Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitää tehdä, jos kuulee lasten myymälävarkaudesta
12.02.2017 |
Kuulin siis lapseltani, että kaksi sen luokkalaista varastelee kaupoista. Lapseni ei ole nähnyt, ei ole ollut mukana eikä ole nähnyt varastettuja kamoja. Eli jos kertoisi vaikka opelle, toiset kiistäisi homman ja sanoisi vain valehdelleensa. Ja omaa lastani pidettäisiin kantelupukkina ym.
Tuo pari käy varastelemassa r-kioskilla ja ainakin kahdessa kaupassa. Mietin, että jos kävisin vinkkaamassa toisessa kaupassa, kertoisin, mitä olen kuullut ja kuvailisin nuo varastelijat. Onko huono idea? Toisen näistä lapsista tunnen paremmin ja olen jo pari kertaa todennut hyvin epärehelliseksi, valehtelee kotonaan tosi raskaasti vanhemmilleen. Yhdestä jutusta jäi vanhemmilleen jo kiinni. Olen sillä mielellä, että lapselle pitäisi löytyä rajat ja vanhempien tulisi paremmin tajuta, mistä on kyse.
Eli mitä mietitte: kannattaako antaa vaan olla ja antaa lasten jäädä omia aikojaan kiinni vai yrittää käräyttää?
Kommentit (43)
Inhottava lapsi, kun kielii sinulle toisten tekemisistä.
Mistä muuten tietää varastelusta, jos ei ole nähnyt tapahtumia tai tavaroita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen lapsen vanhempia en tunne ollenkaan ja pahoin pelkään, että nämä tuntemani vanhemmatkaan eivät uskoisi. Oma lapseni leimattaisiin valehtelijaksi.
En minä rupeaisi pelkän lapsen kertomuksen perusteella tekemään yhtään mitään. Mitään todisteitahan varastamisesta ei ole.
Jotkut ovat voineet vain uhota ja leveillä, eivätkä oikeasti ole mitään tehneet. Siis lapsesi voi sinänsä puhua totta kuulemastaan, mutta kuultu ei välttämättä ole totta.
Nämä toiset lapset ovat kertoneet siitä ja kehuskelleet, että ovat onnistuneet jo monta kertaa. Mutta siis mitään semmoista konkreettist todistetta ei ole. Lapsen sana toisten sanaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Toisen lapsen vanhempia en tunne ollenkaan ja pahoin pelkään, että nämä tuntemani vanhemmatkaan eivät uskoisi. Oma lapseni leimattaisiin valehtelijaksi.
Mietin siltä kannalta, että jos oma lapsi olisi mukana tämmöisessä, kuulisinko siitä mieluummin joltain aikuiselta, joka on saanut asiasta vihiä, vai olisiko minusta kivempi, että tämä aikuinen osallistuisi johonkin lapsenkäräytysjuttuun. Siis, että lapsi kärähtäisi uudesta varastamisesta, vaikka se voitaisiin estää kertomalla mitä on tapahtunut. Kyllä minä mieluummin kuulisin asiasta vieraaltakin aikuiselta, kuin että tulisi uusi varastaminen ja siitä kiinni jääminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen lapsista varasti aikoinaan minulta. Tätä asiaa selviteltiin vanhempien kanssa, ja esine löytyi lapsen piilosta. Ja muutakin on ollut. Eli tällä perusteella pitäisin aika uskottavana.
Jututa näitä toisia lapsia. Voivat pelästyä ja lopettaa ihan siihen, vaikkeivät myöntäisi mitään.
Vai pelkäätkö, että alkavat kiusata sinun lastasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot vanhemmille, että tällainen epäilys on nyt olemassa. Rauhallisesti ja syyttelemättä, kun kerran todisteita ei ole.
Tarkkailevat sitten rahankäyttöä verrattuna ilmaantuneisiin esineisiin tai karkkipapereihin. En minä ainakaan loukkaantuisi, vaan olisin kiitollinen tiedosta. Tuollainen kierre on saatava hyvin äkkiä katkastuksi.
Suurin osa lapsista/nuorista joskus kokeilee varastamista eli turha tehdä asiasta jotain suurta numeroa.
No juuri sitä. Oma lapseni on kai ainoa, jolle ovat kertoneet asiasta. Ainakin tämä minulle tutumpi lapsi on aika kylmäverinen ja osaa näytellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja siis epäilen, että osaavat piilottaa karkkipaperit ym. Jos voisinkin kertoa asiasta niin, että ei kävisi ilmi, että lapseni on kertonut asiasta. Pelkään, että häntä aletaan kiusata koulussa ym. Toinen tekijöistä muuta luokkaa vanhempi ja siksi cool.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman lapsen koulussa sattui seuraavasti:
Oma lapsi ei osallisena, mutta tiedän tapauksen sattuneista syistä hyvin. Kaksi tyttöä kehuskelivat varastaneensa kaikenlaista kolmannelle osapuolelle -- meikkejä, jopa puhelimet ym.
Eivät olleet, vaan ideana oli saada kolmas nalkkiin valehtelusta. Tämä oli mennyt kertomaan koulussa näin ja alkuperäinen tyttöduo pystyi todistamaan kuitein ja muutenkin, että tavarat oli ihan laillisesti ostetuttaja.
Eli äärimmäisen ovelaa kiusaamista, kolmas tyttö leimautui kateelliseksi pahanpuhujaksi ja valehtelijaksi. Mainetta oli vaikea puhdistaa, kun keskusteluille ei ollut todistajia. Oli kahden sana yhtä vastaan.
Nämä olivat jo yläkoululaisia, vaatihan tällainen suunnitelmallisuutta ja kehittyneempää älyä kuin pikkulapsella on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheasti nyt pelkäät ihan arjen normaalia kanssakäymistä vanhempien välillä. Ei sinun tarvitse eikä pidäkään mennä esittämään asiaa faktoina ja syyttelevään sävyyn. Pehmennä sanomisiasi vielä, että kyseessä toki voi olla väärinkäsitys, mutta halusit saattaa tällaisen epäilyksen heidän tietoonsa.
Vaikea kuvitella, että kukaan suhtautuisi aggressiivisesti tällaiseen. Itse olisin kiitollinen tiedosta, jotta tosiaan voisin tarkkailla tilannetta ja tarvittaessa puuttua siihen.
Kauppaan ilmoittaminen on minusta aivan liian radikaalia. Kaupoissa käy ehkä kymmeniä pikkupoikia karkkiostoksilla ja myyjien on vaikea erottaa epäillyt muista. Näin heität mustan varjon täysin syyttömienkin asiakkaiden päälle.
14: olen itsekin miettinyt, voiko olla tämmöisestä kyse. Toisaalta tiedän tämän toisen lapsen jo entuudestaan epärehelliseksi. Toisen lapsen vanhempia en ole koskaan nähnytkään eikä minulla ole heidän yhteystietojaan. Tässä on vielä se ongelma, että lasten kodeissa puhutaan kieliä, joita en osaa. Eli tilanne: lapsi tulkkina.
Jos en olisi itse nähnyt tai jos itselläni ei olisi tästä todisteita, en lähtisi tekemään yhtään mitään. Lapset voivat puhua toiselleen kaikenlaista kerskaillakseen tai huvikseen.
Jos varkaudet eivät ole totta lapseni joutuisi kiusalliseeen tilanteeseen syytettyään muita varkaudesta. Lisäksi toivon, että lapsi edelleenkin kertoo asioitaan minulle. Tällaisen ikävään välikäteen joutumisen jälkeen lapsi ehkä saattaisi harkita katkossa kannattaako kertoa kun hänelle tulee ikävyyksiä.
Omani kanssa puhuisin siitä, että hänen pitää pysyä erossa tällaisesta varastelusta. Kertoisin mitä siitä seuraa, rikosrekisterit ym . Ja puhuttaisiin siitä miten toimia, jos lähikaveripiirissä joku varastaa ja miten välttää mukaanjoutuminen jne.
Vierailija kirjoitti:
Sanot vanhemmille, että tällainen epäilys on nyt olemassa. Rauhallisesti ja syyttelemättä, kun kerran todisteita ei ole.
Tarkkailevat sitten rahankäyttöä verrattuna ilmaantuneisiin esineisiin tai karkkipapereihin. En minä ainakaan loukkaantuisi, vaan olisin kiitollinen tiedosta. Tuollainen kierre on saatava hyvin äkkiä katkastuksi.
Suurin osa lapsista/nuorista joskus kokeilee varastamista eli turha tehdä asiasta jotain suurta numeroa.
Ihan oikeastikko suurin osa kokeilee varastamista?
Tämä alkaa haiskahtaa provolle.
Miten voit tietää, että lapsi valehtelee rankasti vanhemmilleen kuten aloituksessa sanot. Jos et kerran voi edes kieliongelmien takia olla missään kanssakäymisessä heidän kanssaan, niin mistä tämä tieto on peräisin?
Oletko varma, ettei kotinne ole rasistisesti virittynyt ja lapsesi hakee hyväksyntää keksimällä juttuja muun taustaisista lapsista?
Vähän oli jo varoituskellot päällä, jos itsekin äiti-ihminen puhuu kymmenvuotiaasta "kylmäverisenä ja epärehellisenä valehtelijana".
Kerro vanhemmille.