Ero käynnissä enkä saa purettua pahaa oloani itkemällä. ..
Olen eroamassa lähes 20 vuoden jälkeen narsistisesta puolisosta. Olo on hirveä, mutta paha olo ei pääse purkautumaan. Lasten vuoksi olen yrittänyt olla suht normaalisti, mutta nyt lapset hoidossa ja saisin olla yksin rauhassa, mutta paha olo ei vaan tule ulos. Mulla nousi jopa kuumetta, mutta muuten olen ihan tyhjää täynnä.
Kommentit (27)
anna itsellesi aikaa, suru tulee surtavaksi kun olet valmis. Ehkä olet surrut jo vuosia liiton aikana ja vihdoin kun pääset miehestä eroon ja oman asunnon niin rupeekin surun sijasta happi kulkemaan ja elämä maistumaan
Täällä myös kohtalotoveri.
Ei helpota hetkeen. Luulin, että eropapereiden jättäminen auttaa jo asiaa.
Ehei, sehän oli hänelle vain sodanjulistus.
Olisi nyt ollut mielissään, kun pääsee näin paskasta ja huonosta vaimosta eroon, mutta ei.
Tekee KAIKKENSA, että mun elämästä tehdään hankalaa.
Mistään ei sovi, kaikki menee käräjien kautta = maksaa :(.
Mitesjos pieraisee ?? Ei varmaan itketä mut vois auttaa turtuneeseen oloon ❤
Kerroin hänelle 1.1, että nyt riittää, ja nyt hän tekee elämästäni ihan helvettiä, ja pommittaa koko ajan vuoroin haukkuen, ja vuoroin lässyttäen/syyllistäen.
Edellinen siis ap, ja jatkan : mulla mies vei nyt autosta ja rahoista lähtien kaiken, en jaksa, eikä mulla ole varaamaan käräjöidä. Lisäksi sain mua haukkumalla yhden lapsista mukaansa, yritän olla sortumatta samaan ja olla hiljaa, uskon että lapsi kyllä tajuaa hetken päästä missä mennään.
En vaan voi enää jatkaa sieluni syöttämistä - oon ihan hukassa, en tiedä kuka ja mikä olen ja mitä haluan.
Ero tuli nyt, koska mies vaati mua irtisanoutumaan työstäni,johon sisältyy työmatkoja- ja vielä oikein miesten kanssa. Yritti jopa viedä passin ennen viimeistä reissua, onneksi olin vienyt sen töihin turvaan.
Ap
Kuuntele rentouttavaa musiikkia? Mene sohvalle ja laita pari kynttilää. Kuuntelet musiikkia ja annat ajatusten virrata.
Oma suruni sai tänään hetkellisesti otteen kun joogasin. Sitä musiikkia kuunnellessa huomasin itkeväni. Tosin kun tajusin itkeväni jokin lukko meni päälle ja itku loppui. Ehkä huomenna uudestaan kun joogaan. Tai jonain päivänä se pato murtuu ja itken kaikkien vuosien edestä.
Narsistin kanssa, tai narsistisia piirteitä omaavan kanssa ei ole helppoa ikinä. Edes ero ei ole helppo.
Vierailija kirjoitti:
Kerroin hänelle 1.1, että nyt riittää, ja nyt hän tekee elämästäni ihan helvettiä, ja pommittaa koko ajan vuoroin haukkuen, ja vuoroin lässyttäen/syyllistäen.
No ei sitten näköjään riittänyt. Jos olisi riittänyt, et olisi kertonut mitään vaan olisit vain toiminut. Mutta sinä edelleen kuvittelet että puoliso on äitisi ja isäsi, ja sinun pitää pyytää lupa että saat tehdä yhtään mitään.
Ei tuo itserankaisuhankkeesi ole eroamista, vaan pyörimistä palavassa talossa, jonka olet itse sytyttänyt. Takaovi on silti edelleen selkäsi takana, ja se on auki. Mene nyt jo ulos siitä.
Mitähän mahdat tarkoittaa? Haukkumista olen kuullut tarpeeksi. Olen ensimmäistä kertaa päättänyt että en anna kävellä ylitseni.
Asumme erillämme, lasten vuoksi en voi estää viestintää vaikka haluaisin
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitähän mahdat tarkoittaa? Haukkumista olen kuullut tarpeeksi. Olen ensimmäistä kertaa päättänyt että en anna kävellä ylitseni.
Asumme erillämme, lasten vuoksi en voi estää viestintää vaikka haluaisin
Ap
Älä välitä tuosta aiemmasta kommentoijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän mahdat tarkoittaa? Haukkumista olen kuullut tarpeeksi. Olen ensimmäistä kertaa päättänyt että en anna kävellä ylitseni.
Asumme erillämme, lasten vuoksi en voi estää viestintää vaikka haluaisin
Ap
Älä välitä tuosta aiemmasta kommentoijasta.
Jaa, oletin että olet se patjallanukkuja, joka selvästi kiusaa itseään koska yrittää pakottaa narsistin antamaan itselleen luvan erota rauhassa. Toinen pelaa ja pelaa takaisin, selvästi ainoana tarkoituksena pitkittää loputtomiin toisen lähtöä. Vaikutat hyvin samanlaiselta tuossa viestissä. Miksi ihmeessä pitää aloittaa eroaminen kertomalla toiselle viikkoja ja kuukausia etukäteen, ja vielä uudenvuodenpäivänä? Oletko koskaan kuullut uudenvuodenlupauksista?
Sorry, mä en todellakaan tiedä mistään patjallanukkujista, ja asia eskaloitui uudenvuodenpäivään, koska halusin rauhoittaa lasten pyhät
Ap
Olet ollut 20 vuotta tuossa suhteessa, ei se huono olo noin vain purkaudu kun sitä on pullottanut vuosikymmeniä. Anna itsellesi aikaa. Suosittelen kirjaa "Sieluani et saa", siinä kertoo narsistin uhri selviytymistarinansa. Samaa turtuneisuutta hänelläkin ennen kuin lukot alkoivat aukenemaan. Raskasta se tulee olemaan, mutta selviät kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Olet ollut 20 vuotta tuossa suhteessa, ei se huono olo noin vain purkaudu kun sitä on pullottanut vuosikymmeniä. Anna itsellesi aikaa. Suosittelen kirjaa "Sieluani et saa", siinä kertoo narsistin uhri selviytymistarinansa. Samaa turtuneisuutta hänelläkin ennen kuin lukot alkoivat aukenemaan. Raskasta se tulee olemaan, mutta selviät kyllä!
Ai sinäkö voit sanoa, että ei paha olo noin vain purkaudu kun sitä on pullottanut vuosikymmeniä?? Mikä tekee sinusta niin pätevän, että voit näin sanoa? Kas kun tapoja toimia ja tuntea ja yhtä monta kuin ihmisiäkin. Se sinun tapa ei ole ainoa oikea.
En ole ap.
En ole ap.
Se tulee sitten kun tunnet olevasi aidosti turvassa. Olet vielä shokissa.
Vain heikot itkevät. Ja jos se suhde kerran oli niin paska, niin miksi sen loppumista pitäisi itkeä? Eikö se ole juhlan asia?
Vierailija kirjoitti:
anna itsellesi aikaa, suru tulee surtavaksi kun olet valmis. Ehkä olet surrut jo vuosia liiton aikana ja vihdoin kun pääset miehestä eroon ja oman asunnon niin rupeekin surun sijasta happi kulkemaan ja elämä maistumaan
Mulla oli juuri näin. Surut oli jo valmiiksi surtu liiton (25 vuotta) aikana. Jäljellä oli vaan tyhjä olo ja helpotus.
Minullakin oli narsistisia piirteitä omaava mies. Alun lepertelyä jälkeen alkoi vähättely ja mitätöinti. Tuhlasi rahaa ja otti velkaa. Lopulta toi kotiimme toisen naisen ja heitti minut ja lapset ulos. Täysin kylmää toimintaa ja todella härski myös tuo kakkosnainen. Joku persoonallisuushäiriö on miehellä ihan varmasti. On sata kertaa yrittänyt saada vihaa lietsottua ja uhannut tuhota omaisuuttani ja hylätä lapset sekä ajaa minut henkilökohtaiseen konkurssiin mutta en lähtenyt siihen mukaan. Olen ystävällinen ja rauhallinen ja oikeustaistelut on vältetty onneksi vaikka taloudellisia tappioita minulle tuli ja paljon. Lapsiaan mies näkee pari hassua kertaa vuodessa koska kakkosnainen käski hylätä lapset.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin oli narsistisia piirteitä omaava mies. Alun lepertelyä jälkeen alkoi vähättely ja mitätöinti. Tuhlasi rahaa ja otti velkaa. Lopulta toi kotiimme toisen naisen ja heitti minut ja lapset ulos. Täysin kylmää toimintaa ja todella härski myös tuo kakkosnainen. Joku persoonallisuushäiriö on miehellä ihan varmasti. On sata kertaa yrittänyt saada vihaa lietsottua ja uhannut tuhota omaisuuttani ja hylätä lapset sekä ajaa minut henkilökohtaiseen konkurssiin mutta en lähtenyt siihen mukaan. Olen ystävällinen ja rauhallinen ja oikeustaistelut on vältetty onneksi vaikka taloudellisia tappioita minulle tuli ja paljon. Lapsiaan mies näkee pari hassua kertaa vuodessa koska kakkosnainen käski hylätä lapset.
Kamalaa sinullakin, meilläkin oli näitä pettämisiä, ja yksi kakkosnainen oli jopa niin hullu, että piinasi minua kauan viesteillä ja puheluilla. Silti se olin minä, jota syytettiin ja syytetään pettämisestä.
Myös minun mieheni oli täysin holtiton rahan kanssa, ja tähänkin minä olen syyllinen, nyt kuulemma maksaa minulta viemillään rahoilla velkojaan. Hauska, että noilla velkarahoilla hän osteli mm. Matkan itselleen ja kakkosnaiselle. Perheen kuluja???
Jotenkin kamala kohdata tämä, että olen antanut kohdella itseäni näin.
Sama täällä, tosin suhdetta takana hieman alta 10v. Miehellä oikeasti diagnosoitu narsistinen persoonallisuushäiriö. Olen niin loppu. Tuntuu etten edes tuntisi mitään, olen turta. Väsyttää, ahdistaa. Masentaa.
Missä vaiheessa eronne on? Meillä vasta juuri alkanut. Ensimmäisiä öitä päätöksen jälkeen. Helpottaako koskaan?