Lue keskustelun säännöt.
Vain yksi lapsi?
apuakaivataan
26.02.2017 |
Minulla on tällä hetkellä kaksivuotias poika ja mietintä perheenlisäyksestä on tullut ajankohtaiseksi, etenkin kun sukulaiset siitä kyselevät. Musta vaan jotenkin vahvasti tuntuu, että perheen lapsiluku olisi yksi. Mies haluaisi väh. kaksi lasta ja en ole tästä hänelle vielä kamalasti puhunut, maininnut vain että tälläistä ajattelisin. Arki on vain ihanan seesteistä yhden lapsen kanssa ja koen, että olisin parempi äiti yhdelle. Kaipaan kuitenkin omaa rauhaa ja yksi lapsi ei rajoita elämää niin paljoa yms. En jaksa muita syitä nyt alkaa perustelemaan, vahva tunne vain että yksi on se luku.
Herää kuitenkin kysymyksiä. Entä jos lapsesta kasvaa itsekäs? Mitä kommenttia saan kuulla muilta ihmisiltä? Tiedän, että ei pitäisi välittää muiden mielipiteistä, mutta en voi sille mitään. Herää myös pelko siitä, että ainokaiselle tapahtuisi jotain. Rakastan äitiyttä enkä halua luopua siitä. Pelkään myös, että lapseltani jää ainutlaatuinen suhde kokematta ja hän on yksinäinen.
Kaipailisin muiden vinkkejä ja ajatuksia asiaan.
Kommentit (16)
No jos susta tuntuu että yks on se oikee niin go for it, ei se oo muitten asia :D turha tommosia menettämisiä yms on miettiä, voihan montakin lasta menettää esim onnettomuudessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin pian 2v lapsi ja tämä yhden lapsen perhekoko on meille oikein sopiva. :)
Ainoalla lapsellasi tulee olemaan paljon paremmat oltavat. Toisen kanssa joutuu jakamaan kaiken. Jos olette oikein ahkeria ja säästäväisiä miehesi kanssa, niin lapsesi ei tarvitse tehdä ikinä töitä.
Et voi itsekkäästi päättää että vain yksi lapsi jos mies haluaa vähintään kaksi. Tai voit mutta sillä voi olla ero seurauksena muutaman vuoden kuluttua kun mies miettii mikä hänelle tärkeää ja miten häntä kohdellaan.
Vierailija kirjoitti:
Ainoalla lapsellasi tulee olemaan paljon paremmat oltavat. Toisen kanssa joutuu jakamaan kaiken. Jos olette oikein ahkeria ja säästäväisiä miehesi kanssa, niin lapsesi ei tarvitse tehdä ikinä töitä.
eli säästät ja et nauti elämästä. Kouluta lapsesi ja työmaailmaan jos töitä saa sun asenteella. Itsellä ainoa lapsi ja hänelle tulee hyvä ammatti. Matkustelen ja nautin elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin aikoinaan todella ahdistunut asiasta (10- vuotta sitten asenteet yksilapsisuutta kohtaan olivat mielestäni paljon tuomitsevammat kuin nykyään ja tälläkin palstalla sai kylmää kyytiä jos oli vapaaehtoisesti yksilapsinen). Nyt lapsi on teini ja olen iloinen että kuuntelimme sisintämme. Olin miltei sortua mieheni painostamiseen oman epävarmuuteni vuoksi. Toivottavasti saatte teille molemmille sopivan määrän lapsia:)
Ei kiirettä, miksi asia pitäisi päättää nyt, kun lapsi on vasta 2-vuotias? Me olimme pitkään asiasta epävarmoja. Lopulta teimme toisenkin, mutta 6 vuoden ikäerolla. Olemme oikein tyytyväisiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä yksi 15v. Hän on erittäin epäitsekäs, harrastaa joukkueurheilua, ottaa muut huomioon, jopa paremmin kuin useamman lapsen perheessä kasvaneet. Asioita voi opettaa. Jos sinusta tuntuu, että yksi riittää, puhu miehesi kanssa. Sukulaisten painostukselle voit viitata kintaalla. Minäkin aikanaan mietin riittäisikö rakkautta muillekin lapsille, mutta varmasti olisi riittänyt.
Meillä on yksi lapsi, joka ei ole ainakaan toistaiseksi päässyt kasvamaan itsekkääksi. Päin vastoin on tosi kiltti ja herkkä. Olemme saaneet ihan tosissaan opetella puolensa pitämistä. On nelivuotias eikä ole itse kyseenalaistanut koskaan sitä, ettei ole sisaruksia. Hänen parhaat kaverit ovat myös ainokaisia, mikä varmasti auttaa asiaa.
Meillä yksi lapsi on molempien päätös. Juurikin elämän seesteisyyden ja helppouden takia. Paljon myös taloudellisten syiden takia, sillä nykymaailmassa tuntuu turvallisemmalta, kun ei ole kuin yksi ihminen kasvatettavana aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi itsekkäästi päättää että vain yksi lapsi jos mies haluaa vähintään kaksi. Tai voit mutta sillä voi olla ero seurauksena muutaman vuoden kuluttua kun mies miettii mikä hänelle tärkeää ja miten häntä kohdellaan.
Meillä kävi juuri näin, tosin lähdin itse sen yhden lapsen kanssa kun en jaksanut enää miehen painostusta enkä keksiä syitä siihen, miksi meille ei tule toista.
Nyt se ainokainen täyttää 16, enkä voisi olla tyytyväisempi elämääni. :) - Meille molemmille kävi hyvin: minä avioiduin uudestaan velamiehen kanssa, ja ex sai toivomansa toisen lapsen (ja pari bonuslasta) uuden vaimonsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ainoalla lapsellasi tulee olemaan paljon paremmat oltavat. Toisen kanssa joutuu jakamaan kaiken. Jos olette oikein ahkeria ja säästäväisiä miehesi kanssa, niin lapsesi ei tarvitse tehdä ikinä töitä.
Me säästämme koko ajan lapsen tilille. Saamme säästettyä tietenkin paljon enemmän kuin saisimme kahdelle. Silti säästöjen tarkoituksena ei ole elättää lasta loppuelämää, vaan olla tuki ja pesämuna sitten, kun lapsi lähtee opiskelemaan. Toivon, että lapseni opiskelee hyvän ammatin ja aion kannustaa häntä siihen. Säästöt ovat vain kannustin, jotka tekevät opiskelusta sitten helpompaa, kun ei tarvitse käydä samalla töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yksi 9 v lapsi. Onnellisia ollaan näin eikä kukaan kysele lapsiluvusta mitään.
Meillä myös kohta yksi 9v lapsi. Kyselyt sisarusten tekemisestä oli kuumimmillaan silloin kun lapsi oli n. 3-5v. Tosi monet kyseli ja kierrellen ja kaarrellen ehdotteli, että ootappas vaan, kohta se teillekin tupsahtaa toinen. Silloin oli tosi monella tutulla vauvabuumi menossa.
No nyt on saanu onneksi useamman vuoden olla "turvassa" uteluilta, eipä niitä ole onneksi kuulunut enää mistään suunnalta. Loppuivat kuin seinään kun huomasivat, että ei meille sitä toista olekaan tulossa. 😁
Kyllä minä pitäisin sinuna oman pääni, siinä kuitenkin lapsen synnytät. Minä sovin miehen kanssa jo ennen lapsen syntymää, että yksi lapsi riittää. Mies on ainoa ja minusta hyvin kasvatettu toiset huomioon ottavaksi. Oma äitini aloitti jo raskauteni aikana, että "tee sitten toinen heti perään", minulla ja veljelläni on ikäeroa noin seitsemän vuotta. Sanoin jo silloin ja olen sanonut aina asian esille tultua, että yksi riittää.
Ja kovasti rakastan lastani. :) Minulla on ahdistustaustaa, joten mieluummin olen hyvä äiti yhdelle kun minulle jää myös aikaa kuunnella itseäni ja levätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ainoana lapsena kasvanut ystävä, ja on todella mukava ja oikeudentajuinen. Omasta mielestäni lapsi kärsii enemmän onnettomasta vanhemmasta, kuin sisarusten puutteesta, etenkin jos on läheisiä ystäviä/sukulaisia jne. Sitten on myös kavereita jotka saivat pikkusisaruksen päälle 10 vuotiaina, eli ei ole myöhäistä muuttaa lapsilukua piitkään aikaan :)
Meillä on vain yksi 9 v lapsi. Onnellisia ollaan näin eikä kukaan kysele lapsiluvusta mitään.