asiassa on oltava itsekäs. Ei sun tarvitse pidellä miestä suhteessa, kai hän voi itse päättää haluaako erota vai voiko olla tyytyväinen yhden lapsen isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua adoptoida. Olin itsekin ennen vähän sen kannalla että kaksi, mutta synnytys muutti mieleni enkä oikeasti vaan uskalla enää synnyttää. Puhuin tästä neuvolassa, sektiosta ei mainittukkaan ja sanottiin vaan että kyllä se siitä. Joopa joo. Mutta en halua sektiotakaan. Jotenkin vaan tuntuu että onko mun pakko tehdä toinen lapsi, vain sen takia että mieheni haluaa ja että esikoisella olisi sisarus. Vaikka sitten sektiolla. Mutta olen ihminen joka arvostaa paljon myös omaa aikaa ja joka tarvii sitä, toisen lapsen kanssa sitä ei juurikaan olisi. Olenko itsekäs?
Esikoisen hoito on muutenkin ollut paljon minun kontollani, mies on hyvin paljon "lusmuillut" hoitamisesta. En ole kyennyt näkemään että tekisin toisen lapsen hänen kanssaan. Kuluisin varmaan puhki. En kumminkaan haluaisi erota hänestä, rakastan häntä ja haluan lapsellemme että perhe on yhdessä. Mutta jos toinen haluaa toisen, koen etten voi pidellä häntä tässä suhteessa. Tai sitten pakko tehdä toinen.😔
Tässähän sinulla on paljon muitakin tärkeitä syitä jättää lapsiluku yhteen kuin vain synnytyspelko. Et oikeasti voi ryhtyä toista tekemään vastentahtoisesti. Tässä asiassa on oltava itsekäs. Ei sun tarvitse pidellä miestä suhteessa, kai hän voi itse päättää haluaako erota vai voiko olla tyytyväinen yhden lapsen isä.
Mietin tässä myös esikoistani. :( Että hän jäisi ilman sisaruksia. On tietenkin kaksi vaihtoehtoa sisaruksissa, joko olla hyvissä väleissä tai sitten välit jää viileäksi aikuisenakin. Mitä sitten kun meistä vanhemmista on aika jättää, lapsi jää ihan yksin.. Tai jos sairaus iskee. Hän joutuu nämä kaikki käymään yksin läpi. Tokihan on myös sukulaisia ja ystäviä, mutta korvaako ne sisaruksen? Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet raskaana ja synnytät. Sinä päätät. Jos et ole valmis neuvottelemaan, kerro miehellesi, ja pyydä häntä kertomaan sama sinulle.
Voisitko kuitenkin olla äiti synnyttämättä? Kompromissi voisi olla 1-2 adoptiolasta tai yksi biologinen + yksi adoptoitu. Kiinassa on paljon kotia tarvitsevia tyttövauvoja ja -lapsia. Työkaveri haki sieltä miehensä kanssa kolme tyttöä, kukin eri kerralla.
Kiinassa ei todellakaan ole tyttöjä adoptoitavaksi.
1,5 lasta. Eihän tossa oikeasti ole muuta ratkaisua.
Haluaa toisen lapsen ? Mutta lusmuilee ?!? Mullakin on 1 lapsi, mieheni haluaisi vielä toisen, mut itse en.. Koska munkaa mies ei hirveesti lasta hoida.. Nii en kyllä jaksa kahden lapsen kans yksin.
Jos mies ei ole hoitanut sitä ensimmäisäkään, niin eiköhän teidän tilanne ole aika selvä.
Teette puolitoista.
Sinänsä typerää etukäteen suunnitella "tekevänsä" vain yhden lapsen, aina voi tulla kaksoset.