Lue keskustelun säännöt.
Nuoresta meinaa tulla syrjäytynyt.
15.02.2017 |
Miten kauan yrittää potkia virtaa kun mikään ei auta.. nyt on tullut mieleen että toisaalta se on hänen elämä niin jos haluaa viettää elonsa neljän seinän sisällä ja sossun rahoilla niin mitäpä sitä estämääm? Vai olenko ihan hakoteillä?
Kommentit (10)
anna olla,täällä eräs melkein 17 vuotta jo syrjäytyny,itsekseen eläjä ,23 vuotiaana alkanut syrjäytyminen,voi sen elämän elää näinkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisiko hänet ohjata vaikka jonkun ammattilaisen juttusille? Vaikuttaa siltä, että hän on todella masentunut, tähän sairauteen kuuluu mm. juuri tuo aloitekyvyttömyys.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko hänet ohjata vaikka jonkun ammattilaisen juttusille? Vaikuttaa siltä, että hän on todella masentunut, tähän sairauteen kuuluu mm. juuri tuo aloitekyvyttömyys.
Siis tk-lääkärille?
Kamala katsoa kun toinen ei saa mitään aikaiseksi ja tuhlaa elämänsä. Niin tahtoisin että hän eläisi elämänsä hyvin :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko hänet ohjata vaikka jonkun ammattilaisen juttusille? Vaikuttaa siltä, että hän on todella masentunut, tähän sairauteen kuuluu mm. juuri tuo aloitekyvyttömyys.
Siis tk-lääkärille?
Kamala katsoa kun toinen ei saa mitään aikaiseksi ja tuhlaa elämänsä. Niin tahtoisin että hän eläisi elämänsä hyvin :(
Uskotko, jos sanon, että meitä samaa murehtivia äitejä on paljon :(.
Syrjäytyneenä loppuelämä..? Eläkeikään saakka? Aivan hirveän pitkä ja yksinäinen elämä tulossa, nyt jotain apua kehiin. Jollei vietynkään mene kaverille/hae kouluun, niin sitten ota yhteyttä vaikka sosiaalipuolelle, jos kierre saataisiin katkaistua tai ennaltaehkäistyä. Onko hän menossa armeijaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen maisterintutkinnon suorittanut 28-vuotias ja olen ollut työttömänä jo kolme vuotta. Ei ole suhteita eikä kavereita eikä rahaa tehdä mitään. Olen syrjäytynyt ja elämäni on kurjaa ja olenkin miettinyt itseni tappamista kun ei ole mitään järkeä olla elossakaan.
Suosittelen, että haet lapsellesi apua ja maksat terapiat yms. Minäkin menisin mielelläni terapiaan jos minulla olisi rahaa. Saisin edes yhden ihmisen kelle jutella säännöllisesti.
Kannattaa edes yrittää auttaa, jos se onnistuu niin varmasti kiittää jälkeenpäin, ellei syrjäytyminen ole todella hänen hartain unelmansa, mitä vähän epäilen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko hänet ohjata vaikka jonkun ammattilaisen juttusille? Vaikuttaa siltä, että hän on todella masentunut, tähän sairauteen kuuluu mm. juuri tuo aloitekyvyttömyys.
Siis tk-lääkärille?
Kamala katsoa kun toinen ei saa mitään aikaiseksi ja tuhlaa elämänsä. Niin tahtoisin että hän eläisi elämänsä hyvin :(Uskotko, jos sanon, että meitä samaa murehtivia äitejä on paljon :(.
Tsemppiä teillekin! Ap
Kannattaa jutella nuoren kanssa. Hänellä voi olla vaikka jonkinlaisia pelkotiloja, joita voisi terapiassa käydä läpi.
Ei ole valitettavasti helppoa nuorilla nykyään. Ei saa luovuttaa. Tue ja kannusta. Kyllä varmasti elämä avautuu siitä, kun pääsee vaikka terapiaan ja löytää sen oman juttunsa.
No jos nuorellasi työttömyyttä yli 2 vuotta, niin alkaa olla menetetty tapaus. Tilannetta pahentaa se, jos ei ole suhteita tai mitään järkevää tutkintoa. Tiedän monia korkeastikin koulutettuja, joiden työttömyys pidentynyt juurikin tuohon kahteen vuoteen, ja ovat nyt työmarkkinoilta täysin out. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää CV:ssä niin huonolta, että usein siitä ei enää nousta.