Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset opiskelijat ovat ETUOIKEUTETUIMPIA opiskelijoita koko maailmassa! Ymmärtävätkö he itse sitä?
08.12.2016 |
Tämä on pitkä kirjoitus, mutta toivon että jaksat lukea. Jos kirjoitus on mielestäsi alapeukun arvoinen, niin alapeukuta ihan vapaasti, en välitä. Mutta sen sijaan, että tyytyisit pelkkään alapeukutukseen, voisit kyllä laittaa myös vasta-argumentteja sille, että mikä on kirjoituksessa mielestäni sellaista, joka ei pidä paikkaansa.
Kyllä, rohkenen väittää, että opiskelijat Suomessa ovat etuoikeutetuimpia ja parhaimmassa asemassa koko maailmassa kuin verrataan toisten maiden opiskelijoihin. Tähän on moniakin syitä.
Ensinnäkin, Suomessa on ilmainen, tasokas koulutus. Ihan kenellä tahansa on siis perhetaustastaan riippumatta mahdollisuus päästä opiskelemaan korkeakoulutukseen/yliopistokoulutukseen asti. Täällä oppilaitoksiin mennään oman osaamisen perusteella, ei sillä perusteella, että kuinka varakas itse olet, tai tarkemmin sanottuna, kuinka varakkaita sinun vanhempasi ovat. Hyvin monessa muussa maassa koulutus on maksullista, eli siellä moni erittäinkin viisas ja pätevä nuori ihminen joutuu hautaamaan haaveet korkeasta koulutuksesta, kun hänellä itsellään ja/tai hänen vanhemmillaan ei ole varaa maksaa kalliita lukukausimaksuja.
Toiseksi, Suomessa opiskelijaa tuetaan taloudellisesti ja monella muullakin tavalla. Suomessa maksettavan lainattoman opintorahan osuus on yhdessä Tanskan kanssa suurin koko maailmassa. Siis lainaton osuus. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassakin opintotuki on hyvin pitkälti lainapainotteista. Täällä Suomessa on opintotuen vuoksi opiskelijoilla mahdollisuus keskittyä opintoihinsa ilman niin isoa ajankäyttöä työnteolle tai kenties jopa ilman työntekoa ollenkaan. Muualla maailmassa tuo olisi täysin mahdoton yhtälö. Monessa toisessa maassa on aivan normaalia, että opiskelijat joutuvat tekemään opintojensa ohessa kahta tai jopa kolmea työtä, että selviytyvät opintojen aiheuttamista rahallisista kustannuksista. Suomessa opiskelijoita tuetaan rahallisesti myös asumisen suhteen ja opiskelija-asuntosäätiöt tarjoavat opiskelijoille edullisia ja laadukkaita asuntoja. Opiskelijoita tuetaan myös ruokailun osalta ja terveydenhoidon osalta. Opiskelijan käytössä olevat terveyspalvelut ovat edulliset ja kattavat, huomioiden vielä sekin, että opiskelijat ovat pääosin nuoria ja sen vuoksi väestön terveimpiin ihmisiin kuuluvia. Kylläpä jotkut opiskelijat saavat tukea vielä harrastuksiinsakin. Suomalainen opiskelija saa opintotukea myös ulkomaille lähtiessään esimerkiksi vaihtoon, joka on sekin täysin tuntematon käsite suurimmassa osassa muuta maailmaa.
Kolmanneksi, väitän, että opiskelu Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa on paljon rennompaa kuin ulkomailla. Monessa toisissa maissa opiskelupäivien pituus on PALJON pidempi kuin Suomessa. Työmäärä, jota kurssien eteen pitää ulkomailla tehdä, on paljon suurempi kuin Suomessa. Lisäksi, jos jokin kurssi tulee ulkomailla opiskellessa reputetuksi, niin usein kurssin voi usein uusia joko vain maksamalla kurssimaksun uudelleen ja käymällä siten kurssin uudelleen. Mutta seurauksena voi olla myös "luokalle jääminen". Lisäksi, jos hylättyjä tulee riittävän paljon, tai riittävän monta putkeen, tarkoittaa se monissa maissa sitä, että lentää yliopistosta/korkeakoulusta ulos. Suomessa ketään ei voi heittää yliopistosta/korkeakoulusta ulos huonon opintomenestyksen vuoksi ja uusintamahdollisuuksia on Suomessa käytännöllisesti katsoen rajattomasti, koska kolmenkin hylätyn jälkeen voi kurssin uusia käymällä kurssin uudelleen, eikä niinkään paljon työtä tarvitse välttämättä tehdä, sillä alasta vaihdellen kaikki eivät välttämättä vaadi kolmenkaan hylätyn jälkeen edes kurssin käymistä uudelleen vaan päästävät suoraan uuteen tenttiin, ja uusinnat ovat opiskelijalle myös rahallisesti ilmaisia.
Kommentit (53)
Kyllähän suomalainen opiskelija on liian mukavuudenhaluinen. Suomalaisen opiskelijan mielestä seuraavat asiat pitää opiskeluaikana olla:
- Saunallinen yksiö
- Kohtalaisen uusi auto
- Mahdollisuus ostaa kaupasta sitä ruokaa mitä haluaa
- Mahdollisuus tehdä 2-4 ulkomaanmatkaa vuodessa
- Mahdollisuus ostaa uusimmat vaatteet yms. merkkituotteet kaupasta
- Ei saa vaatia läsnäolopakkoa kursseilla, vaan nopat pitää tulla kurssista ja maksimiarvosanalla tekemättä mitään
- Tutkinto pitää tulla kaikki-mulle-nyt-heti periaatteella
jne
jne
Eli opiskelijat vaativat samaa elintasoa kuin mikä on työssäkäyvillä ihmsillä, ilman ko. alan koulutusta tai työkokemusta tai muutenkaan mitään tekemättä asioiden eteen. Lisäksi opiskelijoiden mielestä on kohtuutonta vaatia esim. läsnäolopakkoa opiskeluissa tai vaatia tekemään jotain työtä kurssisuorituksen eteen?
Miettikääpä nyt vähän. Yliopisto/korkeakoulu antaa jotain opiskelijoille, eikö silloin ole ihan riittävää pyytää myös sitä, että vastavuoroisesti opiskelijat antavat jotain myös yliopistolle/korkeakoululle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän suomalainen opiskelija on liian mukavuudenhaluinen. Suomalaisen opiskelijan mielestä seuraavat asiat pitää opiskeluaikana olla:
- Saunallinen yksiö
- Kohtalaisen uusi auto
- Mahdollisuus ostaa kaupasta sitä ruokaa mitä haluaa
- Mahdollisuus tehdä 2-4 ulkomaanmatkaa vuodessa
- Mahdollisuus ostaa uusimmat vaatteet yms. merkkituotteet kaupasta
- Ei saa vaatia läsnäolopakkoa kursseilla, vaan nopat pitää tulla kurssista ja maksimiarvosanalla tekemättä mitään
- Tutkinto pitää tulla kaikki-mulle-nyt-heti periaatteellajne
jneEli opiskelijat vaativat samaa elintasoa kuin mikä on työssäkäyvillä ihmsillä, ilman ko. alan koulutusta tai työkokemusta tai muutenkaan mitään tekemättä asioiden eteen. Lisäksi opiskelijoiden mielestä on kohtuutonta vaatia esim. läsnäolopakkoa opiskeluissa tai vaatia tekemään jotain työtä kurssisuorituksen eteen?
Miettikääpä nyt vähän. Yliopisto/korkeakoulu antaa jotain opiskelijoille, eikö silloin ole ihan riittävää pyytää myös sitä, että vastavuoroisesti opiskelijat antavat jotain myös yliopistolle/korkeakoululle?
Ai kuka opiskelija tällaista vaatii, linkkaisitko lähteen? Mulle riittäisi opiskelijana se, että saisin osuuteni vuokrasta ja ruoat ja laskut maksettua ilman, että tarvitsisi opiskelukuukausina kokopäiväisen opiskelun lisäksi käydä töissä ja ettei näihin välttämättömiin kuluihin tarvitsisi ottaa lainaa. Onneksi avopuolisoni tukee minua, tosin taloudellinen tilanteemme tiukentuu, jos hänkin pääsee opiskelemaan.
On totta, että suomalaiset opiskelijat ovat todella etuoikeutettuja verrattuna opiskelijoihin monissa muissa maailman maissa. Kuitenkin epäsuhta opiskelijoiden ja esimerkiksi työttömien tulojen välillä Suomessa on merkittävä. Onneksi kuitenkin opiskelu on tilapäinen, vaikkakin melko pitkäkestoinen elämänvaihe. Ja onneksi avopuolisoni ja perheeni tukevat minua täysillä, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.
Vierailija kirjoitti:
Kolmanneksi, väitän, että opiskelu Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa on paljon rennompaa kuin ulkomailla. Monessa toisissa maissa opiskelupäivien pituus on PALJON pidempi kuin Suomessa. Työmäärä, jota kurssien eteen pitää ulkomailla tehdä, on paljon suurempi kuin Suomessa.
Rohkenen olla asiasta todella eri mieltä. Toki asia hieman myös riippuu siitä, kuinka monta kurssia itse otat esim. syyslukukaudelle. Jos joku ottaa seitsemän kurssia ja toinen kaksi kurssia, tottahan toki työmäärät ovat erilaiset. Mutta, tuo kahden kurssin ottaja saattaa ehkä tehdä paljon palkkatöitä samanaikaisesti. Tiedän itse monia opiskelijoita, jotka paahtavat opintojensa parissa aamusta iltamyöhään.
Ulkomailla yliopistojen tasoissa on tietysti eroja. Vaihtokokemukset, joista olen kuullut opiskelijatovereiltani ovat yksiselitteisesti olleet sellaisia, että ulkomailla opiskelu on ollut helpompaa kuin Suomessa opiskelu. Lisäksi tiedän ulkomaisessa yliopistossa kandin tehneen opiskelijan, joka jatkaa opintojaan Suomessa. Hänellä on suuria vaikeuksia selvitä Suomessa opinnoistaan, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Tämä on totta. Olen opiskelija itsekin, mutta nähnyt opiskelijamaailmaa myös mm. Briteissä, jossa tutkinnot maksavat helposti 10 000 puntaa ja mitään tukia ei todellakaan saa, pelkkää lainaa. Asutaan asuntoloissa tai kimppakämpissä, ei yksiöissä.
Suomessa ei haluta muuttaa opiskelija-asunnon perässä radanvarteen, vaikka siinä säästäisi suuret summat. Sen sijaan tehdään töitä ja maksetaan kiva asuminen sillä (ja samalla viivästetään valmistumista). Sekin on ok, mutta on hyvä tiedostaa, että on itse aika mukavassa asemassa moneen muuhun maahan verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla yliopistojen tasoissa on tietysti eroja. Vaihtokokemukset, joista olen kuullut opiskelijatovereiltani ovat yksiselitteisesti olleet sellaisia, että ulkomailla opiskelu on ollut helpompaa kuin Suomessa opiskelu. Lisäksi tiedän ulkomaisessa yliopistossa kandin tehneen opiskelijan, joka jatkaa opintojaan Suomessa. Hänellä on suuria vaikeuksia selvitä Suomessa opinnoistaan, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Minä tiedän opiskelijan, joka lähti Suomesta vaihtoon ja teki kandintyönsä ulkomailla. Siellä kandintyö oli pituudeltaan jotain 50-80 sivua, mutta kuitenkin pidempi kuin moni gradu Suomessa. Vielä piti kandintyön yhteydessä käydä paitsi laaja esitelmäpainotteinen seminaarikurssi, jotain muitakin kursseja siihen kandintyöhön liittyen lisäksi. Sanoi tuon kokemuksen jälkeen, kun kuuli suomalaisilta opiskelijoilta kokemuksia kandintyöstä, että kyllä on Suomessa kandintyön työmäärä vain pieni murto-osa siitä, mitä kandintyöhön vaaditaan ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä kanssasi. Minulla on omia tai lähipiirin kokemuksia Saksasta, Itävallasta ja USAsta. USAssa joutui yliopistosta ulos, jos sai liikaa huonoimpia arvosanoja. Ei siis riittänyt pelkästään se, että suoritti tarpeeksi kursseja hyväksytysti, vaan lisäksi hyväksyttyjen arvosanojen keskiarvo saanut olla liian huono.
Saksassa ja Itävallassa oli kyllä periaatteessa hyvä opintotuki, mutta täyttä opintotukea sai alle 10 % opiskelijoista, koska vanhempien tulot vaikuttivat opintotukeen. Jo keskituloisten vanhempien lapsi jäi ilman opintotukea. Itävallassa kurssien vaatimustaso oli kyllä vähän alhaisempi kuin kotiyliopistossani Suomessa vastaavilla kursseilla, mutta toisaalta Itävallassa joutui yliopistosta ulos, jos reputti kolme kertaa saman kurssin tentin.
Lääketieteellisessä opiskelevana en valitettavasti voi allekirjoittaa väitettä vähäisestä työmäärästä. Toisaalta valmistuneet alalle, jossa pitkä päivät ovat enemmän sänkyä kuin poikkeus, joten ehkä sinänsä hyvä näin.
Globaalisti verrattuna asiat varsinkin rahoituksen suhteen ovat toki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä näillä tukien riittämättömyydestä marisijoilla on jokin tekosyy miksi soluasunto ei kelpaa. Jos asuu solussa niin opintotuet riittävät mainiosti elämiseen, varsinkin jos käy kesätöissä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän suomalainen opiskelija on liian mukavuudenhaluinen. Suomalaisen opiskelijan mielestä seuraavat asiat pitää opiskeluaikana olla:
- Saunallinen yksiö
- Kohtalaisen uusi auto
- Mahdollisuus ostaa kaupasta sitä ruokaa mitä haluaa
- Mahdollisuus tehdä 2-4 ulkomaanmatkaa vuodessa
- Mahdollisuus ostaa uusimmat vaatteet yms. merkkituotteet kaupasta
- Ei saa vaatia läsnäolopakkoa kursseilla, vaan nopat pitää tulla kurssista ja maksimiarvosanalla tekemättä mitään
- Tutkinto pitää tulla kaikki-mulle-nyt-heti periaatteellajne
jneEli opiskelijat vaativat samaa elintasoa kuin mikä on työssäkäyvillä ihmsillä, ilman ko. alan koulutusta tai työkokemusta tai muutenkaan mitään tekemättä asioiden eteen. Lisäksi opiskelijoiden mielestä on kohtuutonta vaatia esim. läsnäolopakkoa opiskeluissa tai vaatia tekemään jotain työtä kurssisuorituksen eteen?
Miettikääpä nyt vähän. Yliopisto/korkeakoulu antaa jotain opiskelijoille, eikö silloin ole ihan riittävää pyytää myös sitä, että vastavuoroisesti opiskelijat antavat jotain myös yliopistolle/korkeakoululle?
Siis kuka vaatii ja missä vaaditaan? En moisia vaatimuksia ole kuullut, enkä nähnyt. Joku EK:n työntekijä oli muistaakseni närkästynyt siitä, että opiskelijoilla on parkettilattiat ja Marimekon verhot. Voi Hyvää Päivää!
Maa kutsuu teitäkin moittijat! Herätkää todellisuuteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näisä vertailuissa pitäisi muistaa verrata opiskelijan tilannetta samassa maassa elävän työttömän tai muuten yhteiskunnan tuella elävän tilanteeseen. Sanotaanpa mitä tahansa, opintotuen määrä suhteessa elinkustannuksiin on pieni. Opintoraha ja asumislisä ei välttämättä kata edes asumiskustannuksia edes solussa. Ovatko asiat oikeasti hyvin, jos ei ole varaa sekä asumiseen että elämiseen? Ja mitä niihin soluihin tulee, niin on totta että kaikki eivät halua soluasuntoa kaukana keskustasta, mutta toisaalta niihin lähiösoluihinkin on jonoa, eivätkä kaikki halukkaat syksyisin saa edes soluasuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteellisessä opiskelevana en valitettavasti voi allekirjoittaa väitettä vähäisestä työmäärästä. Toisaalta valmistuneet alalle, jossa pitkä päivät ovat enemmän sänkyä kuin poikkeus, joten ehkä sinänsä hyvä näin.
Globaalisti verrattuna asiat varsinkin rahoituksen suhteen ovat toki hyvin.
Oletko muuten koskaan vilkaissut mitä lääketieteellinen maksaa esim. Yhdysvalloissa?
Se keskiarvo taitaa olla siinä 52 000 dollaria/per vuosi
ja julkisella puolella jotain 32 000 dollaria/vuosi.
Kyllä jokaisen Suomessa lääketieteelliseen päässeen pitäisi ensin taputtaa itseään selkään hyvästä työstä ja siitä lähin joka kerta iltaruokouksessa kiittää anteliasta valtiotamme tästä loistava ja tasa-arvoisesta mahdollisuudesta opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paitsi että opiskelijoiden asumistuki siirtyy vuonna 2017 yleisen asumistuen piiriin. Tämä vaikuttaa siihen, että esimerkiksi minä en voi koko tulevana opiskeluaikanani (noin 6 vuotta) muuttaa yhteen työssäkäyvän poikaystäväni kanssa, sillä hänen katsottaisiin olevan elatusvelvollinen. Olemme molemmat muuton ollessa ajankohtainen 19-vuotiaita, eikä mielestäni voi olettaa, että poikaystäväni itse tienaamillaan rahoillaan rahoittaisi minun opiskeluaikaani. Jos muutosta ei tapahtuisi ja saisin asumistukea, pärjäisin sillä + opintotuella ilman opintolainaa asuessani poikaystäväni kanssa. On totta, että ulkomailla joutuu lainan melkeinpä väistämättä ottamaan, mutta mielestäni ei voida olettaa poikaystäväni elättävän minua 19-vuotiaana.
Ja toinen asia tuosta ilmaisesta koulunkäynnistä, sitä se nimittäin ei ole. Lukiossa käydään 75 kurssia, joista ainakin 50 pakollisista vaaditaan kirja. Kirjat voi hyvällä tuurilla kaikkikin saada käytettyinä, mutta hintaa kirjoille tulee siltikin paljon. Nyt käynnissä olevaan jaksooni ostamani kirjat (3kpl + 2 vihkoa) maksoivat yhteensä yli 100€ (uusina, käytettyinä vähintään 50€). Normaaliin jaksoon (viimeinen jaksoni lukiossa, vain 4 kurssia), jossa on kuusi kurssia, tarvitaan 4-6 kirjaa. Jos käyt lukion kolmessa vuodessa, on jaksoja yhteensä 13. Lisäksi kirjan painoksen suositellaan olevan aina uusin (ajankohtaisinta tietoa), eikä esim matematiikassa voi olla vanhan painoksen kirjaa (eri tehtävät). Kirjoista tulee uusi painos n. parin vuoden välein, joten käytettyjä kirjoja on toisinaan hankala löytää tai koittaa myydä omaa vanhaa matematiikan kirjaa pois. Sanoisin siis, että koulunkäynti (lukio) ei Suomessa todellakaan ole ilmaista, mutta kuitenkin halvempaa kuin ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on totta. Olen opiskelija itsekin, mutta nähnyt opiskelijamaailmaa myös mm. Briteissä, jossa tutkinnot maksavat helposti 10 000 puntaa ja mitään tukia ei todellakaan saa, pelkkää lainaa. Asutaan asuntoloissa tai kimppakämpissä, ei yksiöissä.
Suomessa ei haluta muuttaa opiskelija-asunnon perässä radanvarteen, vaikka siinä säästäisi suuret summat. Sen sijaan tehdään töitä ja maksetaan kiva asuminen sillä (ja samalla viivästetään valmistumista). Sekin on ok, mutta on hyvä tiedostaa, että on itse aika mukavassa asemassa moneen muuhun maahan verrattuna.
Britannia nyt on vihonviimeinen persereikä mihin kannattaa tehdä vertailua. Siellä varmaan puolella ihmisistä ei ole toivoakaan edes ajatella korkeakoulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla yliopistojen tasoissa on tietysti eroja. Vaihtokokemukset, joista olen kuullut opiskelijatovereiltani ovat yksiselitteisesti olleet sellaisia, että ulkomailla opiskelu on ollut helpompaa kuin Suomessa opiskelu. Lisäksi tiedän ulkomaisessa yliopistossa kandin tehneen opiskelijan, joka jatkaa opintojaan Suomessa. Hänellä on suuria vaikeuksia selvitä Suomessa opinnoistaan, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Minä tiedän opiskelijan, joka lähti Suomesta vaihtoon ja teki kandintyönsä ulkomailla. Siellä kandintyö oli pituudeltaan jotain 50-80 sivua, mutta kuitenkin pidempi kuin moni gradu Suomessa. Vielä piti kandintyön yhteydessä käydä paitsi laaja esitelmäpainotteinen seminaarikurssi, jotain muitakin kursseja siihen kandintyöhön liittyen lisäksi. Sanoi tuon kokemuksen jälkeen, kun kuuli suomalaisilta opiskelijoilta kokemuksia kandintyöstä, että kyllä on Suomessa kandintyön työmäärä vain pieni murto-osa siitä, mitä kandintyöhön vaaditaan ulkomailla.
On eri asia puhua kanditutkielmasta ja kokonaisesta kanditutkinnosta. Suomessakin kanditutkielmaan liittyy seminaareja ym. Myös ammattikorkeassa lopputyön osuus on opintopisteinä suurempi kuin yliopiston kanditutkinnossa. Lopputyön osuutta eri tutkinnoissa on painotettu eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteellisessä opiskelevana en valitettavasti voi allekirjoittaa väitettä vähäisestä työmäärästä. Toisaalta valmistuneet alalle, jossa pitkä päivät ovat enemmän sänkyä kuin poikkeus, joten ehkä sinänsä hyvä näin.
Globaalisti verrattuna asiat varsinkin rahoituksen suhteen ovat toki hyvin.
Oletko muuten koskaan vilkaissut mitä lääketieteellinen maksaa esim. Yhdysvalloissa?
Se keskiarvo taitaa olla siinä 52 000 dollaria/per vuosi
ja julkisella puolella jotain 32 000 dollaria/vuosi.
Kyllä jokaisen Suomessa lääketieteelliseen päässeen pitäisi ensin taputtaa itseään selkään hyvästä työstä ja siitä lähin joka kerta iltaruokouksessa kiittää anteliasta valtiotamme tästä loistava ja tasa-arvoisesta mahdollisuudesta opintoihin.
OK. En käsittääkseni missään kohtaa kirjoittanutkaan mitään napinaa koulutuksen hinnasta, päin vastoin. Toki Suomen kansalaisena olen nauttinut myös ilmaisesta peruskoulusta ja lukiosta, terveyspalveluista, kirjastosta, teiden käytöstä tms. Oletan, että sinäkin näistä samoista varmaan jossakin kohtaa olet nauttinut, joten eikös ole meillä molemmilla Suomen valtion kiittämisen paikka?
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat ETUOIKEUTETUIMPIA opiskelijoita koko maailmassa!
Ainakin Suomessa.
Ymmärtävätkö he itse sitä?
Kyllä.
Siksi heitä on joillakin yliopiston kursseilla yli 50%.
Suomessa kaikki muut on etuoikeutettuja paitsi suomalaiset.
Vieraanvaraisuuden ja tyhmyyden raja on niin häilyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteellisessä opiskelevana en valitettavasti voi allekirjoittaa väitettä vähäisestä työmäärästä. Toisaalta valmistuneet alalle, jossa pitkä päivät ovat enemmän sänkyä kuin poikkeus, joten ehkä sinänsä hyvä näin.
Globaalisti verrattuna asiat varsinkin rahoituksen suhteen ovat toki hyvin.
Oletko muuten koskaan vilkaissut mitä lääketieteellinen maksaa esim. Yhdysvalloissa?
Se keskiarvo taitaa olla siinä 52 000 dollaria/per vuosi
ja julkisella puolella jotain 32 000 dollaria/vuosi.
Kyllä jokaisen Suomessa lääketieteelliseen päässeen pitäisi ensin taputtaa itseään selkään hyvästä työstä ja siitä lähin joka kerta iltaruokouksessa kiittää anteliasta valtiotamme tästä loistava ja tasa-arvoisesta mahdollisuudesta opintoihin.
OK. En käsittääkseni missään kohtaa kirjoittanutkaan mitään napinaa koulutuksen hinnasta, päin vastoin. Toki Suomen kansalaisena olen nauttinut myös ilmaisesta peruskoulusta ja lukiosta, terveyspalveluista, kirjastosta, teiden käytöstä tms. Oletan, että sinäkin näistä samoista varmaan jossakin kohtaa olet nauttinut, joten eikös ole meillä molemmilla Suomen valtion kiittämisen paikka?
Eikö niiden, jotka saavat vielä hieman keskivertosaajaa enemmän, tulisi olla myös hieman keskivertoa kiitollisempia? :)
p.s. mitä vastaat otsikon kysymykseen?
Minusta se ei ole maksullista opetusta, jos joutuu kirjat ostamaan itse. Se kirjojen hinta on pikkusumma verrattuna siihen, mitä valtio maksaa opiskelijan opetuksesta.
Minusta on tulossa vakavia heikennyksiä.
Kamalaa, että ylioppilastutkinto alkaa olla pääsääntöisesti väylä opintoihin. Hirveä paine lukiolaiselle. Pääsykoejärjestelmä oli parempi.
En myöskään pidä ensikertalaisuuskiintiöstä.
Mielestäni on kauheaa pakottaa valitsemaan lopullinen uransa jo noin nuorena. Minusta pitäisi olla joustava mahdollisuus suorittaa kaksi tutkintoa tai vaihtaa, jos koulutus ei ollutkaan se hyvä valinta.
Alue: Aihe vapaa
Jatkan vielä, kun tuli tekstin pituus vastaan...
Näiden näkökulmien vuoksi minun on todella vaikea ymmärtää, miksi Suomen nykyisestä systeemistä valitetaan ja sanotaan, että täällä olisi opiskelijoilla asiat kurjasti ja huonommin kuin muualla maailmassa. Kertokaa yksikin toinen maa, jossa on KAIKKI nuo vastaavat opiskelijan etuudet ja yhtä hyvällä tasolla kuin Suomessa tai että muualla olisi jotain ekstraa noihin nähden tai nuo asiat olisivat paremmin kuin Suomessa. Minä itse en vain löydä ainuttakaan toista maata. Ja ei, en sano, että näitä etuuksia pitäisi alkaa karsimaan. On todellakin ERITTÄIN HYVÄ asia, että Suomessa on tasapuoliset opiskelumahdollisuudet kaikille taustastaan huolimatta. Mutta silti sitä toivoisin, että ihmiset ja varsinkin opiskelijat ymmärtäisivät, kuinka hyvin asiat täällä todella ovat.