Lue keskustelun säännöt.
Mitä vanhenemisen merkkejä huomasit ikävuosien 20-30 välissä?
15.02.2017 |
En tarkoita että joku 27 v olisi ikäloppu ja toki vanheneminen mielletään vanhusten, aikaisintaan keski-ikäisten jutuksi. Kuitenkin 15-vuotiaalla ja 30-vuotiaalla on eroa, onhan siinä jo tuplasti elettykin.
Olen itse 23-vuotias enkä pysty enää valvomaan kuten ennen. Täysi-ikäistymisen tienoilla pärjäsin onnettomilla yöunilla. Monesti kävin koulussa ja töissä, valvoin koko yön, seuraavana päivänä taas koulua ja töitä. Tottakai väsytti, mutta tuollainen valvominen oli mahdollista.
Nykyään jo yhden yön heikot yöunet vaikeuttavat elämää huomattavasti. Tulee fyysisesti todella huono olo eikä ajatus kulje lainkaan. Jos valvoisin yön, todennäköisesti seuraava päivä menisi seinää tuijottaessa.
Liikunnan määräni ei ole muuttunut mihinkään ja olen alkanut syömään terveellisemmin, mutta silti koen olevani huonommassa kunnossa kuin muutama vuosi sitten.
Kommentit (49)
Krapulat pahentunu, eikä palautuminen ole enää samalla tasolla. Ruokaa pitää syödä säännöllisemmin, muuten tulee kiukku ja huono olo. Silmäkulmissa näkyy jo naururyppyjä, mutta niistä tykkään. Iho on muuten parempi kuin nuorena.
T.28-vuotias
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enää ei jaksanut valvoa samalla tavalla. Niska-,selkä-, ja hartiakivut pahentuivat. Yleensäkin keho vaatii enemmän liikuntaa, jotta pysyisi yhtä hyvässä kunnossa.
Ei vielä muuta kuin, että laihduttaminen on paljon vaikeampaa kuin teininä.
N23
Pää ei kestä huvipuistolaitteita yhtä hyvin :D
Mulla tuli syvät naururypyt ja ensimmäiset harmaat 29 v. Selkäkipu ja muita kolotuksia. Huolehdin itsestäni paremmin kuin 20. Syön terveelliaesti, nukun, juon vettä ym ym muuten olen tuhoa. Täytän 33 tänä vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naama tai vartalo ei sinänsä tunnu vanhentuneen juurikaan, tänään juuri kysyttiin taas papereita vaikka olen 34v :).
Mutta liikunnasta palautuminen kestää jo nyt kauemmin kuin 20v, jolloin tuli liikuttua joskus 4-5 päivää putkeen rankkaa liikuntaa! Ei tulisi kuuloonkaan nyt. Valvominen on se toinen, ei huonosti nukuttu tai yksi yö valvottu yö vielä ole paha, mutta kahden kohdalla jo tuntuu. Väsymyksen tunteet on viime vuoden aikana saaneet uudenlaisen suunnan; väsymys tuntuu humalatilalta, vaikka valvomista ei olisi verrattain ihan kamalasti edes.
Kroppa menee tosiaan solmuun helpommin, vaikka viimeiset 10v olen venytelly joka päivä. Eli jos jotain sanoisin nyt 20vuotiaalle itselleni, niin venyttele perkele :D.
Vierailija kirjoitti:
Ei vielä muuta kuin, että laihduttaminen on paljon vaikeampaa kuin teininä.
N23
14-16 vuotiaalle laihduttaminen on helppoa kuin heinänteko, sillä elimistön vielä kehittyessä kulutus on kovaa. Moni lihookin siinä 18 vuoden iässä huomattavasti, silllä kasvu on ohi ja keho ei siedä kaloreita niin paljoa.
Mutta lohduttavaa on se, ettei laihduttaminen vaikeudu vaikka olisit 30v. Tosin pikkuhiljaa aineenvaihdunta hidastuu ja tarvitsee vähemmän ja vähemmän kaloreita. Omalla kohdalla en sitä huomaa tosin, sillä olen liikunnallinen ollut aina.
T. N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen vähän paradoksi homma tuon ihon kanssa, se toisaalta on paremmassa kunnossa kuin nuorempana, mutta toisaalta ei ole, se on jotenkin harmaampi ja kuivempi vaikka sille tekisi mitä. Mutta näppylät on kadonneet ja ihon väri tasoittunut.. En tiedä onko muutos parempaan vai huonompaan. N 26
Vierailija kirjoitti:
Ei vielä muuta kuin, että laihduttaminen on paljon vaikeampaa kuin teininä.
N23
Sama homma. Vielä 20-vuotiaana pidin kaikenlaisia riutumisdieettejä. Enää ei onnistuisi millään (ei sillä että pitäisikään, eihän se terveellistä ole, pointtina lähinnä mihin nuorena pystyi ja enää ei).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri haarukka 20-30 ikävälillä. Tuohon mahtuu niin todella paljon minuuden ja persoonan, koulutuksen ja työkokemuksen muodostumista, parisuhde (suhteita) ja avoliitto, raskaus ja lapsi
On myös geeneistä kiinni. Uudessa työpaikassa pari vuotta sitten kun olin 30v, juttelin yhden naisen kanssa. Puheiden perusteella ymmärsin että hän on ikäiseni ja arvioin hänet n. 34-vuotiaaksi (paljon naururyppyjä). Yllätyin kun kuulin että hän olikin vasta 25.
Monesti jos ei tule silmäkulmiin naururyppyjä, tulee sibeliusviivat, niin kuin minulle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikkuminen alkaa helposti kolottaa, vaikka juoksulenkin jälkeen on vähän semmoinen kolotus päällä. Yöunet tarvitaan, 18-vuotiaana pystyi venymään uskomattomiin valvomisiin.
Silmäkulmissa rypyt kun hymyilee, muuten ihon väri tasaisempi. Hiukset eivät kasva enää yhtä nopeasti, ikuisuuden kestää.
Eipä ole alakertakaan säästynyt vuosilta, väri on muuttunut. Samoin ulkonäkö, mutta se johtuu synnytyksistä eikä vanhenemisesta.
Tykkään nykyään asioista, joista 18-vuotiaana ajattelin, että miten tylsää.. taide ja historia siis. Muutenkin huomaan olevani suvaitsevampi ja avarakatseisempi kuin aiemmin. Vai oliko tarkoitus mainita vain fyysiset muutokset?
Tykkään enemmän 29-vuotiaasta minusta kuin 18-vuotiaasta.
En mitään. Lisääntyneen unentarpeen tai vähentyneen valvomiskyvyn huomasin noin 36-vuotiaana. Nyt 38-vuotiaana iho on alkanut löystyä. Silti hämmentävästi uuden tapailumieheni sukulainen oli sanonut minun näyttävän 20-vuotiaalta. :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihon helpommin. Bongasin pyllystä jotain selluliitin tapaista. Paikat jumiutuu, ei pysty esim kovalla lattialla istumaan kauaa. Polvet naksuu. Voi tosi johtua raskauksistakin, eikä vaan iästä että on tullut muutoksia...
En huomannut oikeastaan mitään johonkin 32-33- vuotiaaksi. Mut sitten alkoi tapahtua ja paljon. Ryppyjä silmien ympäristöön, sibelius-juonteet kulmien välissä syvenivät, suun ja posken väliin "juonne", harmaita alkoi tulla, turvotus ei naamasta lähdekään noin vain vaan tyynynkuva poskessa välillä töissäkin... silmäpussit kasvaa, tukka on alkanut kuivua, laihduttaminen hankalaa, polvissa kremppaa. Ripset on lyhentyneet, kulmakarvat ohentuneet.
Nyt ikää 38 ja hitsi viekööt olen vanhentunut muutamassa vuodessa PALJON. En meinaa peilikuvaa tunnistaa. Ja nyt on alkanut ilmestyä esivaihdevuosien oireita. Vituttaa.
T. Keski-ikäinen tantta
Taytin juuri 29 ja huomannut seuraavia:
Kroppa menee helposti jumiin esim. jos istuu samassa asennossa pitemman aikaa. Risti-istunnasta ku nousee niin hetken kestaa etta jalat saa suoriksi ja sattuu.
En ole harrastanut aktiivista liikuntaa vuoteen (joo tiedan) ja uskon etta se on vaikuttanut tahan kropan vihoitteluun. Selka tulee helposti kipeaksi. Janna nahda miten kroppa reagoi kun aloitan aktiivisen saliharrastuksen tana viikonloppuna
Paino pysyy helpommin samassa. Nuorempana lihoin aika herkasti ja oli kauhea makeanhimo. Nykyaan ei makea maistu, paitsi joskus harvoin meneekin sitten kokonainen suklaalevy. Ei ole mitaan tarvetta tarkkailla sita mihin suuhun laittaa. Olen tosin kiinnostunut terveellisesta syomisesta ja pyrin pitamaan sita kautta huolta itsestani.
Kroppa nayttaa paremmalta. En ole tosin varma liittyyko vaan siihen etta hyvaksyn itseni paremmin. Omasta mielestani vartalon muoto on nyt parempi kuin 6v sitten, paino on suunnilleen sama. Tahan tosin voi liittya aktiivinen saliharrastus tuossa valissa, eli lihasta tuli lisaa, kun ennen olin vain ns. laihalaski (enka aina niin laihakaan). Vaatekoko ollut koko ajan 38-40.
Sain stressista palvikaljun, ennen on mennyt vain vatsa sekasin. En tieda johtuuko iasta.
Arsyttavin muutos on se, etta karvoja kasvaa enemman. Hapykarvat leviaa hitaasti mutta varmasti kohti reisia. En tiennyt etta tama kehitys jatkuu viela murrosian jalkeenkin.
Luomia on alkanut ilmestymään kuin sieniä sateella (vaikka olen auringonvaloa välttelevä) joskus 24-vuotiaana
Lapsenpyöreys häviää (26 v), keho muuttuu jotenkin sutjakammaksi vaikkei paino muutu ja liikunta on muuttunut kevyemmäksi vuosien saatossa.
-silmänaluset tummuneet
-finnit paranevat hitaammin, hormonaalisia finnejä leuassa, joita ei ollu teininä näin paljon
-keho kaipaa kunnon ruokaa (teininä olisi voinut syödä vaikka sipsejä ja limua lounaaksi)
Huomasin itseni vanhentuneen 4-vuotiaana, kun opin käymään kakalla.