Evolutionistit eivät koskaan vastaa keskeisimpään kysymykseen!
Mistä geneettinen informaatio syntyy?
Yksisoluisissa eliöissä ei tietenkään ole monimutkaisempien organismien geneettistä informaatiota, joten tämän informaation on tultava jostain. Se ei voi syntyä geneettisten mutaatioiden seurauksena, koska mutaatiot eivät kykene luomaan uutta informaatiota vaan ainoastaan muokkaamaan (tuhoamaan) olemassaolevaa informaatiota.
Lajit ylittävästä luonnonvalinnasta ei ole tiedemiehillä antaa yhtäkään esimerkkiä. Luonnonvalinta köyhdyttää geeniperimää, samalla tavalla kuin rodunjalostuksissa lajin geneettinen perimä yksinkertaistuu eikä suinkaan monimutkaistu, kuten pitäisi tapahtua jotta evoluutioteoria pitäisi paikkansa.
Kommentit (79)
Voi hyvää päivää. Itse olen tietojenkäsittelytieteilijä, ja sellaisena tiedän että nykyään on ihan ohjelmiakin, jotka osaavat luovasti kehittää itseään ja uutta. Näennäisesti siis informaatiota syntyy tyhjästä, ilman että ihminen on sen logiikan sinne ohjelmoinut. Samalla tavalla sitä voi syntyä luonnon prosesseissa.
Lue muutakin kuin Raamattua ja uskovaisten paskalehtiä.
Jos vihdoin IDiootti selittäisi, mitä tarkalleen ottaen tämä geneettinen informaatio on...
Se syntyy sattumasta.
Mutaatio (sattuma) voi hyvin lisätä informaatiota, tai geenejä -miksei se voisi? Tätä lisäystä ja muutosta tapahtuu koko ajan, mutta ainoastan lajia edistävät mutaatiot yleistyvät.
Mitä edes on "lajit ylittävä luonnonvalinta"? Lajit adaptoituvat (muuttuvat) luonnonvalinnan seurauksella, eivät ne "köyhdy" tai "rikastu". Jos ruoka löytyy jatkossa korkeammalta puusta kuin ennen, pitkäraajaiset tai -kaulaiset yksilöt menestyvät ja lisääntyvät enemmän kuin lyhyet =luonnonvalinta.
Rodunjalostusta ei voi verrata evoluutioon koska siinä juuri kriittisin elementti, eli sattuma, poistetaan.
Evoluutiokriitikot luulevat, että evoluutio on"pyrkinyt" tähän lopputulokseen mikä luonnossa tällä hetkellä on. Ei se niin mene. Toisenlaisten olosuhteiden seurauksena kaikki voisi nyt olla aivan toisin. Luonnonvalinta on sitä, että olosuhteisiin sopivin on vahvin ja lisääntyy eniten, ja populaatio muuttuu sen mukaiseksi.
Ai vieläkö nämä tappelee täällä? Onko tämä jo kolmas päivä, kun jauhetaan tästä samasta aiheesta?
Tutustu:
- Vertailevaan morfologiaan. Miksi ihmisen ja lepakon analogia ja rudimentit ovat samat? Entäs sian ja ihmiset silmät?
- Eliömaantieteeseen. Miten selität endeemiset lajit ja radiaation?
- Fossiiliseen aineistoon: miten selität sukupuutot, välittävät muodot, taksonien ilmestymisen aikajärjestyksessä?
- Molekyylibiologiseen aineistoon, jota kyselitkin: miksi kaikilla elävillä on sama koodisto? Entä miksi ihmisellä ja hiirellä on noin 80% samoja proteiinejä tuottavia geenejä? Miten fylogenia sopii yhteen fossiiliaineiston kanssa?
Kysymykseesi liittyen, pohdi:
- miten orgaaniset molekyylit (abioottinen) syntyi
- miten ne liittyi ketjuiksi (makromolekyylit)
- miten kalvo muodostui niiden ympärille
- miten kopioituvat molekyylit syntyi
Tästä pääset jossain vaiheessa Kambrikauden räjähdykseen jne.
Vierailija kirjoitti:
Mistä geneettinen informaatio syntyy?
Yksisoluisissa eliöissä ei tietenkään ole monimutkaisempien organismien geneettistä informaatiota, joten tämän informaation on tultava jostain. Se ei voi syntyä geneettisten mutaatioiden seurauksena, koska mutaatiot eivät kykene luomaan uutta informaatiota vaan ainoastaan muokkaamaan (tuhoamaan) olemassaolevaa informaatiota.
Lajit ylittävästä luonnonvalinnasta ei ole tiedemiehillä antaa yhtäkään esimerkkiä. Luonnonvalinta köyhdyttää geeniperimää, samalla tavalla kuin rodunjalostuksissa lajin geneettinen perimä yksinkertaistuu eikä suinkaan monimutkaistu, kuten pitäisi tapahtua jotta evoluutioteoria pitäisi paikkansa.
Väitteesi siitä, etteivät mutaatiot voi luoda uutta informaatiota perustuu siihen virheelliseen lähtöoletukseesi, että olisi olemassa jokin täydellinen geneettinen koodi. Tuo on tietysti suoraa seurausta kreationistisesta maailmankuvastasi.
Pikku pähkinä asiaa valottamaan: alla kaksi tavua, joista toinen on alkuperäinen ja toisessa on tiedonsiirrossa syntynyt yhden bitin virhe (eli "mutaatio"). Kumpi on kumpi? Kummassa on enemmän informaatiota?
01001000
01011000
Evoluutio ei voi selittää suvullista lisääntymistä.
Mutaatiot voivat myös lisätä informaatiota. Lajien kehittyessä on esim tapahtunut geenien duplikaatiota, eli yhdestä geenistä tuleekin kaksi kopiota. Aikojen saatossa mutaatiot muokkaavat näitä geenejä erilaisiksi, mikä johtaa siihen että yhden geenin sijaan genomissa onkin kaksi samankaltaista geeniä. Näin on muodostunut genomiimme isoja geeniperheitä, joissa on kymmeniä "jäseniä". Niillä on kaikilla hiukan erilainen toiminta ajanmittaan tapahtuneiden mutaatioiden seurauksena.
Vierailija kirjoitti:
Evoluutio ei voi selittää suvullista lisääntymistä.
Todista se.
Vierailija kirjoitti:
Evoluutio ei voi selittää suvullista lisääntymistä.
Eikä Nelosen ohjelmavalintoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä geneettinen informaatio syntyy?
Yksisoluisissa eliöissä ei tietenkään ole monimutkaisempien organismien geneettistä informaatiota, joten tämän informaation on tultava jostain. Se ei voi syntyä geneettisten mutaatioiden seurauksena, koska mutaatiot eivät kykene luomaan uutta informaatiota vaan ainoastaan muokkaamaan (tuhoamaan) olemassaolevaa informaatiota.
Lajit ylittävästä luonnonvalinnasta ei ole tiedemiehillä antaa yhtäkään esimerkkiä. Luonnonvalinta köyhdyttää geeniperimää, samalla tavalla kuin rodunjalostuksissa lajin geneettinen perimä yksinkertaistuu eikä suinkaan monimutkaistu, kuten pitäisi tapahtua jotta evoluutioteoria pitäisi paikkansa.
Väitteesi siitä, etteivät mutaatiot voi luoda uutta informaatiota perustuu siihen virheelliseen lähtöoletukseesi, että olisi olemassa jokin täydellinen geneettinen koodi. Tuo on tietysti suoraa seurausta kreationistisesta maailmankuvastasi.
Pikku pähkinä asiaa valottamaan: alla kaksi tavua, joista toinen on alkuperäinen ja toisessa on tiedonsiirrossa syntynyt yhden bitin virhe (eli "mutaatio"). Kumpi on kumpi? Kummassa on enemmän informaatiota?
01001000
01011000
Eli tässä ei ole maskattu millään, vaan on suoraan binäärikoodia? Molemmissa on tasan yhtä paljon informaatiota (tätä voisit rinnastaa AT, CG-yhdistelmiin geeneettisessä koodissa). Mikäli mietit lukuarvoa, mitä tuosta tulee (72 tai 88), niin se muuttuu. Samalla tavalla geneettisessä koodistossa yhden emäsparin vaihto sopivassa paikkaa voi näkyä esimerkiksi morfologiassa, eli mitä voimme havaita silmin. Erityisesti hox-geeneissä tapahtuvat muutokset näkyvät rakenteissa. Toisaalta yksi muutos ei välttämättä näy missään toiminnoissa, tai ilmenee vaikkapa jonkin geenin tuottaman proteiinin / hormonin toiminnassa.
Vierailija kirjoitti:
Evoluutio ei voi selittää suvullista lisääntymistä.
Kyllä voi. Suvullisen lisääntymisen idea on nimenomaan lisätä geneettistä variaatiota, eli sopeutua olosuhteisiin. Kasvit, joiden ei tarvitse sopeutua, lisääntyvät esimerkiksi jakautumalla, kloonaamalla uuden yksilön itsestään. Niille käy sitten huonosti, jos olosuhteet muuttuvat.
Ei se ainakaan tule niistä satuolennoista joista kirjojakin on kirjoitettu. Ne on vain ihmisten hassuja satuja joista osa on kirjoitettu sienipäissään ja muissa huumeissa, osa ollut vain hulluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Evoluutio ei voi selittää suvullista lisääntymistä.
Todista se.
Kuinka uroksen ja naaraan sukupuolielimet voivat syntyä asteittaisen kehittymisen tuloksena? Jos ensimmäinen eliö lisääntyy jakautumalla, kuinka tämä eliö voisi yhtäkkiä muuttua naaraaksi, joka pystyy synnyttämään uuden jälkeläisen vain uroksen avulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Evoluutio ei voi selittää suvullista lisääntymistä.
Todista se.
Kuinka uroksen ja naaraan sukupuolielimet voivat syntyä asteittaisen kehittymisen tuloksena? Jos ensimmäinen eliö lisääntyy jakautumalla, kuinka tämä eliö voisi yhtäkkiä muuttua naaraaksi, joka pystyy synnyttämään uuden jälkeläisen vain uroksen avulla?
Kuka väitti että muutos tapahtuu yhtäkkiä? Välimuotohan on voinut olla vaikka hermafrodiitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä geneettinen informaatio syntyy?
Yksisoluisissa eliöissä ei tietenkään ole monimutkaisempien organismien geneettistä informaatiota, joten tämän informaation on tultava jostain. Se ei voi syntyä geneettisten mutaatioiden seurauksena, koska mutaatiot eivät kykene luomaan uutta informaatiota vaan ainoastaan muokkaamaan (tuhoamaan) olemassaolevaa informaatiota.
Lajit ylittävästä luonnonvalinnasta ei ole tiedemiehillä antaa yhtäkään esimerkkiä. Luonnonvalinta köyhdyttää geeniperimää, samalla tavalla kuin rodunjalostuksissa lajin geneettinen perimä yksinkertaistuu eikä suinkaan monimutkaistu, kuten pitäisi tapahtua jotta evoluutioteoria pitäisi paikkansa.
Väitteesi siitä, etteivät mutaatiot voi luoda uutta informaatiota perustuu siihen virheelliseen lähtöoletukseesi, että olisi olemassa jokin täydellinen geneettinen koodi. Tuo on tietysti suoraa seurausta kreationistisesta maailmankuvastasi.
Pikku pähkinä asiaa valottamaan: alla kaksi tavua, joista toinen on alkuperäinen ja toisessa on tiedonsiirrossa syntynyt yhden bitin virhe (eli "mutaatio"). Kumpi on kumpi? Kummassa on enemmän informaatiota?
01001000
01011000
Eli tässä ei ole maskattu millään, vaan on suoraan binäärikoodia? Molemmissa on tasan yhtä paljon informaatiota (tätä voisit rinnastaa AT, CG-yhdistelmiin geeneettisessä koodissa). Mikäli mietit lukuarvoa, mitä tuosta tulee (72 tai 88), niin se muuttuu. Samalla tavalla geneettisessä koodistossa yhden emäsparin vaihto sopivassa paikkaa voi näkyä esimerkiksi morfologiassa, eli mitä voimme havaita silmin. Erityisesti hox-geeneissä tapahtuvat muutokset näkyvät rakenteissa. Toisaalta yksi muutos ei välttämättä näy missään toiminnoissa, tai ilmenee vaikkapa jonkin geenin tuottaman proteiinin / hormonin toiminnassa.
Minusta oleellisinta tuossa taisi olla se, että tietämättä kontekstia et voi tietää kumpi on alkuperäinen ja kumpi on virheellinen. Sama pätee myös geneettiseen koodiin: ei ole olemassa mitään täydellistä genomia mistä vain rappeudutaan joten genomin informaatiosisältö tai informaation oikeellisuus/täydellisyys on aina kontekstiriippuvainen eli käytännössä mitataan elinkelpoisuudella kullakin hetkellä ja kussakin ympäristössä. Näin minä ainakin tuon ajattelin.
Emergenttejä luonnonilmiöitä on maailma pullollaan.