Opettajat! Älkää kiltit teettäkö niitä ainekirjoituksia, että mitä sain joululahjaksi

Ei semmoisia enää teetetäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei semmoisia enää teetetäkään.

Tuo oli hyvä uutinen. Vielä on kuitenkin +60 v opettajia töissä ja heidän selkäytimessään on nämä vanhat tavat. Joillakin tosin keskustelun tasolla.

Kiitos tiedosta! Ap

Teetän ensi viikolla:

Ti: "Mitä äitisi ja isisi tekevät työkseen?"

To: "Meidän naapurit"

T. Ope

Mielikuvitusta saa ja pitää käyttää. Kesälomalla kävin kuussa. Teimme kesäkuussa raketin pahvilaatikoista ja kepeistä. Mukaan pakattiin eväät ja sitten lennettiin. Maapallo näytti kuusta katsottuna pieneltä. Kuussa oli kuu-ukkoja jotka esittelivät kotinsa jne.

Joululahjaksi sain oikean panssarivaunun. Sillä vedeltiin pitkin metsiä ja puita kaatui...jne.

Jos mielikuvitusta ei löydy, sitä kannattaa kehittää. Satuja kannattaa lukea lapsille hesarin sijasta. Lapsen elämä on lyhyt, vakava tosikko ehtii myöhemminkin olemaan.

Anelin koko kesän äitiä käyttämään Fairypullon nopeammin, jotta voisin askarrella siitä avaruusraketin.

Jere-Jesuiitta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei semmoisia enää teetetäkään.

Tuo oli hyvä uutinen. Vielä on kuitenkin +60 v opettajia töissä ja heidän selkäytimessään on nämä vanhat tavat. Joillakin tosin keskustelun tasolla.

Kiitos tiedosta! Ap

Opettajan ammatissa eläkeikä on tuon 60 vuotta, joten sen ylittäneitä opettajia on hyvin vaikea löytää.

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvitusta saa ja pitää käyttää. Kesälomalla kävin kuussa. Teimme kesäkuussa raketin pahvilaatikoista ja kepeistä. Mukaan pakattiin eväät ja sitten lennettiin. Maapallo näytti kuusta katsottuna pieneltä. Kuussa oli kuu-ukkoja jotka esittelivät kotinsa jne.

Joululahjaksi sain oikean panssarivaunun. Sillä vedeltiin pitkin metsiä ja puita kaatui...jne.

Jos mielikuvitusta ei löydy, sitä kannattaa kehittää. Satuja kannattaa lukea lapsille hesarin sijasta. Lapsen elämä on lyhyt, vakava tosikko ehtii myöhemminkin olemaan.

Sitten seuraava ainekirjoitus onkin todenmukaisempi aiheella "Kun lastensuojeluviranomaiset tulivat kylään"

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvitusta saa ja pitää käyttää. Kesälomalla kävin kuussa. Teimme kesäkuussa raketin pahvilaatikoista ja kepeistä. Mukaan pakattiin eväät ja sitten lennettiin. Maapallo näytti kuusta katsottuna pieneltä. Kuussa oli kuu-ukkoja jotka esittelivät kotinsa jne.

Joululahjaksi sain oikean panssarivaunun. Sillä vedeltiin pitkin metsiä ja puita kaatui...jne.

Jos mielikuvitusta ei löydy, sitä kannattaa kehittää. Satuja kannattaa lukea lapsille hesarin sijasta. Lapsen elämä on lyhyt, vakava tosikko ehtii myöhemminkin olemaan.

Tuo on ahdistavaa. Siis että köyhän osattoman lapsen pitää keksiä itselleen elämä tullakseen hyväksytyksi. Kyllä se ratkaisu on se, että noihin tilanteisiin ei vain panna. Hienotunteisuus.

T. Rikkaan lapsen äiti

Voihan köyhät lapset taas. Ja silläkö ei sitten ole arvoa kuinka normaaleista perheistä olevien lasten silmissä loistaa ilo, kun saavat kertoa kavereille ja opelle joululahjoistaan? Joo, hyssytellään vaan ettei yhdelle tule paha mieli. Ei ole minun ongelmani, jos jossain perheessä vanhempien elämänhallinta on sillä tasolla, että joululahjoihin ei riitä rahaa. Itsekin olen keskituloisesta perheestä ja sain aina vähemmän lahjoja kun naapurin työttömien lapsi. Eikä Suomessa onneksi joudu kukaan näkemään nälkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei semmoisia enää teetetäkään.

Tuo oli hyvä uutinen. Vielä on kuitenkin +60 v opettajia töissä ja heidän selkäytimessään on nämä vanhat tavat. Joillakin tosin keskustelun tasolla.

Kiitos tiedosta! Ap

Opettajan ammatissa eläkeikä on tuon 60 vuotta, joten sen ylittäneitä opettajia on hyvin vaikea löytää.

Aiemmin opettajat saivat valita, jäävätkö eläkkeelle 60-vuotiaana vai ottavatko samoja etuja kuin muut työläiset (liittyi jotenkin palkankorotuksiin tms.). Jotkut valitsivat tuon eläkeikän, toiset taas sen toisen vaihtoehdon. Itse olen opettaja ja minulla on ihan sama eläkeikä kuin muillakin työläisillä, siis näillä näkymin 65-vuotiaaksi saan kirjoituttaa ja tarkistaa aineita.

Jotkut nuoret haluavat kovasti kertoa, mitä ovat tehneet tai saaneet loman aikana. Se on myös helppo aihe niille, joilla ei ole mielikuvitusta. Vaihtoehtoisia aiheita toki on aina myös mukana niille, jotka haluavat kirjoittaa jostain muusta. Eiväthän kaikki edes vietä joulua.

Teidän vanhempien ja isovanhempien pitäisi opettaa lapsillenne, ettei tarvitse hävetä sitä, mitä on saanut tai tehnyt lomalla. Arvoa voi mitata muussakin kuin rahassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvitusta saa ja pitää käyttää. Kesälomalla kävin kuussa. Teimme kesäkuussa raketin pahvilaatikoista ja kepeistä. Mukaan pakattiin eväät ja sitten lennettiin. Maapallo näytti kuusta katsottuna pieneltä. Kuussa oli kuu-ukkoja jotka esittelivät kotinsa jne.

Joululahjaksi sain oikean panssarivaunun. Sillä vedeltiin pitkin metsiä ja puita kaatui...jne.

Jos mielikuvitusta ei löydy, sitä kannattaa kehittää. Satuja kannattaa lukea lapsille hesarin sijasta. Lapsen elämä on lyhyt, vakava tosikko ehtii myöhemminkin olemaan.

Tuo on ahdistavaa. Siis että köyhän osattoman lapsen pitää keksiä itselleen elämä tullakseen hyväksytyksi. Kyllä se ratkaisu on se, että noihin tilanteisiin ei vain panna. Hienotunteisuus.

T. Rikkaan lapsen äiti

Ahdistu vapaasti. Rahalla saa ja mopolla pääsee. Ehkä se köyhyyssynkistely kannattaa aloittaa jo lapsena niin tulee tempastua ranteet auki jo aikaisemmin. Kateus rikkaita kohtaan on myös tavoiteltava olotila.

Itselläni ei ole ollut tapana teettää tuommoisia tehtäviä ja lomakuulumisetkin hoidan niin, että kukaan ei joudu kiusalliseen tilanteeseen.

Sain syksyllä uuden luokan ja nyt loman jälkeen kävimme lomakuulumisia läpi kehittelemälläni tavalla, jossa kaikki ovat samalla viivalla riippumatta siitä mitä on saanut lahjaksi tai missä on käynyt. Minulla oli työ tyrmistyneen ilmeen peittelemisessä, kun yksi oppilaani kysyi suureen ääneen tämän aktiviteetin jälkeen, että emmekö tosiaankaan aio käydä läpi sitä mitä kukainenkin sai joululahjaksi. Hän olisi halunnut kertoa omat lahjansa kaikille, kun luokan whatsapp-ryhmästä suurin osa oli lähtenyt juuri hänen spämmäilyjensä takia, eikä hän ollut voinut kertoa lahjoistaan siellä. Ja kyseessä lapsi, jolla siis luultavasti oli luokan paras lahjasaalis.

Mulla on ehdotus. Ei päästetä köyhiä kouluun ollenkaan. Hienotunteisuus katsokaas.

Onhan se nyt ikävää, kun oppilaille selviää juuri tuo rahallinen arvo. Miten toiset ovat saaneet lähemmäksi tuhannen euron lahjat ja toiset pikkupaketteja ja tarpeellisia vaatteita. Jotkut on käyneet vaikka missä paikoissa loman aikana ja joku taas on vain kiipeillyt lumikasan päällä omassa pihassa, eihän sitä voi edes aineeseen kirjoittaa.

Minusta on aivan luonnollista, että kerrotaan kesätekemisistä ja joululomasta ja lahjoista.

Kai kaikki jotain kesällä tekevät ja jokainen saa jotain joululahjoja. Isovanhemmilta, kummeilta, tädeiltä.

Ihmeellistä hyssyttelyä tuo, että jos jollain ei ole yhtä hyvin, eivät muutkaan saa kertoa.

Isän- ja äitienpäivinäkin on ongelma, jos ei ole esim isää.

Kaikesta väännetään ongelmaa koulun tekemisissä. Selvähän se on, että nuo ovat kurjia asioita sille, jolla jotain ei ole, mutta ei sitä tartte kaikesaa huomioida.

Minä olen yksinhuoltajaisän lapsi. Äiti kuoli, kun olin pieni. 70-luvulla ei vielä yksinhuoltajia juuri ollut ja koin sen lapsena tosi häpeällisenä. Ei ollut edes äitiä. Inhosin aina erityisesti niitä aiheita, joissa piti kertoa perhe-elämästä tyyliin aamumme.

Eikai tollasia enää kirjoituteta? Iso osa oppilaista ei vietä joulua, koska islam. Ei köyhyydellä ole mitään tekemistä sen kanssa, että mitä aiheita esseillä on.

Vai koskeekohan toi islam vain Helsinkiä jossa heitä on tosi paljon oppilaina?

Siis onko opettajien eläkeikä 60v? Millä perusteella? Miksei hekin jää eläkkeelle 65v tai jopa vanhempana?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ehdotus. Ei päästetä köyhiä kouluun ollenkaan. Hienotunteisuus katsokaas.

Parempi ehditus: ei päsätetä varakkaiden perheiden lapsia kouluun. :) 

Lapset muistavat paremmin lähimenneisyytensä kuin vuosien takaisia asioita. Eiköhän tuo ole ollut syy, miksi joulun ja lomien jälkeen on ainekirjoituksessa aiheena ollut nuo. Tuskin opettajat ovat ennenkään tarvinneet tietoa, mitä oppilas teki lomallaan tai mitä sai joululahjaksi. Toisilleen lapset kertovat nuo asiat kuitenkin eikä ole merkitystä, pitääkö vielä opettajallekin kertoa ainekirjoituksen muodossa samat asiat vai ei.