Miksi työttömäksi jäätyään pitäisi...?
... juopotella, tupakoida, lakata harrastamasta liikuntaa, jättää asunto siivoamatta, syödä einesruokaa tai ylipäätään tehdä mitään muutakaan tyhmyyksiä?
Itse olen muutama vuosi sitten ollut varsin pitkän pätkän työttömänä, joten omakohtaista kokemusta työttömyydestä on. Enkä tuolloin ollenkaan ymmärtänyt, miksi minun olisi pitänyt ryhtyä yllä mainittuihin toimiin työttömäksi jäädessäni.
Työttömänä minulla oli tietysti paljon aikaa, joten työnhaun ohella kerkesin paljon muutakin. Asuntoni oli aina todella siisti ja fyysisesti olin huippu kunnossa, koska liikuntaan jäi paljon aikaa. Kaupasta hain keltaisen tarran kanafileitä ja edullisia kasvispitoisia raaka-aineita, ja kokkasin itse terveelliset ja hyvät sapuskat edullisesti. Tupakat ja viinakset jätin kauppaan, sillä ne eivät mielestäni edistä työn saantia, tai hyvinvointia ja maksavatkin vielä melkoisesti! (olenkin monesti ihmetellyt, miksi työttömänä pitäisi juoda kaljaa ja tupakoida - kuinka siihen muka on varaa?)
Kirjastossa opiskelin työnhakuani edistääkseni melko usein ja avoimen yliopiston kurssejakin kerkeää tehdä. Avoimen yliopiston kurssit toki maksoivat tuolloin kympin per opintopiste, mutta säästin rahat kun en kitannut kaljaa lähiökuppilassa. Ja kirjasto - siellä on uskomaton määrä tietokirjallisuutta täysin ilmaiseksi! Voitteko uskoa!
Tällä hetkellä töitä taas on. Ei suuria rikkauksia toki näillä palkoilla tee, mutta kun ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa joka palkkapäivä rahaa syrjään, niin mahdollisesta seuraavasta työttömyydestäkin selviää vähemmillä kolhuilla. Vai mitä mieltä te muut olette näistä mietteistä?
Kommentit (39)
Ehkä joku masentuu työttömyydestään ja tarpeettomuudestaan niin ettei jaksa olla aktiivinen.
Oikeassa olet. Kumpa itsellänikin olis hyvää mieltä ja virkeyttä toimia kuten sinä, helpommin sanottu kuin tehty. Hyvä että sä selvisit työttömyydestä noin keveästi :)
T. Työtön
Itsekuri on täysin aliarvostettu ominaisuus. On niin helppoa heittäytyä sohvalle katsomaan AVA:n roskaohjelmistoa kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tekemään fiksuja asioita. Vaikka tasan tarkkaan aikuiset ihmiset tietävät, mitkä ovat hölmöjä asioita ja mitkä fiksuja...
Ja monesti vielä ihmisillä on käsittämätön kyky syyttää yhteiskuntaa tai "rikkaita" ongelmistaan. Omassa toiminnassa ei tietenkään ole koskaan ollut mitään kehitettävää, vaikka osamaksulla on hankittu kämppä täyteen tavaraa ja pikavippiäkin ihan pakko ottaa kun "nyt on vaan ihan pakko lähtee tyttöjen kanssa viihteelle! Ei olla siis nähty niiiiin pitkään aikaan ja ois nii ihquu vähän bilettää tytyjen kanssa. Kai mullakin joskus pitää olla oikeus vähän irrotella ja pitää hauskaa!"
Vierailija kirjoitti:
Itsekuri on täysin aliarvostettu ominaisuus. On niin helppoa heittäytyä sohvalle katsomaan AVA:n roskaohjelmistoa kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tekemään fiksuja asioita. Vaikka tasan tarkkaan aikuiset ihmiset tietävät, mitkä ovat hölmöjä asioita ja mitkä fiksuja...
Se päivä riittää aivan hyvin molempiin. Sekä television katseluun, että fiksuihin (?) asioihin. Miksi työttömän pitäisi tehdä elämästään ihan tarkoituksella ankeaa, eikö se työttömyys riitä.
Oma masennukseni loppui sinä päivänä kun jäin työttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekuri on täysin aliarvostettu ominaisuus. On niin helppoa heittäytyä sohvalle katsomaan AVA:n roskaohjelmistoa kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tekemään fiksuja asioita. Vaikka tasan tarkkaan aikuiset ihmiset tietävät, mitkä ovat hölmöjä asioita ja mitkä fiksuja...
Se päivä riittää aivan hyvin molempiin. Sekä television katseluun, että fiksuihin (?) asioihin. Miksi työttömän pitäisi tehdä elämästään ihan tarkoituksella ankeaa, eikö se työttömyys riitä.
Varmaan monesti riittääkin eikä siinä teeveen katselussa sinänsä mitään pahaa ole. Mutta kun jotkut "ei kerkeä" käydä lenkillä tai kirjastossa, kun salkkarit´, exiä rannalla ja OC:n täydelliset naiset on vaan niin must.
Sitä vaan toivoisin, että aikuiset ihmiset voisivat vähän nykyistä enemmän ottaa vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan.
Palataan asiaan sitten kun olet ollut niin pitkän työttömänä että tiedät ettet enää ikinä työllisty.
On hienoa, että työttömänä pyrit ylläpitämään tervehenkisiä elämäntapoja. Mutta... halusitko jotenkin alleviivata, että työttömät näin yleensä tekisivät noita kuvailemiasi asioita? Varmasti on paljon kaltaisiasi työttömiä, jotka viettävät aivan säntillistä elämää mahdollisuuksiensa mukaan. Eivät työttömät keskimääräisesti ole mitään passiivisia tuurijuopottelijoita saastaisissa asunnoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja monesti vielä ihmisillä on käsittämätön kyky syyttää yhteiskuntaa tai "rikkaita" ongelmistaan. Omassa toiminnassa ei tietenkään ole koskaan ollut mitään kehitettävää, vaikka osamaksulla on hankittu kämppä täyteen tavaraa ja pikavippiäkin ihan pakko ottaa kun "nyt on vaan ihan pakko lähtee tyttöjen kanssa viihteelle! Ei olla siis nähty niiiiin pitkään aikaan ja ois nii ihquu vähän bilettää tytyjen kanssa. Kai mullakin joskus pitää olla oikeus vähän irrotella ja pitää hauskaa!"
No mutta mukava, että kuvailemastasi esimerkistä tehdään jokin klassinen työttömän malliesimerkki.
Terv. eräs ajoittain työtön, joka ei ole harrastanut tavarahamstrausta, pikavippejä, eikä ole hassannut rahojaan bilettämällä "tytyjen" kanssa, tai alkoholiin ylipäätään. Enkä hemmetti soikoon ole mitään työttömien aatelia, vaan ihan tavallinen työtön.
Tänä suurtyöttömyyden aikana tunnen useampia pitkäaikaistyöttömiä. Koulutettuja, päteviä, fiksuja ja tiukan ammattitaitoisia. Mutta eivät enää kolmekymppisiä.
Yksikään heistä ei polta tai käy baareissa.
Tupakoiva ja juoppo työtön on pätemään pyrkivien paskiaisten luoma illuusio jolla voivat irvailla työtä hakeville silkkaa ilkeyttään tyyliin "jättäkää tupakat ja kaljat kauppaan niin rahat riittää kummasti" . Nuo idiootit.
Vierailija kirjoitti:
Palataan asiaan sitten kun olet ollut niin pitkän työttömänä että tiedät ettet enää ikinä työllisty.
Epäilen ettei sellaista tilannetta omalle kohdalleni enää osu. Olen nyt ollut työelämässä sen verta kauan, että olen hankkinut aika paljon lisää osaamispääomaa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Toki potkut voi joskus osua kohdalleni tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Mutta tuohon kirjoittamaasi virkkeeseen palatakseni, niin en kyllä siitä huolimattakaan ymmärrä, miksi juopottelisin, tupakoisin tai muutoinkaan heittäisin elämänhallintaani roskiin, vaikka en enää avoimille työmarkkinoille työlllistyisi.
Vierailija kirjoitti:
Tänä suurtyöttömyyden aikana tunnen useampia pitkäaikaistyöttömiä. Koulutettuja, päteviä, fiksuja ja tiukan ammattitaitoisia. Mutta eivät enää kolmekymppisiä.
Yksikään heistä ei polta tai käy baareissa.
Tupakoiva ja juoppo työtön on pätemään pyrkivien paskiaisten luoma illuusio jolla voivat irvailla työtä hakeville silkkaa ilkeyttään tyyliin "jättäkää tupakat ja kaljat kauppaan niin rahat riittää kummasti" . Nuo idiootit.
Hienoa, että sinunkin lähipiirissäsi pidetään elämänhallinnasta kiinni! Minullakin on vastaavan kaltaisia koulutettuja tuttavia, jotka silti pärjäävät erinomaisesti. Ei ole tänä päivänä korkeakoulututkintokaan mikään aukoton turva työttömyyttä vastaan, edes DI-tutkinto. Mutta sitä juopottelevaa työttömien sakkia kyllä piisaa valtavia määriä ainakin tässä lähiössä, jossa itse asun. Ja kyllähän korrelaatio on aika monissa sosiologisissa tutkimuksissa todettu, mitä tulee työttömyyteen ja huonoihin elämäntapoihin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekuri on täysin aliarvostettu ominaisuus. On niin helppoa heittäytyä sohvalle katsomaan AVA:n roskaohjelmistoa kuin ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa tekemään fiksuja asioita. Vaikka tasan tarkkaan aikuiset ihmiset tietävät, mitkä ovat hölmöjä asioita ja mitkä fiksuja...
Se päivä riittää aivan hyvin molempiin. Sekä television katseluun, että fiksuihin (?) asioihin. Miksi työttömän pitäisi tehdä elämästään ihan tarkoituksella ankeaa, eikö se työttömyys riitä.
Varmaan monesti riittääkin eikä siinä teeveen katselussa sinänsä mitään pahaa ole. Mutta kun jotkut "ei kerkeä" käydä lenkillä tai kirjastossa, kun salkkarit´, exiä rannalla ja OC:n täydelliset naiset on vaan niin must.
Sitä vaan toivoisin, että aikuiset ihmiset voisivat vähän nykyistä enemmän ottaa vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan.
Tässä keskustelussa on IMO enemmän se kaiku, että kun työttömät elävät "minun verovaroillani", "minulla on oikeus" määrittää, miten hänen tulisi elämänsä elää. Ja yleensä työttömästä maalaillaankin näissä keskusteluissa mahdollisimman räikeä elämäntaparikkuri, jota on helppo katsoa alaspäin sormea heristellen.
Itse kullekin meistä tekisi hyvää mennä aikaisemmin nukkumaan, syödä terveellisemmin, jättää se norttirasia kauppaan ja pistää viikonlopun korkki kiinni, ja elää hieman ryhdikkäämpää elämää. Ja yleensä se niskasta kiinni ottaminen kannattaa aloittaa ihan itsestään, ja vasta sitten kiinnittää huomiota niihin työttömien laumoihin, jotka keskimäärin kaikki viettävät mahdollisimman epäkelpoa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palataan asiaan sitten kun olet ollut niin pitkän työttömänä että tiedät ettet enää ikinä työllisty.
Epäilen ettei sellaista tilannetta omalle kohdalleni enää osu. Olen nyt ollut työelämässä sen verta kauan, että olen hankkinut aika paljon lisää osaamispääomaa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Toki potkut voi joskus osua kohdalleni tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Mutta tuohon kirjoittamaasi virkkeeseen palatakseni, niin en kyllä siitä huolimattakaan ymmärrä, miksi juopottelisin, tupakoisin tai muutoinkaan heittäisin elämänhallintaani roskiin, vaikka en enää avoimille työmarkkinoille työlllistyisi.
Kyllä: potkut voivat osua kohdallesi tuotannollisista ja taloudellisista syistä, etkä välttämättä kaikesta osaamispääomastasi huolimatta enää työllisty. Vaikkapa siksi, että sinua pidetään liian iäkkäänä ja kohta eläköityvänä, vaikka potentiaalista työikää olisi yli kymmenen vuotta. Tai siksi, että osaamisesi ei enää olekaan niin valttia, tai siksi, että osaamisesi on liian kallista, eikä siitä haluta maksaa.
Hienoa, ettet mahdollisesta työttömyydestä huolimatta sortuisi epäterveellisiin elämäntapoihin. Kerrohan siis: kuka mielestäsi niihin sortuu?
En siis missään nimessä tarkoita, että päähäni kuuluu sädekehä tai että olisin erityisen älykäs tai muita parempi. Itse asiassa, jos kaikki suomalaiset laitettaisiin jonoon älykkyysjärjestykseen, niin varmaan jälkimmäiselle puoliskolle jäisin.
Mutta keskinkertaisista lahjoistani huolimatta olen aina pyrkinyt tekemään tekemään fiksuja ratkaisuja ja aikuisena ihmisenä ottamaan vastuun itsestäni. Olen toki monesti epäonnistunut ja asiat ovat menneet täysin päin vittua. Mutta olen aina pyrkinyt miettimään, miten voisin toimia järkevämmin jatkossa, sen sijaan että katkerana ajattelisin miksi yhteiskunta/joku muu itsestäni riippumaton taho teki tämän minulle.
ap
Meidän perhe alkoi jo 2 vuotta sitten myymään omaisuutta, kun kummankin työpaikalla tuli sellaiset yt-t, että tiedettiin nyt voi olla kumman tahansa tai kummankin vuoro lähteä hyvin lähellä.
Vuoden verran meni että saatiin koti tyhjäksi, löytyi fillareita, suksia, muutama huonekalu ja kun mies menetti työpaikan, myytiin ekaks toinen auto ja kesän jälkeen toinenkin.
Ollaan vähennetty kaikkien palveluiden käyttäminen, lopputulos on että vuosi sitten jäi tilille yhtä paljon rahaa kuin 2 vuotta sittenkin.
Mieheni sitten laajensi työn hakua ja muutti sitten työn perään Osloon viime tammikuussa. Tekee perusduunarin työtä, Suomessa oli esimies ja on nyt alkanut pyytämään siirtoa Suomeen, mutta on valmis jäämään sinne pidemmäksikin aikaa. Norwegianilla tulee joka toinen viikonloppu Suomeen, lentolippu maksaa n 60 euroa, kun ostaa aina monta lippua kerralla ja hyvissä ajoin.
Minä kun olen kaikki illat yksin, lapsilla on omia menoja ja paljon kavereita, jatkan paljon tavaroiden myymistä. Sekä omat vanhempani että appivanhemmat ovat antaneeti meille varmaan ison pakettiautollisen myytävää.
Meillä töissä alkaa taas uudet yt.t vuoden vaihteen jälkeen ja minä kun olen ollut yli 10 v saman työnantajan palkkalistoilla, on 1/2 v irtisanomisaika ja meillä on työvelvoite. Vanhin lapsista on 19 v ja nuorin 15, eli jonkun pitää olla Suomen kodissa vielä 5 v, Liiton rahat riittävät muutamaksi vuodeksi. Tällä hetkellä saisin samasta työpaikasta töitä missä mieheni on. Olen alkanutkin käymään norjan tunneilla syksystä asti.
Voisimmekin vaihtaa paikkoja jos mieheni saisi työpaikan Suomesta sisäisellä siirrolla ja sitten mahdollisen irtisanomisen jälkeen minä muuttaisin Osloon.
Onneksi asunto on lähes velaton, 3 vuotta on vielä lyhennystä. Mies kun sai vuoden palkan irtisanomisen yhteydessä, saatiin lyhennettyä sillä kivasti.
Stressi on vallitseva tunnetila ja ymmärrän hyvin että jollain jää siivoamatta. Itse siivoan periaatteella mitä voisi vielä myydä ja siksi kaapeissa suorastaan kaikuu kun kaikki tarpeeton on myyty.
Mä masennuin niin paljon että lopetin urheilun.
Ei työttömyys vaikuta minunkaan elämääni millään tavoin. Toki tietokoneella tulee vietettyä enemmän aikaa, mutta muuten teen ihan samoja juttuja. Tosin saan vapaa-aikaan suhteutettuna työttömänä vähemmän aikaan kuin työssäkäyvänä. Tietty rytmi puuttuu ja siten on helposti jämähtää johonkin pitkäksi aikaa ja tunnit kuluvat.
Juopotella ja tupakoida pitää siksi, että kun tukia taas pienennetään, voi hyväosaiset hyvällä omallatunnolla ja suurella fiksuudellaan neuvoa säästämään näistä.